Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

Jeefote Hedo

Jeefote Hedo

1 YIHOWA

Maganu suˈmi Yihowaati; kuni suˈmi “Ikkanno Gede Assanno” yitanno tiro afiˈrino. Yihowa Woˈmanka Dandaanno Maganooti; qoleno woˈmankare kalaqinohu isooti. Isi hasiˈrinore baala assate wolqa noosiho.

Ibiraawootu afiinni, Maganu suˈma shoole fidalenni borreessinanni. Tenne fidalla YHWH yinanni fidallanni riqimbanni. Ibiraawootu afiinni borreessinoonnihu “Akkalu Gondoori” giddo, Maganu suˈmi 7,000 meddi yitanno basera no. Alame woˈmate noo manni Yihowa yinanni suˈma insa afiira woshshate injaanno garinni woshshanno.

Fool. 1, guf. 15

2 QULLAAWA MAXAAFA ‘QULLAAWU AYYAANINNI BORREESSINOONNI’

Qullaawa Maxaafa qixxeessinohu Maganoho; ikkirono borreessiisinohu manna horoonsiˈreeti. Dirijjite noosihu mittu manchi sokka borreessa hasiˈriro, hedinore borreessaanchisira kulanna isi borreessara dandaanno; Yihowa assinohuno hattooti. Maganu qullaawu ayyaanisinni Qullaawu Maxaafi borreessaano hedosi borreessitanno gede assino. Maganu ayyaani insa konne assitanno gede duuchu garinni kaaˈlinonsa; mito wote ajuuja laˈanno gede woy haaqee haaqiidhanno gede asseenna hattee borreessitino.

Fool. 2, guf. 5

3 XINTU SEERA

Xintu seeri, xinta ikkino halaale xawisannoho Qullaawu Maxaafi rosooti. Lawishshaho, “Bushu jaaloomi dancha amanyoote hunanno” yaannohu xintu seeri, ledo honseemmo manni seekkankera woy hunankera dandaannota xawisanno. (1 Qorontoosi 15:33) “Mannu wixiˈrinoha  mixxanno” yaannohu xintu seeri kayinni, assootinke abbanno guma mixxanke gattannokkita buuxisanno.—Galatiyu Sokka 6:7.

Fool. 2, guf. 12

4 MASAALO

Masaalo Maganuwiinni daggino sokkaati. Masaalo Maganu hedinore kultanno sokka, isiwiinni dayino roso, hajajo, woy isi yoo ikkitara dandiitanno. Qoleno albillitte ikkannore kultanno sokka ikkitara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi giddo masaalleenna woˈmitinoti batinye masaalo no.

Fool. 2, guf. 13

5 MESIHICHUNNIRE KULTANNO MASAALO

Yesuusi Mesihichunnire kultannota batinye Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitanno gede assino. “ Mesihichunnire Kultanno Masaalo” yitanno saaxine lai.

Fool. 2, guf. 17, lekkaallo.

6 YIHOWA UULLATE HEDINORE

Yihowa uulla kalaqinohu iso baxanno manni heeˈranno gannate ikkitaraati. Tini hedosi disoorrantino. Maganu muli yanna giddo bunshe hune mannisira hegere heeshsho aanno.

Fool. 3, guf. 1

7 SHEEXAANE DAAWULOOSI

Sheexaanu, Maganoho mite yee finqilino sokkaasinchooti. Sheexaane yaa “Hettisamaanchoho” yaate; iso hatto yinoonnihu Yihowa ledo yekkeeramino daafiraati. Qoleno iso, Daawuloosi yinoonni; hatto yaa “Suˈma Hunannoho” yaate. Iso hatto yinoonnihu Maganu daafira kapho coyiˈre manna dogannohuraati.

