Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Yihowawa Higi

 GAFA LAME

Yaaddo—“Duuchu Raginni Qohannori Iillannonke”

Yaaddo—“Duuchu Raginni Qohannori Iillannonke”

“Adhamme 25 diro keeshshinummohu gedensaanni galtenke diigantu. Hakkiinnino oosoˈya halaalu mininni fultu. Qoleno addi addi dhibbi waadie. Kuni baalu gamba yee quwa saˈino yaaddo amaddannoe gede assie. Iillinoe qarri wolqaˈyara aleenni ikkinohu gede asse hedoomma daafira fuleemma furcho baala beebbue. Konninni kainohunni gambooshshe haˈra agurumma; ayyaanaamittetennino daafurumma.”—Juuni.

YAACHISHANNO coyi manna baalaho wole agurina Maganu mannira nafa iillanno. Faarsaanchu ‘yaaddo batidhinosita’ coyiˈrino. (Faarso 94:19) Yesuusino goofimarchu yannara ‘heeshshote hasiisannorira yaada’ Yihowara soqqama kabbaade ikkitanno gede assitannota coyiˈrino. (Luqaasi 21:34) Aterana togoori iillinohe? Angate anjenni, hattono maatete woy fayyimmate qarrinni kainohunni duhu batiˈrinohehu gede ikke macciishshamannohe? Yihowa togoo qarra dandaatto gede kaaˈlannohehu hiittoonniiti?

“Mannu Wolqara Aleenni Ikkitino Wolqa”

Yaachishanno coye uminke wolqanni qeela didandiineemmo. Hawaariya Phaawuloosi ‘duuchu raginni qohannori iillannonke; . . . tultaambeemmo; . . .  hattono yaaddo huxxite amaddinonke’ yiino. Ikkirono isi lede togo yiino: “Millo miliqqo dihoongeemmo,” “fulleemmo furcho dihoongeemmo,” hattono “dibaˈneemmo.” Ikkina, kaajjine uurrineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? “Mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa”, yaano duuchanka dandaanno Magani Yihowawiinni afiˈneemmo wolqa kaaˈlitannonke.—2 Qorontoosi 4:7-9.

Hanni konni albaanni “mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa” kaaˈlitinohe gara hedi. Yihowaha baˈˈannokki baxille albinni roore naadatto gede assitinohe lallawo qulli yitannohe? Uulla Gannate ikkitannota kultanno hexxo mannaho kulteenna Yihowa qaale eino coyira ammanakki lexxitino woti no? Kiristaanu gambooshshe haˈrankenna ammananke wolootaho kulanke, iillannonke qarra dandiine kaajjine uurrineemmo gede assitannonke jawaante afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke; hattono surrete salaame afiˈne Yihowara hagiirrunni soqqammeemmo gede assitannonke.

“Yihowa Dancha Ikkinota Qamasse, Hattono Laˈe”

Duuchu coyi duure amaddinohehu gede ikke macciishshamahera dandaannoti egennantinote. Lawishshaho, Yihowa heeshshonke giddo Mangistesi balaxisiinsammoranna ayyaanaamittete looso ganyine loonsammora hasiˈranno. (Maatewoosi 6:33; Luqaasi 13:24) Kayinni dartu, ordu fayyimma hooga, woy maatete qarri wolqakki xuuxe gudannoha ikkara dandaanno. Woy loosatto loosi songote ledo sayisatto yannanna wolqa gudannoheha ikkara dandaanno. Assattori batiˈre heeˈreenna noohe yannanna wolqa kayinni shiima ikkituro, wolqakkira aleenni ikkino duha duqqoottohu gede ikke macciishshamahera dandaanno. Qoleno Yihowa wolqakkira aleenni ikkinore assattora hasiˈrannoha lawahera dandaanno.

Yihowa heeshshonke gara afanno. Isi wolqankera aleenni ikkinore assinammora horo dihasiˈranno. Qoleno isi duha ikke daafursinonke coyinni furgaˈne galagalle wolqa afiˈrate yanna hasiissannonketa afino.—Faarso 103:13, 14.

Lawishshaho hanni Yihowa masaalaanchosi Eeliyaasi towaatino gara hedi. Eeliyaasi lowo geeshsha hexxo mudhinonna waajjino daafira halalli gobba fule bai yannara Yihowa Eeliyaasi boroorinoni? Qoleno, uyinoonnisi loosira higanno gede hajajinosini? Deeˈni. Yihowa lame hige sokkaancho  soye Eeliyaasi sununni baqqi asse sagale itanno gede assino. Ikkollana, 40 barri gedensaannino Eeliyaasi yaadanna waajja diagurino. Yihowa iso kaaˈlate lede maa assino? Umo, Yihowa iso agara dandaannota afanno gede assinosi. Hakkiinnino Yihowa Eeliyaasi “suutunni woy shiima huuronni” sheshifachishinosi. Jeefote Yihowa, ammaname iso magansiˈrannohu lowo kume ikkanno manni noota huwatanno gede assinosi. Eeliyaasi bayichonko galagale diinaggaawe soqqama hanafino. (1 Negesti 19:1-19) Tenne xaggenni maa ronseemmo? Eeliyaasi yaaddo qeeltusi yannara Yihowa cincatenninna shaqqillunni amadinosi. Yihowa xaano disoorramino. Isi ninkeno hakko garinni towaatannonke.

Yihowara aatto coye hedatto wote, dandaattokkire assate kaˈooti. Xa assa dandaattore bashsho assattori ledo heewisiissooti. Hanni mitto lawishsha laˈno: Haammata agana woy diro rosiisiˈra agure keeshshinohu mittu qolchansho qolchamanno manchi hakkawontenni kae biˈreesi gede ikke doda didandaanno. Hatteentenni, biˈreesi gede ikke dodate mixo fushshiˈre shiima shiima geeshsha dodanni rosiisiˈra hanafanno. Kiristaanuno qolchamanno manni gedeeti. Qolchamannohu mitte mixo wodanaho wodheeti. (1 Qorontoosi 9:24-27) Atino xa noohe dhukinni wonshiˈra dandaattota mitte mixo mayira difushshiˈratto? Lawishshaho, mitto songote gambooshshe haˈrate mixo fushshiˈra dandaatto. Tenne mixokki wonshiˈrate kaaˈlannohe gede Yihowa huucciˈri. Galagalte ayyaanaamittete jawaante afiˈratto wote, ‘Yihowa dancha ikkinota qamasse laˈˈatto.’ (Faarso 34:8) Yihowa baxattota leellishate assattohu aye coyino shiimare lawirono isi hakkoye lowo geeshsha naadannota deˈooti.—Luqaasi 21:1-4.

Yihowa wolqankera aleenni ikkinore assinammora horonta dihasiˈranno

“Hooge Heeˈreemma Jawaante Afiˈrumma”

Juuni Yihowawa higate jawaante afidhinohu hiittoonniiti? Ise togo yitino: “Yihowa kaaˈlannoe gede huucciˈranni keeshshoomma. Hakkiinnino beettiˈya beetto ani heeˈreemma katamira jawu gambooshshi noota kultue. Konne gambooshshe haˈre mitto barra macciishshate kaumma. Galagale Yihowa manni ledo gamba yaaˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe! Hakko gambooshshinni hooge heeˈreemma jawaante afiˈroomma. Xa galagale Yihowara hagiirrunni soqqamanni noomma. Qoleno heeshshoˈya albinni roore alaamu noota ikkitino. Yihowa manniwiinni baxxe callaˈya heeˈra dandeemmakkita xa roore afoomma. Yanna gooffukkinni higoomma daafira Yihowa galaxxeemmasi.”