Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO LEE

Reyino Manni Hiikko No?

Reyino Manni Hiikko No?

1-3. Reyote daafira mannu mayyee xaˈmanno? Mite ammaˈno tenne xaˈmuwara mayite qoltanno?

QULLAAWU MAXAAFI ‘reyo heedhannokki’ yanna daggannota kulanno. (Yohaannisi Ajuuja 21:4) Fooliishsho 5te, wodo hegere heeshsho afiˈneemmo gede kaaˈlitannonketa ronsoommo. Ikkirono xaano mannu reyannilla no. (Rosiisaancho 9:5) Konni daafira, ‘Isi mannu reyanno wote hiikkanno?’ yine xaˈmanke digattanno.

2 Hakko iso shiiˈneemmo wote tenne afa hasiˈneemmo. Hakko daafira togo yine hendeemmo: ‘Xa isi hiikko no ikka? Ninke laˈˈanni no ikka? Ninke kaaˈle afanno? Galagalle isinni xaandeemmo ikka?’

3 Batinye ammaˈno tenne xaˈmuwara babbaxxitino dawaro qoltanno. Mite ammaˈno, danchu manni reyanno wote iimira haˈranno, bushuullu kayinni sioolete giirantanno yitanno. Mite kayinni, mannu reyiro ayyaana ikke alba reyino fiixinsa ledo heeˈranno yite rosiissanno. Mittu manchi reyenna yoo yinisihu gedensaanni, wole mancho ikke woy saada ikke galagale ilamanno yitanno ammaˈnono no.

4. Rooriidi ammaˈno mitto assannonsa rosi hiikkonneeti?

4 Duucha ammaˈno rosiissanno rosi lowo geeshsha babbaxxinoho. Ikkollana, rooriidi ammaˈno mitto assannonsahu mittu rosi no. Roore ammaˈno, mittu manchi reyanno wote lubbosi woy foolisi direyanno yite rosiissanno. * Ikkina tini halaaleho?

 REYINO MANNI HIIKKO NO?

5, 6. Reyineemmo wote hiikkineemmo?

5 Yihowa mannu reyanno wote hiikkannoro afino; isi mittu manchi reyanno wote heeshsho nookkiha ikkannota kulinonke. Reyo heeshshote gurchooti. Konni daafira, mittu manchi reyanno wote giddosinni fule wolewa mare heeˈranno fooli woy ayyaani dino. Reyinummo gedensaanni, laˈˈa, macciishshanna heda didandiineemmo.

6 Qullaawu Maxaafi, “reyitinori . . . mittoreno diaffanno” yaanno. Reyino manni baxano giwano didandaanno; qoleno reyini gedensaanni “loosu, hedo, egennonna hayyo dino.” (Rosiisaancho 9:5, 6, 10 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi Faarso 146:4 aanano, mannu reyanno wote “hedonsa” baˈannota kulanno.

YESUUSI REYOTE DAAFIRA MAYYIINO?

Yihowa manna kalaqinohu uullate aana hegerera heeˈraraati

7. Yesuusi reyote daafira mayyiino?

7 Yesuusi, muli jaalisi Aliaazaari reyi yannara rosaanosira togo yiino: “Jaalinke Aliaazaari goxino.” Yesuusi kayinni Aliaazaari fooliishshiˈrara yee goxino yaasi diˈˈikkino. Isi lede togo yiino: “Aliaazaari reyino.” (Yohaannisi 11:11-14) Konni daafira Yesuusi reyo goxichu ledo heewisiisino. Isi Aliaazaari iimira woy alba reyino fiixisiwa haˈrino diyiino. Qoleno Aliaazaari sioolete giiramanni no woy wole mancho woy saada ikke ilamanni no diyiino. Aliaazaari horo takki yee goxinohu gedeeti. Yesuusi wole woteno reyo goxichu ledo heewisiisino. Isi Iyairoosi qaaqqo reyotenni kayisi wote, “Beetto [goxxino] ikkinnina direyitino” yiino.—Luqaasi 8:52, 53.

8. Maganu manna kalaqinohu reyara ikkinokkita mayinni anfeemmo?

8 Maganu Addaaminna Heewani kalaqinohu insa gedensaanni hige reyanno gedeeti? Deeˈni! Yihowa insa  kalaqinohu guuta ordu fayyimma afiˈre hegerera heeˈraraati. Yihowa manna kalaqi wote, giddonsa hegerera heeˈrate hasatto worino. (Rosiisaancho 3:11) Annuwunna amuuwu, oosonsa xiwantannotanna reyitannota horonta dibaxxanno; Yihowano ninkera hattooti. Maganu hegerera heeˈnammora kalaqinkena reyineemmohu mayiraatiyya?