Fool. 3, guf. 4

  8 SOKKAASINE

Yihowa sokkaasine kalaqinohu uulla kalaqara lowo diri albaanniiti. Insa kalaqantinohu iima heedharaati. Xibbe miliyoone saˈanno sokkaasine no. (Daanieeli 7:10) Insa uminsa suˈminna akati noonsareeti; ammanantino sokkaasine mannu magansiˈransara dihasidhanno. Insara addi addi dirimi roorrenna babbaxxino loosi noonsa. Insa loosi giddo gamu, Yihowa zuufaanera albaanni soqqama, isi sokka iillisha, uullate aana noo soqqamaasinesi agaranna kaaˈla, isi yoo wonshatenna sabbakate looso kaaˈlate. (Faarso 34:7; Yohaannisi Ajuuja 14:6; 22:8, 9) Albillitte Armagedooni oli yannara, sokkaasine Yesuusi wido ikkite olantanno.—Yohaannisi Ajuuja 16:14, 16; 19:14, 15.

Fool. 3, guf. 5; Fool. 10, guf. 1

9 CUBBO

Yihowa hedo woy fajjo ledo xaadannokkihu hendeemmo woy assineemmo coyi baalunku cubboho. Cubbu Maganu ledo noonke jaalooma daafanno daafira, isi anfanni heeˈnenni cubbo loonseemmokki gede higgenna xintu seera uyinonke. Umo, Yihowa kalaqino coyi woˈmunku guutaho; ikkirono Addaaminna Heewani Yihowara hajajama giwa doodhitu wote, cubbo loossino daafira guuntete xeˈne noore ikkitino. Insa geedhitino hattono reyitino; ninke geedhineemmohunna reyineemmohu Addaamiwiinni cubbo ragiˈnoommo daafiraati.

Fool. 3, guf. 7; Fool. 5, guf. 3

10 ARMAGEDOONI

Armagedooni, Maganu Sheexaanu alamenna bunshe baalanta hunate kayisanno olaati.

Fool. 3, guf. 13; Fool. 8, guf. 18

  11 MAGANU MANGISTE

Maganu Mangiste Yihowa iima xintino gashshooteeti. Yesuusi Kiristoosi tenne Mangistera Moote ikke gashshanni no. Albillitte Yihowa tenne Mangiste horoonsiˈre bunshe baalanta hunanno. Maganu Mangiste uulla gashshitanno.

Fool. 3, guf. 14

12 YESUUSI KIRISTOOSI

Maganu wole baalankare kalaqara albaanni Yesuusa kalaqino. Yihowa, Yesuusa mannu ooso baalantera reyanno gede uullara soyino. Yesuusi reyihu gedensaanni, Yihowa reyotenni kayisinosi. Xa Yesuusi iima Maganu Mangistera Moote ikke no.

Fool. 4, guf. 2

13 7 HIGE 70 DIRIRE KULTANNO MASAALO

Qullaawu Maxaafi Mesihichu baxxe leellanno yanna balaxe masaalino. Kuni ikkannohu 7 hige 69 diro ikkitanno yanna jeeforaati; kuni diri 455 K.A. hanafe, 29 M.D. gumulamanno.

Hatti yanna 29 M.D. gumulantannota mayinni anfeemmo? Tini yanna hanaffinohu 455 K.A., Nehimiya Yerusaalame haˈre katama wirro xinta hanafi yannaraati. (Daanieeli 9:25; Nehimiya 2:1, 5-8) Hakkiinni yaano 455 M.D. kayinse 483 diro (7 x 69) kiirrummoro, 29 M.D. iillineemmo (Zeerote yinanni diri dino). Yesuusi cuuaminohunna Mesihicha ikkinohu hakko dirooti!—Luqaasi 3:1, 2, 21, 22.

Tini masaalo kultanno garinni, 483 diri gumulami gedensaanni wolu 7 diri heeˈranno. Kuni 7 diri mereedhanno  wote, yaano 33 M.D., Mesihicha shinanni; hakkiinni 36 M.D. hananfe, yaano konni 7 diri jeefonni kayinse, Maganu Mangisteha dancha duduwo Yihudootaho calla ikkikkinni daga baalantera sabbankanni.—Daanieeli 9:24-27.

