Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Wedellu Xaˈmannote 10 Xaˈmora Qolloonni Dawaro

 XAˈMO 2

Danahonna Xummete Togo Yaadeemmahu Mayiraati?

Danahonna Xummete Togo Yaadeemmahu Mayiraati?

TENNE AFA MAYIRA HASIISSU?

Hincilaallote giddo laˈˈatta danikkinni roore waaga afiˈrinori no.

ATE IKKOOTTARO MA ASSATTA?

Hanni tenne ikkito hedi: Yuuliya iseneeto hincilaallotenni laˈanno wote duˈmite baˈinoha lawannose. Maatesenna jaallase ise “quxumu gede shaalootta” yituserono ise kayinni, “Shaalado ikka hasiissannoe” yite heddanno.

Muli barri kawa Yuuliya, “Ikkummata ikke lame kiilonokka shaaleemma” yite heda hanaffino. Ise tenne assate maˈlitino mali boodu barri geeshsha hude calla hooˈlitanni heeˈrate . . .

Ati Yuuliya ikkoottaro ma assatta? *

WODANAAˈMITE HEDI!

Danikki daafira noohe lao manna sona hunte leellishshanno hincilaallo giddo leeltanno misile gedeeta ikkitara dandiitanno

Danikki daafira hedakki soˈro diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafino xuma manna naade kulanno; insa giddo gamu Saara, Raaheeli, Abigiya, Yooseefinna Daawitiiti. Qullaawu Maxaafi Abishaagi yinanni beetto “lowo geeshsha xuma” ikkitinota kulanno.—1 Mootoolla 1:4.

Ikkollana, batinyu wedelli xummete woy danu daafira quwa sae yaadanno. Tini lowo geeshsha gawajjitansara dandiitanno. Hanni aane noore hedi:

  • Mitte xiinxallo leellishshino garinni xibbunni 58 anga ikkanno seenni quwa sae duˈminota coyiˈrino; noore coyiˈniro kayinni insa giddo quwa sae duˈminori xibbunni 17 anga calla ikkanno.

  • Wole xiinxallo qolte, xibbunni 45 anga ikkannohu shaaladdu meenti, quwa sae duˈminohu gede asse hedannota leellishshino!

  • Mitu wedelli duˈmille shaashshiˈrate yee anoreksiya yinanni dhibbinni amadamino; kuni dhibbi sagale hoole reyote geeshsha massara dandaannoho.

 Konni garinni sagale giwisannoheha ikkiro woy wolu togoo qarri nooheha ikkiro manna amaaˈli. Togoo qarri nooheta annikkiranna amakkira woy wolu ammaˈnattahu anja egemmino mannira kuˈli. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Jaalu woˈmanka woyite jaalaholla; roduuno qarru barra iillanno.” —Lawishsha 17:17.

XUMME BAALA ROORTINO XUMME!

Noore coyiˈniro, mitte beetto xumate woy dixumate yinanni gede assitannoti giddoyidi ayimmaseeti. Hanni Moote Daawiti beetti Abeseloomi lawishsha hedi. Qullaawu Maxaafi isire kulanni togo yaanno:

“Israeelete manni baalunku giddo Abeseloomi xummete egennaminoho; . . . mittore kullannire diafiˈrino.”—2 Saamueeli 14:25.

Ikkollana, kuni aju beetti naaxxaleessaho, roorreenya hasiˈrannohonna kaadaasinchoho. Hakko daafira Qullaawu Maxaafi Abeseloomi suˈma danchatenni dikayisanno; Qullaawu Maxaafi isi horo ammanaminokkihanna kaajjado ikkinota kulanno.

Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonkehu mulla diˈˈikkino:

“Haaro mannimma uddidhe.”—Qolasiyaasi Sokka 3:10.

Kiˈne biinfilli . . . gobbayidi seesiha ikkoonke. Biinfilliˈne . . . wodanu giddo nooha giddoyidi manninate ikkona.”1 Pheexiroosi 3:3, 4.

Seesa soˈro ikka hooggurono, danu xummenni roore hasiisanno coyi dancha akataati. Gale hosanni danchu akatikki, gujjo afiˈrino woy leqexu seenninni roore mannu baxannoheta ikkatta gede assannohe! Filiisiya yinanni beetto togo yitino: “Danu xumme mannu bayichonko ille ninkewa qolanno gede assitara dandiitanno. Ikkollana mannu roore qaagannoti giddoyidi ayimmankeetinna dancha akattankeeti.”

DANIKKI DAAFIRA NOOHE LAO

Danakki laˈˈatta wote giwisannohe?

Xuma ikkate yite hinkote kuula qasiˈrate woy sagale ita qorophate hedde egennootta?

Dandaattaha ikkoommero, aane noori giddo soorrite biddi assiˈra hasiˈrattari maati? (Biddi assiˈra hasiˈrattare malaatisi.)

  • HOJJA

  • DUˈMILLE

  • DANANCHO

  • SANO

  • ALBA

  • DANA

Uminna layinki xaˈmora ‘Ee’ yite dawaroottahanna sayikki xaˈmora sase woy hakkiinni saino coye malaatisoottaha ikkiro, tenne hedi: Wolu manni ate, ati mishshe laˈˈatta garinni laˈˈa hoogara dandaanno. Soodote kiiro danikki daafira calla hedattaha ikkiro kayinni, quwa saˈe yaadakki digattanno.—1 Saamueeli 16:7.

^ GUFO 8 Konni birxichi giddo noo rosi labballohono kaaˈlannoho.