REYINEEMMOHU MAYIRAATI?

9. Yihowa Addaamiranna Heewanira uyino hajajo diqarrissannote yineemmohu mayiraati?

9 Yihowa Edenete kaashshu basera Addaamira togo yiino: “Edeni Gennetete noo haqqe baalate laalo ita  dandaatto. Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo kayinni ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kalaqama 2:9, 16, 17) Maganu xawise coyiˈrinoti tini hajajo wonshate qarrissannota diˈˈikkitino; qoleno Addaamiranna Heewanira danchanna busha bade kulate qoosso noosihu Yihowaati. Insa Yihowara hajajante, roorresi ayirrissannota leellisha dandiitanno. Qoleno assinonsa coyi baalunkura lowo geeshsha galattannota leellisha dandiitanno.

10, 11. (a) Sheexaanu, Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwanno gede assinohu hiittoonniiti? (b) Addaamiranna Heewanira hajajama qarrissannonsa gede assannori dino yineemmohu mayiraati?

10 Hige ma assinanni, Addaaminna Heewani Yihowara hajajama giwa doodhitino. Sheexaanu Heewani togo yee xaˈmino: “Halaalintanni Maganu Edeni Gennetete noo haqqe baalante laalo ittinannikki gede hoolinoˈneni?” Hakkiinni ise togo yite qoltu: “Edeni Gennetete noo haqqe laalo ita dandiineemmo; ikkollana Maganu, ‘Edeni Gennetete giddo [woy, mereero] noo haqqicho laalo ittinoonte; kissinoonte; gibbine kissiniro kayinni reyitinanni’ yiinonke.”—Kalaqama 3:1-3.

11 Hakkiinni Sheexaanu togo yii: “Reyo nafa direyitinanni; Maganu hatto yiinohu, hattenne haqqicho laalo ittinanni barra illeˈne faˈnitannotanna isi gede danchanna busha baddine affinannire ikkitinannita afinohuraati.” (Kalaqama 3:4-6) Sheexaanu, Heewani bushunna danchu maatiro ani umiˈya afiˈra dandeemma yite heddara hasiˈrino. Qoleno, ise hajajama hoogguro ikkitannori nookkita kule kaphinose. Heewani, Sheexaanu direyatta yiinose daafira, haqqichote laalo adhite itte minaanniserano uyitino. Addaaminna Heewani, Yihowa hatte haqqicho laalo ittinoonte yiinonsata afino. Insa hattee laalo ite,  Maganu xawise coyiˈre uyinonsata qarrissannokki hajajo diigino. Assootinsa insa baxillaancho iimi Annansa ayirrissannokkita leellishanno. Insa hajajama hooganno gede asse qarrisinonsari horo dino!

12. Addaaminna Heewani Yihowara hajajama giwansa lowo geeshsha dadillissannote yineemmohu mayiraati?

12 Umi anninna amanke Kalaqaanchonsa ayirrisa hoogansa lowo geeshsha dadillissannote! Daafurte lossiˈrootto oosokki atera hajajama gibbe assitinoonte yite kuloottore assituro mayi macciishshamannohe? Tini lowo geeshsha didadillissannohe?

Addaami bushshunni kalaqamino daafira, bushsha higino

13. Yihowa Addaami “galagalte bushsha higatto” yaasi mayyaate?

13 Addaaminna Heewani hajajama gibbino daafira hegere heeshsho gatte baˈinonsa. Yihowa Addaami togo yiino: “Ati bushshahona, galagalte bushsha higatto.” (Kalaqama 3:19 nabbawi.) Hatto yaa, Addaami wirro bushsha ikkanno daafira albanni nookkihu gede ikkanno yaate. (Kalaqama 2:7) Addaami cubbo loose reyino daafira xa mittowano dino.