Fool. 4, guf. 7

  14 KAPHO IKKINOHA SILLAASE ROSO

Qullaawu Maxaafi, Maganu Yihowa Kalaqaancho ikkinotanna isi Yesuusa wolu baalunku coyinni balaxe kalaqinota kulanno. (Yohaannisi Ajuuja 3:14) Yesuusi Woˈmanka Dandaanno Magano diˈˈikkino. Isi horonta ‘Ani Maganu ledo taaloho’ yee diegennino. Isi, “Anniˈya anewiinni rooranno” yiino. (Yohaannisi 14:28; 1 Qorontoosi 15:28) Ikkollana mite ammaˈno, Annu, Beettu, qullaawu ayyaani mitto Maganooti yaannoha Sillaase roso rosiissanno. “Sillaase” yaanno qaali Qullaawu Maxaafi giddo dino. Kuni kaphu rosooti.

Qullaawu ayyaani, Maganu fajjosi wonshate horoonsiˈrannote illete leeltannokki wolqasiiti. Qullaawu ayyaani biso afiˈrinoha diˈˈikkino. Lawishshaho, hundi Kiristaanira ‘qullaawu ayyaani woˈminonsa’; qoleno Yihowa, “Ayyaanaˈya mannu baalu aana duneemmo” yiino.—Soqqamaasinete Looso 2:1-4, 17.

Fool. 4, guf. 12; Fool. 15, guf. 17

15 MASQALA

Addu Kiristaani Magano magansiˈranno wote masqala dihoroonsiˈranno. Mayira?

  1. Masqalu mannu lowo diro kaphu ammaˈno giddo horoonsiˈranni keeshshinoho. Hundi waro mannu, kalaqamanna siˈro magansiˈranno wote masqala horoonsiˈranno. Yesuusi reyi gedensaanni noohu 300 diri giddo, Kiristaanu masqala dihoroonsiˈrino. Ikkollana, Roomu Moote Qosxenxinoosi masqalu Kiristaanu ammaˈnora malaate ikkanno gede assino. Konne malaate horoonsiˈne Kiristinnu ammaˈno roore egensiisate woˈnaalloonni. Ikkollana masqalu Yesuusi ledo hili xaadono diafiˈrino. Niwu Kaatoliki Insayikilopiidiya yinanni maxaafi togo yaanno: “Masqalu Kiristaanu yanna albaannino Kiristaana ikkitinokki daga budi giddono nooho.”

  2.   Yesuusi reyinohu masqalu aana diˈˈikkino. “Masqala” yine tirroonnihu Giriikete qaali “suwashsho haqqa,” “damakkala” woy “haqqicho” yitanno tiro afiˈrinoho. Ze Kampaniyeni Bayibili yinanni maxaafi togo yiino: “Giriikete afiinni borreessinoonnihura [Haaru Gondoorira] lame haqqa xawissanno hedo nafa dino.” Yesuusi reyinohu mittu hossi yiino haqqi aanaati.

  3. Yihowa Iso magansiˈneemmo wote misilla woy malaatta horoonsiˈnammora dihasiˈranno.—Fulo 20:4, 5; 1 Qorontoosi 10:14.

Fool. 5, guf. 12

16 QAAGOOSHSHU AYYAANA

Yesuusi rosaanosi reyosi Qaagooshshi Ayyaana ayirrissanno gede hajajino. Insa diru dirunku konne ayyaana ayirrissannohu Niisaani 14nniiti; hunda Israeele Faasika ayirrissannohuno hakko barraati. Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni wote, Yesuusi maalanna mundee riqiwanno timinna woyine mannaho albaanni saˈanno gede assinanni. Iima Yesuusi ledo mookkannori hakkonne timanna woyine qamassanno. Uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsari Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanniwa hadhannoha ikkirono, timanna woyine kayinni diqamassanno.

