Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONNE

Qullaawu Maxaafi Sokkaasinete Daafira Mayyaanno?

Qullaawu Maxaafi Sokkaasinete Daafira Mayyaanno?

1. Sokkaasinete daafira afa hasiissannonkehu mayiraati?

YIHOWA maatesi daafira anfammora hasiˈranno. Sokkaasine Maganu maate widooti. Qullaawu Maxaafi insa “Maganu ooso” yaanno. (Kalaqama 6:2) Sokkaasine maa loossanno? Insa alba manna kaaˈlitinohu hiittoonniiti? Xaa yannara ninke kaaˈlitannonke?—Jeefote Hedo 8 lai.

2. Sokkaasine kalaqinohu ayeti? Mageeshshi sokkaasine kalaqantino?

2 Sokkaasine kalaqinohu ayetiro afa hasiissannonke. Qolasiyaasi Sokka 1:16 kultanno garinni, Yihowa Yesuusa kalaqihu gedensaanni, “gordohonna baattote aana” noohu wolu baalunku coyi kalaqamino. Kuri giddo sokkaasineno no. Mageeshshi sokkaasine kalaqantino? Qullaawu Maxaafi lowo miliyoone ikkitanno sokkaasine noota kulanno.—Faarso 103:20; Yohaannisi Ajuuja 5:11.

3. Iyyoobi 38:4-7 sokkaasinete daafira maa kultannonke?

3 Qullaawu Maxaafi Yihowa sokkaasine kalaqinohu uulla kalaqara albaanni ikkinota kulannonke. Uulla kalaqantu yannara sokkaasine hiitto ikkitino? Iyyoobi maxaafi insa lowo geeshsha hagiidhitinota kulanno. Insa mittimmatenni Yihowara soqqantanno maateeti.—Iyyoobi 38:4-7.

SOKKAASINE MAGANU MANNA KAAˈLITANNO

4. Sokkaasine manna kaaˈla hasidhannota mayinni anfeemmo?

4 Sokkaasine manna kaaˈlanna Maganu fajjo uullate aana woˈmitanno gara afa hasidhanno. (Lawishsha 8:30, 31; 1 Pheexiroosi 1:11, 12) Addaaminna Heewani finqili  yannara sokkaasine baasa dadillitinota heda dandiineemmo. Xa isinni rooru manni Yihowara hajajama giwino daafira, insa hakkiinni roore dadillitannoti egennantinote. Ikkollana mittu manchi maaro eˈˈe Maganunniwa higanno wote, sokkaasine lowo geeshsha hagiidhitanno. (Luqaasi 15:10) Sokkaasine Yihowara soqqantannore kaaˈlate feeffattinoreeti. Yihowa sokkaasine uullate aana noo soqqamaasinesi kaaˈlate horoonsiˈranno. (Ibiraawoota 1:7, 14) Hanni tenne leellishannoha mito lawishsha laˈno.

“Maganu sokkaasincho soye afoonsa [doobbiyu afoo] cufino.” —Daanieeli 6:22

5. Alba sokkaasine Maganu soqqamaano kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

 5 Yihowa Looxinna maatesi Soddoomunna Gomooru katammara dagganno baonni gatisate lame sokkaasine soyino. (Kalaqama 19:15, 16) Lowo xibbi diri gedensaanni masaalaancho Daanieeli doobbiyu balera tungoonni; ikkirono “Maganu sokkaasincho soye afoonsa cufino” daafira Daanieeli digawajjitinosi. (Daanieeli 6:22) Soqqamaasinchu Pheexiroosi usurami yannarano, Yihowa sokkaasincho soye usuru mininni fushshinosi. (Soqqamaasinete Looso 12:6-11) Yesuusi uullate aana noo yannara sokkaasine isono kaaˈlitinosi. Lawishshaho, isi cuuamihu gedensaanni ‘sokkaasine dagge soqqantinosi.’ (Maarqoosi 1:13) Yesuusa shinara albaannino, sokkaasinchu dirre ‘jawaachishinosi.’—Luqaasi 22:43.