14. Reyineemmohu mayiraati?

14 Addaaminna Heewani Maganoho hajajamoommero, xa nafa lubbote heeˈranno. Insa kayinni hajajama giwe cubbo loosino daafira reyino. Cubbu umi anninkenna amankewiinni ragiˈnoommoho buutote xiwanaati yaa dandiinanni. Ninke baalunku cubbaataamma  ikkine ilammoommo; reyineemmohu iseraati. (Roomu Sokka 5:12) Maganu mannaho hedinori kayinni konne diˈˈikkino. Maganu mannu reyara horonta dihasiˈranno; qoleno Qullaawu Maxaafi reyo ‘diinaho’ yaanno.—1 Qorontoosi 15:26.

HALAALU KEERE FUSHSHANNONKE

15. Halaalu keere fushshannonkehu hiittoonniiti?

15 Reyote daafira halaale afanke batinyu kaphu rosinni dogammeemmokki gede agartannonke. Qullaawu Maxaafi reyino manchi xissiisiˈrannokkita woy dadillannokkita kulanno. Reyino manna coyishiisha didandiineemmo; insano ninke coyishiishshe diaffanno. Reyino mancho kaaˈline dianfeemmo; isino ninke kaaˈle diafanno. Reyino manchi lubbote noore gawajje afannokki daafira, reyitinore waajja dihasiissannonke. Ikkollana, batinye ammaˈno reyino manni wolewa haˈre heeˈranni noo daafira qeesootaho woxe uyinummoro insa kaaˈla dandiineemmo yite rosiissanno. Reyote daafira halaale anfummoro kayinni, togoo kaphinni didogammeemmo.

16. Batinye ammaˈno reyino manni daafira mayite kaphitanno?

16 Sheexaanu kaphu ammaˈno horoonsiˈre reyino manni xaano heeshshote no yine hendeemmo gede asse dogankera hasiˈranno. Lawishshaho, mite ammaˈno mannu reyanno wote lubbo woy foolu fule wolewa heeˈranno ikkinnina direyanno yite rosiissanno. Ati harunsatto ammaˈnono hatto yite rosiissannonso, Qullaawu Maxaafi yaannore yitanno? Sheexaanu manna Yihowawiinni xeertisate kapho tareessanno.

17. Mannu sioolete giiramanno yee rosiisa Yihowa xonate yineemmohu mayiraati?

17 Batinye ammaˈno rosiissanno rosi biso shorodhi assannoho. Lawishshaho, mite ammaˈno bushu manni  sioolete hegere geeshsha giiramanno yite rosiissanno. Kuni kaphi Yihowa xonate. Isi horontanni manna togo asse diqorichishanno! (1 Yohaannisi 4:8 nabbawi.) Ilino qaaqqo anga giirate duwe qorichishanno mancho hiittooho yite hedatto? Godowa lowo geeshsha kaajjadoho yite hedattoti egennantinote. Togoo manchira jaala ikka hasiˈrannohu dino. Sheexaanu Yihowano hattooho yine hendammora hasiˈranno!

18. Reyino manna waajja hasiissannonkekkihu mayiraati?

18 Mite ammaˈno, mannu reyi gedensaanni ayyaana ikkanno yitanno. Togoo ammaˈno, tini ayyaanna dancha jaalla woy kaajjado baarigaara ikkitanno daafira insa ayirrisanna waajja hasiissannonke yitanno. Batinyu manni konne kapho ammananno. Kuni manni reyino manna waajjanno daafira Yihowa agure insa magansiˈranno. Reyino manni mittoreno afannokkita qaagi; hakko daafira, insa waajja dihasiissannonke. Kalaqaanchinke Yihowaati. Halaalaanchu Magani isooti; konni daafira iso calla magansiˈra hasiissannonke.—Yohaannisi Ajuuja 4:11.

19. Reyote daafira halaale afanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

19 Reyote daafira halaale afanke, ammaˈno kaphitanno kaphinni keere fushshitannonke. Qoleno kuni halaali, Yihowa konni kaˈira uyinonketa dhagge ikkitanno hexxo addaxxineemmo gede kaaˈlannonke.

20. Aante noo fooliishshora maa ronseemmo?

20 Lowo diri albaanni Iyyoobi yinannihu Maganu manchi, “Mannu reyotenni kae, lubbotenni heeˈrannoni?” yee xaˈmino. (Iyyoobi 14:14) Reyino manchi addinta galagale heeshshote heeˈra dandaanno? Maganu Qullaawu Maxaafi giddo tenne xaˈmora qolino dawaro dhagge ikkitannote. Aante noo fooliishshora tenne ronseemmo.