Fool. 5, guf. 21

17 LUBBO

Qullaawu Maxaafi giddo nefeshi yaannoha Ibiraawootu qaalenna pisihi yaannoha Giriikete qaale duucha wote “lubbo” yine tirranni. Tenne qaalla (1) manna, (2) saada, (3) mannu woy saadate heeshsho kulate horoonsiˈnoonni. Hanni mito lawishsha laˈno:

  • Manna. “Nohi markaawe boci waro . . . wayinni gatinohu . . . sette mannaati [woy, “lubbuwaati”].” (1 Pheexiroosi 3: 20) Kawiicho “lubbuwa” yiniri Nohinna galtesi, hattono sase oosonsaatinna oosonsa adhitino seenneeti.

  • Saada. “Maganu lowiddaanna baaru moyichubba, wolootano wayi giddo heedhannorenna milli yitannore addi addi kalaqama [woy, “lubbuwa”] hattono addi addi dani cea kalaqi. Maganu hakkuno dancha ikkinota lai.”—Kalaqama 1:21.

  • Mannu woy saadate heeshsho. Lawishsha 16:17 togo yitanno: “Doogosi agadhinohu lubbosi agadhinoho.” Qoleno Yesuusi uullate aana noo waro togo yiino: “Ani dancha allaalaanchooti. Danchu allaalaanchi lubbosi geˈreewoho sayise aanno.”—Yohaannisi 10:11.

    Hakkiinni saeno mittu manchi mitto coye “woˈma lubbosinni” assanno yaa, hakkonne coye baxenna dandoosi baalantenni assanno yaate. (Maatewoosi 22:37; Marro 6:5) Nefeshi nna pisihi yitanno qaalla mittu kalaqami halcho woy hasatto kulateno horoonsiˈnoonni. Reyino mancho woy reeshshano nefeshi nna pisihi yinara dandiinanni.—Kiiro 6:6; Lawishsha 23:2; Isayaasi 56:11; Hage 2:13.

Fool. 6, guf. 5; Fool. 15, guf. 17

18 AYYAANA

Qullaawu Maxaafi giddo ruahi yaannoha Ibiraawootu qaalenna niyuma yaannoha Giriikete qaale roore wote “ayyaana” yine tirranni. Tini qaalla duucha tiro afidhino. Ikkirono tini qaalla woˈmanka wote mannu illera leellannokkire lawishshaho, bubbe woy mannunna saadate foole riqibbanno. Qoleno ayyaanu kalaqonna loossanni noota Maganu wolqa yaano qullaawa ayyaana riqibbanno. Qullaawu Maxaafi mannu reyanno wote giddosi reyikki gatanno ayyaani woy fooli no diyaanno.—Fulo 35:21; Faarso 104:29; Maatewoosi 12:43; Luqaasi 11:13.

Fool. 6, guf. 5; Fool. 15, guf. 17

  19 GAANNAAME

Gaannaame biˈre Yerusaalamete mule ishine gamba assine giirranni xeichi suˈmaati. Yesuusi yannara hakko xeichira saada woy manna lubbote heeˈreenna giirrannita leellishshanno taje dino. Konni daafira Gaannaame reyino manna hegerera qorichinshanninna giirranniha illete leellannokki bayicho riqibbannota diˈˈikkitino. Yesuusi Gaannaame eanno mannire coyiˈrinohu, kuni manni coˈonta baˈˈannota kulateeti.—Maatewoosi 5:22; 10:28.

