Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA SASE

Maganu Uyinohe Heeshsho Ayirrisi

Maganu Uyinohe Heeshsho Ayirrisi

1. Heeshsho uyinonkehu ayeti?

YIHOWA “heeshshote Maganooti.” (Ermiyaasi 10:10) Kalaqaanchinkenna heeshsho uyinonkehu isooti. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Maganonke! Baalanka kalaqoottona, kalaqamanno gede assoottohunna, heeshsho oottohu ateetina.” (Yohaannisi Ajuuja 4:11) Ee, Yihowa lubbote heeˈnammora hasiˈranno. Heeshsho isi uyinonkete muxxe eltooti.—Faarso 36:9 nabbawi.

2. Qinaabbino heeshsho heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

2 Yihowa lubbote heeˈneemmo gede kaaˈlannonkere, lawishshaho sagalenna waa aannonke. (Soqqamaasinete Looso 17:28) Kayinni, lubbote heeˈra calla ikkikkinni hagiirru noo heeshsho heeˈnammora hasiˈranno. (Soqqamaasinete Looso 14:15-17) Qinaabbino heeshsho heeˈrate, Maganu seera ayirrisa hasiissannonke.—Isayaasi 48:17, 18.

MAGANU HEESHSHO LAˈˈANNO GARA

3. Yihowa, Qaayeeli Abeeli shiinotera ma assino?

3 Qullaawu Maxaafi uminke heeshshono wolu mannitino Yihowa albaanni muxxe ikkitinota kulanno. Lawishshaho, Addaaminna Heewani beetti Qaayeeli maaˈnu rodiisira Abeelira lowo geeshsha hanqi yannara, Yihowa hanqosi eemadhanno gede Qaayeeli qorophisiisinosi. Qaayeeli kayinni Maganu yiinosire macciishsha giwe lowo geeshsha hanqe “rodoosi Abeeli gawajje shii.” (Kalaqama 4:3-8) Yihowa Qaayeeli rodoosi shiinotera qorichishino. (Kalaqama 4:9-11) Konni daafira hanqunna manna giwa bushate; mayira yiniro, mararro nookkire woy godowa kaajjadda ikkineemmo gede assitankera dandiitanno. Hattoo manchi hegere heeshsho  diafiˈranno. (1 Yohaannisi 3:15 nabbawi.) Yihowa hagiirsiisate, manna baalanka baxa hasiissannonke.—1 Yohaannisi 3:11, 12.

4. Maganu Israeelete uyino higge giddo mitte heeshshote daafira maa kultannonke?

4 Lowo kumi diri gedensaanni, Yihowa Musera Tonne Hajajo uyi yannara heeshsho isi albaanni muxxe ikkitinota leellishino. Isi uyino higge giddo mitte, “Shitooti” yitannote. (Marro 5:17) Hakkawaro mittu manchi afanni heeˈrenni manna shiiro, isono shinanni.

5. Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laˈˈanno?

5 Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laˈˈanno? Godowa noo qaaqqi heeshsho nafa Yihowa albaanni muxxete. Yihowa Israeelete uyino Higge giddo, mittu manchi godowii noo mancho gawajjeenna godowa noo qaaqqi reyiro, hakkonne mancho shaa hasiissannota coyiˈrino. Togo yiino: “Mannu mimmitu ledo sharramanni godowii noo mancho gawajjeenna ise barru iillikki ilturo, kayinni reyinohu hoogiro, gawajji manchi minaannise kuˈlannore baata hasiissannosi; . . . reyinohu heeˈriro kayinni lubbote bayicho lubbo qollanni gede assi.” (Fulo 21:22, 23, NW; Faarso 127:3) Tini, godowu gato huna soˈro ikkitinota leellishshanno.—Jeefote Hedo 28 lai.

6, 7. Heeshsho muxxe ikkitinota ammanneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

6 Uminke heeshshono ikko wolu mannita ayirrinseemmota leellishate maa assa dandiineemmo? Ninketano ikko wolu manni heeshsho gawajjara dandaanno coye assa dihasiissannonke. Konni daafira sijaara diangeemmo, caate woy araddo dicorqineemmo, hattono jingilli assitanno dhagga diadhineemmo; mayira yiniro togoori gawajjankera woy shaankera dandaanno.

7 Heeshshonkenna mannimmanke Maganu uyinonkete; konnira iso hagiirsiisanno garinni heeˈra hasiissannonke.  Mannimmanke keeraancho assiˈra hasiissannonke. Hakkuyi kaˈa Maganu albaanni battaamboommore ikkineemmo. (Roomu Sokka 6:19; 12:1; 2 Qorontoosi 7:1) Heeshsho muxxe ikkitinota hendeemmokkiha ikkiro, heeshsho uyinonke Magano Yihowa magansiˈra didandiineemmo. Busha rosicho agura shota ikka hooggurono, heeshsho lowore ikkitinota hende togoore agurate sharrammeemmoha ikkiro Yihowa kaaˈlannonke.