6. (a) Yannankera sokkaasine Maganu manna kaaˈlitannota mayinni anfeemmo? (b) Aanchine hiittee xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

6 Yannankera sokkaasine mannaho dileeltanno. Ikkirono Maganu soqqamaasinesi kaaˈlate sokkaasine xaano horoonsiˈranno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Kaaliiqi sokkaasinchi Kaaliiqa waajjitannori ledo heeˈre agarannonsa; bushu coyi baalunkunnino gatisannonsa.” (Faarso 34:7) Agarooshshu hasiisannonkehu mayiraati? Korkaatuno gawajjitankera hasidhannori wolqaataamma diinna noo daafiraati. Insa ayeooti? Insa mamiinni dagginoreeti? Ninke gawajjitara woˈnaaltannohu hiittoonniiti? Tenne xaˈmuwara dawaro afiˈrate, hanni Addaaminna Heewani kalaqamihunni shiima yanna gedensaanni ikkinore laˈno.

ILLETE LEELTANNOKKI DIINNANKE

7. Sheexaanu soˈrisiisino daafira mannu ma ikkino?

7 Fooliishsho 3te, mittu sokkaasinchi Maganoho finqilinotanna gashshoote hasiˈrinota ronsoommo. Qullaawu Maxaafi iso Sheexaane Daawuloosi yaanno. (Yohaannisi Ajuuja 12:9) Sheexaanu mannuno Maganoho finqilara  hasiˈrino. Isi Heewani soˈrisiisino; qoleno hakkawarinni kayise rooriidi manna soˈrisiisino. Ikkollana Abeeli, Heenookinna Nohi gedeehu mitu manni Yihowara ammaname heeˈrino.—Ibiraawoota 11:4, 5, 7.

8. (a) Mite sokkaasine agaaninte ikkitinohu hiittoonniiti? (b) Agaaninte Baote Wayinni gatate maa assitino?

8 Nohi yannara mite sokkaasine finqilte uullate aana manna ikkite heeˈrate iiminni dirritino. Mayira? Qullaawu Maxaafi insa meento adha hasidhinota kulanno. (Kalaqama 6:2 nabbawi.) Ikkollana kuni sokkaasinete hasiisannokki coyeeti. (Yihuda 6) Tenne busha sokkaasine gede, hakkawaro rooru mannino amanyoote bainohanna finqila ikkino. Hakkiinni Yihowa uulla woˈmate aana Baote Waa abbe busha manna gudino. Ammanantino soqqamaanosi kayinni gatisino. (Kalaqama 7:17, 23) Busha sokkaasine baotenni gatate, galagalte iimira higgino. Qullaawu Maxaafi tenne busha sokkaasine agaaninte yaanno. Insa finqilte Sheexaanu wido ikkitino; konnira Daawuloosi insara roorricha ikkino.—Maatewoosi 9:34.

9. (a) Agaaninte iimira higguta Yihowa insa ma assino? (b) Aanchine mayinnire ronseemmo?

9 Agaaninte finqilaasine ikkitino daafira, Yihowa insa maatesi ledo karsantara difajjino. Agaaninte xaate mannu biso uddiˈra didandiitanno; ikkirono, insa ‘kalqe [woy, alame] baala soˈrisiissanni no.’ (Yohaannisi Ajuuja 12:9; 1 Yohaannisi 5:19) Hanni insa lowo manna doga woy soˈrisiisa dandiitino gara laˈno.—2 Qorontoosi 2:11 nabbawi.

AGAANINTE MANNA DOGGANNO GARA

10. Agaaninte manna doggannohu hiittoonniiti?

10 Agaaninte manna doggannohu duuchu garinniiti. Mannu agaanintete ledo xaadannohu xaaddote woy wolu manchi widoonni, lawishshaho qaalloolete woy ekera coyishiishanno manni widoonniiti. Konni garinni agaanintete  ledo xaadate assinannire agaanintete loosooti yinanni. Qullaawu Maxaafi agaanintete ledo xaado afiˈrino coyi baalunkuwiinni xeertiˈneemmo gede hajajannonke. (Leewaawoota 19:26, 31) Mayira? Ugaaxanno manchi gaxigala amadate woshshaado worannonte gede, agaaninteno manna woshshaadde angansara qoˈlitannohu togoorinni doggeeti.—Jeefote Hedo 26 lai.