Fool. 7, guf. 20

20 MOOTICHU HUUCCATTO

Tini Yesuusi rosaanosira huuccidhanno gara rosiisi wote kulino huuccattooti. Lawishshaho Yesuusi togo yine huucciˈneemmo gede rosiisino:

  • “Suˈmikki qullaawa ikko”

    Yihowa suˈmisi aana coyiˈnoonni kapho baala hune suˈmasi keereensanno gede huucciˈneemmo. Hakkuno iimano ikko uulla heedhannori baalunku Maganu suˈma ayirrissanno gedeeti.

  • “Gashshootikki dayo”

    Maganu gashshooti Sheexaanunnita busha alame hunanno gede, uulla gashshanno gedenna uulla gannate assanno gede huucciˈneemmo.

  • “Hedoottori . . . baattote aanano ikko”

    Yihowa hunda manna kalaqi wote hedino garinni owaatunna guutu manni Gannatete hegerera heeˈranno gede, Maganu hedo uullate aana woˈmitara huucciˈneemmo.

Fool. 8, guf. 2

21 WODO

Yihowa manna cubbunninna reyotenni gatisate wodo qixxeessino. Wodo, umi manchi Addaami huninota guuta  mannu heeshsho galagale qolatenna daafaminoha Maganu ledo jaalooma biddi assate baantoonni waagaati. Maganu cubbaataamu manni baalunkura reyanno gede Yesuusa uullara soyino. Yesuusi reyo, mannu baalunku hegerera heeˈranno gedenna guuta ikkanno gede faro fantino.

Fool. 8, guf. 21; Fool. 9, guf. 13

22 1914 BAXXINO DIROOTI YINEEMMOHU MAYIRAATI?

Daanieeli fooliishsho 4te noo masaalo, Maganu Mangistesi xintannohu 1914nni ikkinota buuxissanno.

Masaalo: Yihowa, Nabukadanatsoori karroonnita mitte lowo haqqicho haaqeetenni laˈˈanno gede assino. Hatte haaqeera, haqqichote cifichi “lamalu diri geeshsha” ciirannokki gede siwiilunninna camotenni seekkinoonni sansalatenni usurroonni. Hatti yanna saˈuro, haqqicho galagalte ciirtanno.—Daanieeli 4:1, 10-16.

Tini masaalo afidhino tiro: Tini haqqicho Maganu gashshoote riqibbannote. Yihowa lowo diro, addi addi moote Yerusaalamete ofolte Israeelete daga gashshitanno gede shoomino. (1 Duduwo 29:23) Insa kayinni ammanantinore diˈˈikkitino; konnira gashshootinsa gumulamino. Yerusaalame 607 K.A. baˈino. “Lamalu diri” hanafinohu hakkawoteeti. (2 Mootoolla 25:1, 8-10; Hiziqeeli 21:25-27) Yesuusi, “Dagate yanna saˈa geeshsha Yerusaalame daga kadde gashshitanno” yii wote konni ‘lamalu dirire’ coyiˈranni no. (Luqaasi 21:24) Konni daafira Yesuusi uullate aana noo waro “lamalu diri” digoofino yaate. Yihowa “lamalu diri” jeefora Moote shoomara qaale eino. Konni haaru Mootichi Yesuusi gashshooti uullate aana Maganu mannira hegere atoote abbanno.—Luqaasi 1:30-33.

 “Lamalu diri” seendille: Koye yinihu “lamalu diri,” 2,520 diro ikkannoho. * Konnira 607 K.A. kayinse 2,520 diro kiirrummoro, 1914 iillineemmo (Zeerote yinanni diri dino). Yihowa Yesuusa Mangistesira Moote asse shoominohu hakko dirooti.

Ikkina 2,520 dayinohu ma garinni shallangeennaati? Qullaawu Maxaafi sasu dirinna daratu 1,260 barra ikkannota kulanno. (Yohaannisi Ajuuja 12:6, 14) Konni daafira “lamalu diri” hakkunni ero yaano 2,520 barra ikkanno. Duucha wote Qullaawu Maxaafi masaalo giddo ‘mittu barri mittu diri gede ikke kiiramanno’ daafira, kuni 2,520 barri 2,520 diri ledo taaloho.—Kiiro 14:34; Hiziqeeli 4:6.