8. Uminke heeshshono ikko wolu mannita gawajjannori heeˈrannokki gede maa assineemmo?

8 Heeshsho Maganu uyinonketa muxxe elto ikkitinota ronsoommo. Yihowa, uminketerano ikko wolu manni heeshshora qorophinammora hasiˈranno. Kaameela, dhoqidhoqqe woy wole togoore oonfeemmo wote qorophineemmo. Ispoortete yine gawajjannore diassineemmo woy akkimale diˈˈikkineemmo. (Faarso 11:5) Qoleno qaenkera gawajjannori heeˈrannokki gede assiˈrate sharrammeemmo. Yihowa Israeele togo yee hajajino: “Mine miˈnitinanni yannara kaxxine fullanni darga seekkidhiniro, mannu minu aaninni uweenna xaˈmantinannikki gede gammala seekke.”—Marro 22:8.

9. Saada maa assa dihasiissannonke?

9 Wole agurina Yihowa saada nafa hiitto assineemmoro laˈˈanno. Isi sagaletenna uddanote yine saada gorrinara fajjino; qoleno saada manna gawajjitannoha ikkiro shinara kulino. (Kalaqama 3:21; 9:3; Fulo 21:28) Ikkollana saada beebba assiˈra woy boohaarshaho yine calla shaa dihasiissannonke.—Lawishsha 12:10.

HEESHSHO QULLAAWA IKKITINOTA HUWATI

10. Mundee heeshsho riqibbannota mayinni anfeemmo?

10 Mundee heeshsho riqibbanno daafira Yihowa albaanni qullaawate. Qaayeeli Abeeli shiihu gedensaanni, Yihowa iso togo yiino: “Rodiikki mundee rabbate baattotenni anewa higge raartanni no.” (Kalaqama 4:10) Abeeli mundee  heeshshosi riqibbanno; konnira Yihowa Qaayeeli Abeeli shiinotera qorichishino. Nohi warihu Baote Wayi gedensaanni, Yihowa mundee heeshsho riqibbannota lede kulino. Yihowa Nohinna maatesi saadate maala ittanno gede fajjinonsa. Togo yiinonsa: ‘Konni albaanni [laalo uyitanno haqqe baala] oommoˈnente gede, lubbote noohu milli yaanno kalaqami baalu, ittinanni sagale ikkannoˈne.’ Ikkirono, Yihowa ittannokki gede kulinonsahu mittu coyi no: “Mundeete giddo lubbo [woy, heeshsho] noo daafira, mundee giddo noo maala ittinoonte.” (Kalaqama 1:29; 9:3, 4) Yihowa mundee giddo noo maala ita hoolinohu, mundee lubbo woy heeshsho riqibbanno daafiraati.

11. Maganu Israeelete dagara mundeete daafira mayitanno hajajo uyino?

11 Yihowa, mundee ita hasiissannokkita Nohira kulihunni mitu 800 diri gedensaanni, mannasi lede togo yiino: “Intanni saada woy cea ugaaxe amadannohu, Israeelicha ikko giddoˈne heeˈrannohu wole gobba manchi, mundee giddonni dune, aanaho bushsha ganona.” Isi lede togo yiino: “Maalano mundeete ledo ittinoonte.” (Leewaawoota 17:13, 14) Yihowa hakkawoteno mannisi mundee qullaawa ikkitinota huwatara hasiˈrino. Insa maala ita dandiitannoha ikkirono mundee ita dihasiissannonsa. Saada gorridhanno wote, mundee uulla duna hasiissannonsa.

12. Kiristaanaho mundeete noonsa lao hiittoote?

12 Yesuusi reyihunni boodu diri gedensaanni, Yerusaalamete noote Kiristaanu songo soqqamaasinenna cimeeyye, Muse Higge giddo Kiristaanu agadha hasiissannonsati hiitteetiro murate gamba yitino. (Soqqamaasinete Looso 15:28, 29 nabbawi; 21:25) Yihowa, insa mundee xaano ikkiro isi albaanni qullaawa ikkitinotanna insano tenne ammana hasiissannonsata huwattanno gede kaaˈlinonsa. Hundi Kiristaani mundee ita woy aga, woy mundee garunni duˈnantinokki maala ita dihasiissannonsa. Tenne assituro, kaphu  maganna magansiˈrate woy foorate ledo taalino cubbo loossino yaate. Hatte yannanni kayise, addu Kiristaani mundee diˈˈitanno woy diaganno. Ninke yannarana? Yihowa xaano mundee qullaawa ikkitinota ammannammora hasiˈranno.

13. Kiristaanu mundee nigu widoonni qasiˈrannokkihu mayiraati?

13 Hatto yaa Kiristaanu mundee xaginaateho yee nigu widoonni qasiˈrano dihasiissannonsa yaate? Ee. Yihowa mundee ittinoonte woy agginoonte yiinonke. Mittu akimichi ago aggooti yiihero, agalla hoogummoro qarru dino yite ago sirinjunni qasiˈrattoni? Hatto assattokkiti egennantinote! Hatteente gede, mundee ittinoonte woy agginoonte yaa mundeete nigi widoonnino adhitinoonte yaate.—Jeefote Hedo 29 lai.