11. Kiilu maati? Kiiluwiinni xeertiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

11 Insa horoonsidhanno doogga giddo mittu kiiloho. Kiilu mannu wolqara aleenni ikkitino wolqanni albillitte ikkannore woy anfoonnikkire afate woˈnaalate. Mitu manni kiiloho hubbi yitino beeddahe (woy buusa), hellee, kiilu kaarde, hattono angate hoowo laˈˈanno; qoleno kaayyo layiˈranno. Batinyu manni togoo assooti gawajjannore diafiˈrino yee hedanno; ikkollana coyi mannu yii gede diˈˈikkino. Togoo assooti buutote qarra abbanno. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi agaanintenna kiilaano xaado afidhinota kulanno. Soqqamaasinete Looso 16:16-18, “albillitte ikkara noore kiilunni [kulannoha busha] ayyaana” afidhinoti mitte ‘kiiltanno’ beetto noota kultanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi hakku bushu ayyaani beettote giddonni fulanno gede assita, ise kiila didandiitino.

12. (a) Reyino manna hasaawisate woˈnaala lowo qarra abbitanno yineemmohu mayiraati? (b) Maganu manni agaanintete ledo xaado afiˈrino budiwiinni xeertiˈra hasiissannonsahu mayiraati?

12 Agaaninte manna woshshaadate wole hayyono horoonsidhanno. Insa, reyino manni ledo hasaawa dandiinanni, hattono reyitinori wolewa lubbote no yine woy reyino manni ninke gawajja woy kaaˈla dandaanno yine hendeemmo gede assate woˈnaaltanno. Lawishshaho mitu manni fiixa woy jaala shiiˈranno wote, reyino manna hasaawisa dandeemmo yaanno manchiwa woy qaalloolenniwa haˈranno. Qaallichu reyino manchi daafira kulannori afate quqquxannoha ikkara dandaanno; wole agurina  qaallichu hakku reyi manchi coyiˈranno garinni coyiˈrara dandaanno. (1 Saamueeli 28:3-19) Madaarshu yannara harunsinannihu batinyu budino reyitinori xaano lubbote no yine assinanniho. Lawishshaho, mittigo gorra, diru kiiro wiˈla kayisanna reyinohura xorshiˈra togoo budi widooti. Kiristaanu togoo budira karsama giwanno wote, maatensa woy olluu manni mishansara, qacifatansara, woy bohansara dandaanno. Ikkollana Kiristaanu reyino manni wole bayicho lubbote nookkita afino. Reyino manni ledo hasaawa didandiinanni; qoleno insa ninke kaaˈla woy gawajja didandiitanno. (Faarso 115:17) Konni daafira qoropha hasiissannohe. Ekera woy agaaninte coyishiishate woˈnaaltooti; hattono agaanintete ledo xaado afiˈrino budiwiinni xeertiˈri.—Marro 18:10, 11 nabbawi; Isayaasi 8:19.

13. Alba agaaninte waajjanni heeˈrannohu lowo manni xa ma ikkino?

13 Agaaninte manna soˈrisiisa calla ikkikkinni waajjishiishshanno. Xaa yannara, Sheexaanunna agaanintesi uullate aaninni hoˈlate ‘shiima yanna calla gattinonsata’ affino daafira albinni roore kaajjadda ikkitino, hattono baasa hanqitino. (Yohaannisi Ajuuja 12:12, 17) Ikkollana, alba agaaninte waajjanni heeˈrannohu lowo kume ikkanno manni xa insa waajja agurino. Insa togoo waajjanni gatinohu hiittoonniiti?

AGAANINTE GARGADHANNA INSA ANGANNI KEERE FULA

14. Umi sanira heeˈrino Kiristaani gede, agaanintete coyinni keere fula dandiinannihu ma garinniiti?

14 Qullaawu Maxaafi agaaninte gargadhanna insa anganni keere fula dandiinanni gara kulanno. Lawishshaho, hunda Efesooni katamira heeˈrannohu mitu manni halaale afara albaanni agaanintete ledo xaadannoho. Kuni manni keere fulinohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi togo  yaanno: “Lowo kiilaano kiilunnita maxaaffansa gamba assite mannu baalu albaanni giirtu.” (Soqqamaasinete Looso 19:19) Insa Kiristaana ikka hasidhino daafira digintete ledo xaado afidhino maxaaffansa giirtino. Yannankerano insa lawishsha harunsa hasiissanno. Yihowara soqqama hasiˈranno manni baalunku agaanintete ledo xaado afiˈrino coye mittuno gatikki huna hasiissannonsa. Kuri giddo gamu diginte woy agaanintete coye mulluri gede woy boohaarshu gede assite kultanno maxaaffa, filmuwa, muuziiqa, geeme, woy woleno kore lawannoreeti. Mannu bushuri iillannota hoolanno yee goowaho woy angate wodhanno coyino kuri ledo xaado afiˈrinoho.—1 Qorontoosi 10:21.

