Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2016

 AANIIDI QOOLIHA COYI UMO | AMMANAMA HASIISSANNOHU MAYIRAATI?

Ammanama Kiissanno Gara

Ammanama Kiissanno Gara

“Baalunku coyira ammanammoommore ikkine heeˈra hasiˈneemmo daafira keeraanchu tiiˈˈi noonketa dihuluullammeemmo.”—Ibiraawuyaani 13:18.

Qullaawu Maxaafi giddo mito wote “ammanama” yine tirrannihu Girikete qaali noo gedeenni tirriro “kalaqamunni dancha ikkino coye” xawisanno. Qoleno, konne qaale dancha amanyoote xawisateno horoonsiˈra dandiinanni.

Kiristaanu hawaariya Phaawuloosi ayyaanunni borreessinoha aane noo qaale seekke harunsanno: “Baalunku coyira ammanammoommore ikkine heeˈra hasiˈneemmo.” Togoore ikkate maa assa dandiineemmo?

GIDDIIDI SHARRO

Rooru manni soodote kiiro mannu noowa fulara albaanni insaneeto hincilaallotenni layiˈranno. Mayira? Biife leella hasiˈranno daafiraati. Ikkollana umo biifise haxiˈratenni woy seesu uddano uddiˈratenni roore hasiisanno coyi no. Giddiidi ayimmanke aaniidi biinfillinke lexxanno gede woy mannu hakkonne laˈˈannokki gede assitara dandiitanno.

Maganu Qaali mannu ooso bushare assate widira higge dooˈannota xawise kulanno. Kalaqo 8:21, “Manchu wodani anjesinni hanafe bunshete widira hige dooinoho” yitanno. Konni daafira, ammanammoommore ikkate, adhine ilammoommote cubbu dooˈˈo ledo sharrama hasiissannonke. Hawaariya Phaawuloosi cubbu dooˈˈo ledo sharramanno sharro daafira coyiˈranni togo yiino: “Giddoˈya Maganu higgenni lowo geeshsha hagiidhitanno; ikkirono, surreˈya higge ledo olantannotinna mannimmaˈya giddo nootera cubbu higgera sayisse uyitannoeti wole higge mannimmaˈya giddo noota laoommo.”—Roomu Sokka 7:22, 23.

Lawishshaho, wodaninke bushare assineemmo gedenna loonxeemmo gede xixxiiwannonke wote, sammi yine wodaninke yaannonkere assa dihasiissannonke. Wodaninke yaannonkere assa giwa dandiineemmo. Heeˈneemmohu ammanaminokki manni woˈminowa ikkirono, busha hedo giwa doodhineemmoha ikkiro, ammanamme heeˈra dandiineemmo.

SHARRO QEELA

Ammanammoommore ikkate, harunsineemmohu amanyootu seeri hasiisannonke. Ikkollana batinyu manni amanyootu seeri daafira hedanno yannanni aanu xummenna uddiˈrannori daafira hedanni hunanno yanna roortanno. Hakko daafira, ammanama hasiissannonsahu insara injaannonsa wote ikkinohu gede asse hedanno. Ze (Onesti) Tiruuzi Abawuti Disionestii yinanni maxaafi tenne haja daafira togo yiino: “Uminke wodho garinni ninkeneeto ammanammoommoreeti yine hendummo geeshsha, ammanama xeˈinore assinummoro mittoreno dilawannonke.” Ikkina, mageeshshi geeshsha ammanama hasiissannonkero afate kaaˈlanno biddishshi nooyya? Ee no; heeˈrasi qolte hagiirsiissannote.

Alamete aana lowo miliyoone ikkanno manni Qullaawu Maxaafi tennera kaaˈlanno biddishsha amadinota huwatino. Qullaawu Maxaafi giddo taalle nookkihu amanyootu seeri no. (Faarso 19:7) Lawishshaho, maatete daafira, loosu daafira, amanyootunna ayyaanaamittete daafira kaaˈlanno biddishsha amadino. Kuni biddishshi yanna shaartannokkiho. Qullaawu Maxaafi amadino higguwanna biddishshuwa baalante dagara, sirchira, gosaranna mannira kaaˈlitannote. Qullaawa Maxaafa seekkine xiinxalline, ronseemmo roso hiincinenna aannonke amaale harunsine wodaninke ammanaminohanna gara ikkinore assannoha ikkanno gede qajeelsiˈra dandiineemmo.

