Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Yihowawa Higi

 GAFA OYDDA

Meessaneeto bushiisha—“Cubbiˈyanni Keereensie”

Meessaneeto bushiisha—“Cubbiˈyanni Keereensie”

“Haaru loosiˈya maatenke heeshsho woyyeessinoha ikkirono, duuchunku danihu gariweelu coyi giddora eˈˈeemma gede assinoe. Ayyaanna ayirrisa, poletiku coyi giddora ea, hakkiinnino sae beetekiristaane nafa haˈra hanafumma. Shoyilloo diro woˈma halaalu giddonni bae keeshshoomma. Yanna saˈanni hadhu kiiro, Yihowa cubboˈya horo gatona yaannokkiha lawie. Maaro dihasiissannoete yee hedumma. Korkaatuno, gara ikkitinokki doogo haˈra hanafumma wote halaale afoommate.”—Maarta.

MEESSANEETO bushiisha duhu gede ayirritara dandiitanno. Nugusu Daawiti togo yee borreessino: “Loosoommo soˈro umiˈyara aleenni doyitanni qarrisinoe. Qoleno lowo duhi gede ikkite baasa ayirritinoe.” (Faarso 38:4) Mitu Kiristaani Yihowa cubbonsa gatona yaannonsakkiha lawannonsa daafira quwa sae dadillanno. (2 Qorontoosi 2:7) Ikkina, hatto yee heda garaho? Loosootto cubbi kabbaade ikkiro, Yihowawiinni xeertidhe isi cubbokki horonta gatona yaannokki deerra marootto yaateni? Deeˈni!

“Mereeronke Kalaqamino Qarra Hasaambe Tirro”

Yihowa maaro eˈannore facci asse diaguranno. Isinni, insa kaaˈlate kaˈˈanno! Yesuusi, qaetenni bae maafude baˈino heeshsho heeˈrino beettire kulanno lawishsha coyiˈri wote Yihowa shaqqadu anni gedeeha ikkinota coyiˈrino. Yannate gedensaanni hakku beetti qaera higate murciˈri. “Isi gana xeertiˈre heeˈreenna, annisi iso lae lowo geeshsha mararisi; hakkiinni dodanni mare hanqafe sunqisi.” (Luqaasi 15:11-20) Yihowawa higa hasidhe heedheennanni isiwiinni ‘lowo geeshsha xeertiˈroottohu’ gede ikke macciishshamannohe? Yesuusi lawishshu giddo kuli anninte gede, Yihowano ate kaaˈlate shaqqillunni shootti yaanno. Yihowa ati galagalte isiwa higatto yanna quqquxame agadhe no.

Ikkollana loosootto cubbi lowo geeshsha kabbaade woy batinye ikkeenna Yihowa dimaarannoe yite hedattohalla ikki? Hanni Isayyaasi 1:18 aana Yihowa mayyee koyisinoro wodanchi: “‘Amme, mereeronke kalaqamino qarra hasaambe tirrona’ yaanno Yihowa. ‘Cubbiˈne mundeete gede duumo silo ikkirono kaadete gede ikke waajjiˈranno.’” Ee, cubbinke waajjo uddanora naqqino mundee gede hoˈlannokkiha lawiro nafa Yihowa maarannonke.

Yihowa ateneeto bushiishshanni heeˈrattora dihasiˈranno. Ikkina Maganu maaro afiˈratenna keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannohe gede maa assa dandaatto? Hanni Nugusu Daawiti assinoha lame coye lai. Umihunni, isi togo yiino: “Loosoommo soˈro Yihowara kuleemmo.” (Faarso 32:5) Yihowa iso huuccidhe ‘kalaqamino qarra’ ledosi ‘tirattora’ koyisinoheta qaagi. Konne koyishsha maahoyye yite adhi. Loosootto cubbo Yihowara kuli; qoleno macciishshamannohere isira hasaaphi. Daawiti umisi heeshshonni lainori noo daafira huluullamikki togo yee huucciˈrino: “Cubbiˈyanni keereensie. . . . Magano, ati hiiqqaminohanna dadillino wodana lashshi assite diaguratto.”—Faarso 51:2, 17.

Layinkihunni, Daawiti Maganu shoominohu masaalaanchu Naataani uyinosi kaaˈlo adhino. (2 Saamueeli 12:13) Yannankerano Yihowa, cubbo loosse maaro eˈannori Isi ledo noonsa fiixooma haaroonsidhanno gede kaaˈlate qajeeltinore songote cimeeyye qixxeessino. Cimeeyyenniwa shiqittoro, insa Qullaawa Borro horoonsidhe hattono huuccatto assite wodanakki dhaabbanno;  qoleno qarrissannoheti busha hedo ajjanno woy horo baˈanno gede, hattono ayyaanaamittetenni hurre afiˈratto gede kaaˈlitannohe.—Yaaqoobi 5:14-16.

Yihowa keeraancho tiia afidhe fooliishshiˈrattora hasiˈranno

“Soˈrosi Gatona Yinoonnisihu . . . Hagiirraamoho”

Cubbokki Yihowara kulanna kaaˈlitannohe gede cimeeyyenniwa shiqa lowo geeshsha kabbaade labbe leeltahera dandiitanno. Daawitirano hattoo hedo macciishshantinositi dihuluullissannote. Isi mite yanna geeshsha cubbosi kulikkinni “sammi yee” keeshshino. (Faarso 32:3) Gedensaanni kayinni, cubbosi kulasinna doogosi biddi assiˈrasi horo afidhinota huwatino.

Daawiti hatto assasinni afiˈrinohu qaru atooti giddo mittu albi hagiirresi galagale afiˈrasiiti. Isi togo yee borreessino: “Soˈrosi gatona yinoonnisihu, cubbosi maarroonnisihu hagiirraamoho.” (Faarso 32:1, lekkaalliidi qaagiishsha) Qoleno isi togo yee huucciˈrino: “Yihowa, afiiˈya guweenyakki duduwanno gede, suumeˈya fani.” (Faarso 51:15) Daawiti isonooto bushiishanno gede assitannosi hedonni fooliishshiˈrino daafiranna Yihowa cubbosi maarino daafira wolootaho isire kulate kaino.

Yihowa keeraancho tiia afidhe fooliishshiˈrattora hasiˈranno. Qoleno wodanikkira guuqannori nookkiha, fayyo giddonni hattono hagiirrunni isirenna alaamisire mannaho kulattora hasiˈranno. (Faarso 65:1-4) Yihowa ‘cubbikki coˈo yee baˈˈanno’ gedenna ‘isiwiinni haarooˈmate diri daannohe’ gede assahera koyisinoheta qaagi.—Hawaariyaatete Looso 3:19.

Maartano konne koyishsha adhite horo afidhino. Ise togo yitino: “Beettiˈya Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta ganye soyannoe. Gale hosanni Yihowa haaro ikke egennumma. Galagale higate gooddo ikkinoehu qaru coyi, loosoomma cubbira baalaho maaro xaˈmiˈrate. Ikkirono ikkummata ikke huuccatto assiˈre Maganu cubboˈya maarannoe gede xaˈmiˈrumma. Yihowawa higummakki 40 diro keeshshaˈya dhagge ikkitannoe. Ane xagge, mittu manchi Yihowawiinni baxxe lowo diro keeshshiro nafa galagale isira soqqamaranna baxillisiwa higara dandaannota leellishshanno.”