15. Sheexaanenna agaaninte hooˈlate wolere maa assa hasiissannonke?

15 Efesooni katamira heeˈranno manni kiilu maxaaffansa giire hunihunni shiimu diri gedensaanni, soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘busha ayyaanna’ ledo xaano gaarama woy ‘olama’ hasiissannonsata kulinonsa. (Efesooni Sokka 6:12) Insa maxaaffansa huntinoha ikkirono, agaaninte insa gawajjate woˈnaala diagurtino. Konnira maa assa hasiissannonsayya? Phaawuloosi togo yiinonsa: “Giirate gede wala yaannoha bushu koottalo baala hunate kaaˈlitannota ammanate wonqo wonqidhe.” (Efesooni Sokka 6:16) Wonqo olu yannara gawajjotenni agartannonte gede, ammanano gawajjotenni agartannonke. Yihowa agarankera dandaannota woˈmu wodaninkenni addaxxineemmoha ikkiro, Sheexaanenna agaaninte hooˈla dandiineemmo.—Maatewoosi 17:20.

16. Yihowara noonke ammana lexxitanno gede assiˈra dandiineemmohu ma garinniiti?

16 Yihowara noonke ammana lexxitanno gede assiˈra dandiineemmohu ma garinniiti? Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawanna agarooshshe afiˈrate iso addaxxa rosa hasiissannonke. Woˈmu wodaninkenni Yihowa addaxxineemmoha  ikkiro, Sheexaanunna agaaninte ninke gawajjite diaffanno.—1 Yohaannisi 5:5.

17. Agaanintetewiinni ganteemmo gede kaaˈlannonkehu wolu coyi maati?

17 Efesooni katamira heeˈranno Kiristaani wolere maa assa hasiissinonsa? Insa heeˈranno katami agaanintete loosi batiˈrinoho. Hakko daafira Phaawuloosi togo yiinonsa: “Woˈmanka woyite . . . huuccidhe.” (Efesooni Sokka 6:18) Insa Yihowa agarannonsa gede woˈmanka wote huuccatto assiˈra hasiissinonsa. Ninkena? Ninke heeˈnoommo alameno agaanintete loosi woˈminote. Konni daafira Yihowa agarannonke gede huucciˈra hasiissannonke; qoleno huucciˈneemmo wote suˈmasi gana hasiissannonke. (Lawishsha 18:10 nabbawi.) Yihowa Sheexaanuwiinni gatisannonke gede ganyine huucciˈneemmoha ikkiro, isi huucciˈnoommore wonshannonke.—Faarso 145:19.

18, 19. (a) Sheexaanenna agaaninte gaaramme qeela dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Aante noo fooliishshora hiittee xaˈmora dawaro afiˈneemmo?

18 Agaanintete ledo xaado afiˈrino coye baalanka hunneemmohanna agarannonke gede Yihowa addaxxineemmoha ikkiro, Sheexaanenna agaaninte hooˈla dandiineemmo. Insa waajja dihasiissannonke. (Yaiqoobi 4:7, 8 nabbawi.) Yihowa wolqa insatewiinni lowo geeshsha roortanno. Isi Nohi waro insa qorichishino; qoleno albillitte insa hunanno. (Yihuda 6) Insa ledo olammeemmohu calluwinke ikkinokkita qaagi. Yihowa sokkaasinesi horoonsiˈre agarannonke. (2 Mootoolla 6:15-17) Yihowa kaaˈlonni Sheexaanenna agaaninte gaaramme qeelleemmota dihuluullammeemmo.—1 Pheexiroosi 5:6, 7; 2 Pheexiroosi 2:9.

19 Kayinni Sheexaanunna agaaninte lowo qarra naqqanni nooha ikkina, Maganu insa xaa geeshsha huninokkihu mayiraati? Aante noo fooliishsho tenne xaˈmora dawaro qoltanno.