Ikkollana, ammanammoommore ikkate sharrammeemmo sharrora Qullaawu Maxaafi egenno afiˈra calla diˈˈikkitanno. Tini heeˈnoommo alame, amanyoote baˈinotenna ninkeno bushare assineemmo gede xixxiibbannote. Maganu kaaˈlannonke gedenna irkisannonke gede huucciˈra hasiissannonkehu iseraati. (Filiphisiyusi 4:6, 7, 13) Hatto assineemmoha ikkiro, gara ikkino coye assatenna duuchunku coyira ammanammoommore ikkate jawaante heedhannonke.

AMMANAMMIRO AFIˈNANNI HORO

Umi birxichira kullihu Hitooshi ammaname loosannoha ikkasinni afiˈrino suˈmi kaaˈlinosi. Isi xa ammanamme loonsara hasiˈranno manchiwa qaxarame loosanni no. Hitooshi togo yiino: “Keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannoe gede kaaˈlannoe looso afiˈroommohura lowo geeshsha hagiidhoommo.”

Ammanama horo uyitannota huwatinohu Hitooshi calla diˈˈikkino. Hanni ‘baalunku coyira ammanammoommore ikkineemmo’ gede kulannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunse horo afiˈrinohu mitu manni lawishsha laˈno.

  • Keeraancho Tiia

    “Mooraanote ledo buusamate yee roso rosa aguroommahu 13 diriti heeˈreeti. Hakko daafira, xibbunni 95 anga ikkanno woxe afiˈreemmahu hanaaqeeti. Gedensaanni mine assiˈrumma; hattono aninna minaanniˈya Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hananfummo. Maganu Yihowa * hanaaqo giwannota ronsoommo daafira heeshshonke biddi assiˈrate murciˈnummo. Hakkiinni 1990nni ninkeneeto Yihowara sayinse uyine, cuuamme Yihowa Farciˈraasine ikkinummo.”—Lawishsha 6:16-19.

    “Alba miniˈya moorre abbinoonni uduunni woˈminoho; xa kayinni mineˈya hattoori dino; tini keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannoe gede assitinoe. Alba ammanamummakki keeshshoommaha batinye diro hedeemma wote, bayira maarosira Yihowa lowo geeshsha galaxxeemma. Xa Yihowa hagiirsiisanni noommata afoommahura hashsha baala tashshi yaannae goxeemma.”—Sheriili, Ayerilaande.

    “Loosiisannoe manchi dambanyanke ikkara dandaanno manchiwiinni gubbo adha giwoommota afiti, ‘Maganikki ammanamoottoha ikkatto gede assinohe! Ati dirijjitenkera lowo jirooti’ yiie. Baalunku coyira ammanamoommoha ikkaˈya Maganu Yihowa albaanni keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannoe gede assitinoe. Qoleno maateˈyanna wolu mannino konne assara kaaˈleemmo gede assitinoe.”—Sooni, Hongi Konge.

  • Surrete Salaame

    “Mitte internaashinaale baanke giddo qaru loosiisaanchira kaaˈlaancho ikke looseemmo. Roore wote tenne dirijjite giddo loosanno manni jiro afiˈrate yee ammanama xeˈinore assanno. Batinyu manni, ‘Duroonsannore ikkiro, shiima geeshsha kapha mayi qarra afidhino?’ yee hedanno. Ikkollana, ammanamoommoha ikkaˈya surrete salaame afiˈreemmo gede assitinoe. Ammanamoommoha ikkatenna aye qarri iillierono dandaate murciˈroommo. Loosiissannoeri dogeemmonsakkita woy insara yee wolu mannira kapho coyiˈreemmokkita affino.”—Toomi, Ameerika.

  • Uminkera Noonke Ayirrinye

    “Loosiisannoe manchi loosu basera uduunnu baino daafira kaphammara kulie; ani kayinni kapha giwumma. Yannate gedensaanni, hakko uduunne moortinori xawo fultuta loosiisannoe manchi kapha hoogoommatera galatinoe. Ammanaminokki manni woˈmino alame aana ammanamate waajja hooga hasiissanno. Gedensaanni kayinni, mannu ammanannonkerenna ayirrisannonkere ikkineemmo.”—Kaaori, Jaappaane.

Keeraancho tiianna surrete salaame afiˈra, hattono uminkera noonke ayirrinyi lexxa ammanama kiissannota ikkitinota leellishshannote. Tini gara dilabbannohe?

^ GUFO 18 Qullaawu Maxaafi Maganu suˈmi Yihowa ikkinota kulanno.