Fool. 8, guf. 23

23 SOKKAASINETE ROORRICHA MIKAAEELI

Qullaawu Maxaafi sokkaasinete roorrichi mittu callu noota kulanno; isi suˈmi Mikaaeeliiti.—Daanieeli 12:1; Yihuda 9.

Mikaaeeli Maganunnite ammanantino sokkaasine olantora Sooreessaho. Yohaannisi Ajuuja 12:7 togo yitanno: “Mikaaeelinna sokkaasinesi dhudhuufunna sokkaasinesi ledo olantu.” Ajuujate maxaafi Maganu olanto Sooreessi Yesuusa ikkinota kulanno; hakko daafira Mikaaeeli yaa Yesuusiho wole suˈmaati.—Yohaannisi Ajuuja 19:14-16.

Fool. 9, guf. 4

24 GOOFIMARCHU BARRUWA

Kuni qaali, Maganu Mangiste Sheexaanu alame huntara albaanni uullate aana jajjabba coyibba ikkitanno yanna kulannoho. Qullaawu Maxaafi masaalo giddo nooti ‘diru goofimarcho,’ hattono “Manchi Beetti daa” yitanno qaallano hattee yanna kultannote. (Maatewoosi 24:3, 27, 37) ‘Goofimarchu barruwa’ hanaffinohu Maganu Mangiste  1914nni iima gashsha hanaffu woteeti; tini barruwa gumulantannohu Sheexaanu alame Armagedooni olinni baˈanno woteeti.—2 Ximootewoosi 3:1; 2 Pheexiroosi 3:3.

Fool. 9, guf. 5

25 KAO

Maganu reyino mancho wirro heeshshote heeˈranno gede assanno wote, hattee kaote yinanni. Qullaawu Maxaafi honsu manni kaore kulanno. Eeliyaasi, Elsai, Yesuusi, Pheexiroosinna Phaawuloosi reyino manna kayissino. Insa tenne maalale loossinohu Maganu wolqanniiti. Yihowa “cubbaataammanna keeraano” reyotenni kayisara qaale eino. (Soqqamaasinete Looso 24:15) Qullaawu Maxaafi iimira haˈrate kaˈnanni kaoreno kulanno. Tini kao, Maganu doorinori woy buurinori iima Yesuusi ledo heedhara kaˈanno kaooti.—Yohaannisi 5:28, 29; 11:25; Filiphisiyusi Sokka 3:11; Yohaannisi Ajuuja 20:5, 6.

Fool. 9, guf. 13

26 AGAANINTETE LOOSO

Agaanintete loosi xaaddote woy wolu manchi widoonni lawishshaho qaalloolete woy kiilaanote widoonni ayyaannate ledo hasaawate woˈnaalate; kuni busha assooteeti. Togoore assanno manni konne assannohu, mannu reyanno wote ayyaanisi woy foolisi reyikki gate wolqaataame ekera ikkanno yee ammananno daafiraati; hatto yee ammana soˈrote. Qoleno agaaninte mannu Maganoho hajajamannokki gede assate woˈnaaltanno. Buusa laˈˈa, kiilu, diginte, gojunna haafa ammana (lawishshaho, kaayyo layiˈra) agaanintete loosi widooti. Batinye maxaaffa, metseetta, filmuwa, poostere, wole agurina mitu muuziiqi agaanintenna diginte hili gawajjono afiˈrinokki coyi gede woy boohaarshu gede assite shiqishshanno. Wiˈlate yannara assinannihu duuchu coyino lawishshaho, reyinohura kakkalo shiqisha, wiˈla ayyaanu gede asse ayirrisa, mittigo  gorranna woluno kore lawannori agaanintete ledo xaado afiˈrinoreeti. Mannu agaanintete wolqa horoonsiˈrate duucha wote xagga horoonsiˈranno.—Leewaawoota 19:26, 31; Yohaannisi Ajuuja 21:8.