14, 15. Kiristaanu heeshsho naadannoha ikkirono, dironsa seedisiˈrate yee Maganu hajajo diigannoni? Xawisi.

14 Mittu dokiteri mundee adha hoogittoro reyatto yiinkerona? Mittu mittunku manchi Maganu mundeete daafira uyino higge ayirrisannotanna teˈee doodha hasiissannosi. Ninke Kiristaanu Maganu uyinonke heeshsho ayirrinseemmo; konnira lubbonke gatisiˈrate wole xagga hasiˈneemmo; mundee kayinni diadhineemmo.

15 Fayyimmanke agadhate sharrammeemmoha ikkirono, heeshsho Maganu albaanni muxxe ikkitino daafira, mundee diadhineemmo. Yihowa hajajo diinge dironke seedisiˈrate woˈnaalantenni, isira hajajama roore hasiissannote. Yesuusi togo yiino: “Lubbosi gatisiˈra hasiˈrannohu baalu huˈnanno; ane daafira yee lubbosi hunannohu kayinni gatisiˈranno.” (Maatewoosi 16:25) Yihowa banxeemmo daafira isira hajajama hasiˈneemmo. Isi ninkera woyyannore afino; qoleno heeshsho isi albaanni muxxetenna qullaawate; ninkeno heeshsho hakko garinni laˈˈa hasiissannonke.—Ibiraawoota 11:6.

16. Maganu soqqamaasine isira hajajantannohu mayiraati?

16 Ammanantinori Maganu soqqamaasine isi mundeete daafira uyino hajajo ayirrisate murcidhinoreeti. Insa mundee  diˈˈittanno woy diagganno; qoleno xaginaateho yite mundee diadhitanno. * Ikkollana heeshshonsa gatisiˈrate wole xagga adha digibbanno. Insa heeshshotenna mundeete Kalaqaanchi woyyannonsare afinota dihuluullantanno. Atina, atera woyyinore afinohu iso ikkinota ammanatto?

YIHOWA MUNDEE HOROONSIˈNARA FAJJINOTA MITTICHO DOOGO

17. Israeelete yannara Yihowa mundee horoonsiˈnara fajjino doogo hiittee callaati?

17 Yihowa Musera uyino Higge giddo Israeelete togo yiino: “Kalaqamu lubbo [woy, heeshsho] mundeete giddo noo daafira, kakkallanni darga cubbo agursiisate [woy, maaro afiˈrate] mundee oommoˈne; mundee umise lubbo ikkitino daafira, mannu lubbora cubbo agursiissanno.” (Leewaawoota 17:11; Jeefote Hedo 17 lai) Israeele cubbo loossuro, saada kakkalo assite shiqishshe hattono gama mundee kakkalote darga winxanni gede assidhe Yihowa maaro xaˈmiˈra dandiitanno. Yihowa Israeele mundee horoonsidhara fajjino doogo tenne callaati.

18. Yesuusi kakkalo mayi faro fantinonke?

18 Yesuusi uullara dayiti, cubbinkera heeshshosi woy mundeesi oye saadate kakkalo gattanno gede assino. (Maatewoosi 20:28; Ibiraawoota 10:1) Yesuusi heeshsho lowo waaga afidhino daafira, Yihowa iso reyotenni kayiseenna iimira haˈri kawa, Yihowa woˈmunku mannira hegerera heeˈranno faro fanino.—Yohaannisi 3:16; Ibiraawoota 9:11, 12; 1 Pheexiroosi 1:18, 19.

Heeshshonna mundee ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

19. “Mittu manchi mundeerano” xaˈmammeemmokki gede maa assa hasiissannonke?

19 Yihowa dhagge ikkitanno heeshsho uyinonke daafira  lowo geeshsha galanteemmosi! Qoleno mannaho Yesuusa ammaniro hegerera heeˈra dandaannota kulleemmo. Manna banxeemmo daafira, heeshsho afiˈranno gara rosiisate dandaaminkere baala assineemmo. (Hiziqeeli 3:17-21) Hatto assinummoro, soqqamaasinchu Phaawuloosi gede togo yaa dandiineemmo: ‘Kiˈne giddonni mittuno bairo [“mittu manchi mundeerano,” NW], ani dixaˈmameemmo. Togo yeemmohuno, Maganu hedinore mittoreno gatisummokkinni kuloommoˈne daafiraati.’ (Soqqamaasinete Looso 20:26, 27) Ee, mannaho Yihowarenna heeshsho isi albaanni qullaawa ikkitinota kulleemmoha ikkiro, heeshshonna mundee ayirrinseemmota leellinshanni heeˈnoommo.

^ GUFO 16 Mundee xaginaateho adhate daafira ledde afate, Yihowa Farciˈraasine qixxeessitinoha “Maganu Baxillinni Fultinikki Heedhe” yaanno maxaafa qoola 87-89 lai.