Fool. 10, guf. 10; Fool. 16, guf. 4

27 YIHOWA ALIIDIMMA

Yihowa Woˈmanka Dandaanno Maganooti; kalqete alame woˈma kalaqinohuno isooti. (Yohaannisi Ajuuja 15:3) Baalunku coyira Annu isooti, qoleno woˈmunkura aliidihu woy kalaqosi gashshate woˈma roorre noosihu isooti yineemmohu iseraati. (Faarso 24:1; Isayaasi 40:21-23; Yohaannisi Ajuuja 4:11) Isi kalaqino coyi baalunkura seera fushshino. Yihowa wolootuno gashshaano ikkitanno gede shoomateno roorre noosiho. Magano banxeemmohanna isira hajajammeemmoha ikkiro isi aliidimmara halammanni heeˈnoommo.—1 Duduwo 29:11.

Fool. 11, guf. 10

28 GODOWU GATO HUNA

Godowu gato huna godowa noo qaaqqo anfanni heeˈnenni shaate assinannireeti. Kuni hedeweelcho woy kalaqamunni bisu giddo kalaqamanno qarrinni ikkannore diˈˈikkino. Godowu gati yannanni kayise, hakku qaaqqi amate bisi kifile diˈˈikkino. Umosi dandiino manchooti. Konni daafira godowu gato huna manna shaate ledo taalote.

Fool. 13, guf. 5

29 MUNDEE ADHA

Akimootu xiwamino manchi wolu manchita woy balanxe haaˈne worroonnita woˈma mundee woy shoolu qaru qaru mundeete beehachi giddo mitto adhanno gede assitara dandiitanno. Shoole qara qara mundeete beehache yinanniri  pilaazima, duume mundeete seele, waajjo mundeete seelenna pileetileetete.

Fool. 13, guf. 13

30 SEEJJO

Qullaawu Maxaafi giddo “seejjo” yaanno qaali qorichisha calla kulannoha diˈˈikkino. Seejjate yaa biddishsha aate, rosiisatenna raga qolate. Yihowa seejjanno wote horonta quwa disayisanno. (Lawishsha 4: 1, 2) Yihowa annahonna amate dancha lawishshaati. Isi seejjanno gari lowo geeshsha dancha ikkino daafira mittu manchi seejjo baxate deerra marara dandaanno. (Lawishsha 12:1) Yihowa mannasi baxanno daafira qajeelsanno. Isi rosiisanno rosi gara ikkitinokki hedo taashshiˈrate, hattono iso hagiirsiisannore hendanninna assinanni gara afate kaaˈlanno. Annuwunna amuuwu oosonsa seejjitanno wote, oosonsa hajajantannore ikka hasiissannonsahu mayiraatiro huwattanno gede kaaˈlano hasiissannonsa. Qoleno Yihowanna Qaalesi Qullaawa Maxaafa baxxanno gedenna Qaalisi giddo nooha xintu seera affanno gede kaaˈla hasiissanno.

Fool. 14, guf. 13

31 AGAANINTE

Agaaninte busha ayyaannaati; insa illete leeltannokkireetinna mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa afidhinoreeti. Agaaninte busha sokkaasineeti. Insa Maganoho hajajama gibbe isira diinna ikkitino. (Kalaqama 6:2; Yihuda 6) Agaaninte Yihowara finqilte Sheexaanu wido ikkitino.—Luqaasi 8:30; Soqqamaasinete Looso 16:16; Yaiqoobi 2:19.

Fool. 16, guf. 4

[Lekkaalliidi qaagiishsha]

^ GUFO 86  Qullaawu Maxaafi giddo mittu diri 360 barra ikkanno; kayinni mitto diro kulate mitto barra yinanni woti no.