Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA MITE

Qarru Batiˈrinohu Mayiraati?

Qarru Batiˈrinohu Mayiraati?

1, 2. Duuchu manni mayyee xaˈmanno?

ALAMETE aana mannu oosora barru baala danonna qarru iillanno. Lawishshaho, aante noote gedee odoo macciishsha rosantinote: Hambabalatte katama uullate gantino. Mittu manchi qawwe adhe beetekiristaane eˈˈe, haammata manna shiino; gama madiissino. Onte ooso nooseta mitte mancho kaansere amadde shiteenna qaaqquullise mullawa gati.

2 Togoo qarrinna dano iillitanno wote, batinyu manni “Mayira?” yee xaˈmanno. Lowo manni, ‘Alamete aana mannu mimmito giwannohunna qarru batiˈrinohu mayiraati?’ yaanno. Ati hatto yite hedde egennootto?

3, 4. (a) Imbaaqoomi mayyee xaˈmino? (b) Yihowa isira mayyee qolino?

3 Qullaawu Maxaafi, jawaata ammana noonsa manni nafa togoo xaˈmo xaˈminota kulannonke. Lawishshaho, masaalaanchu Imbaaqoomi Yihowa togo yee xaˈmino: “Konne qarra baala afeemmo gede mayira assittoe? Tenne beebba assinanna mayira sammi yite laˈˈatto? Kuneeti lowo geeshsha batidhino baonna beebba gaangeessite nooe. Base baalate gibbonna yekkeerama no.”—Imbaaqoomi 1:3.

4 Imbaaqoomi 2:2, 3 Maganu Imbaaqoomi xaˈmino xaˈmora qolino dawaronna qarra hoolate eino qaale kultannonke. Yihowa manna lowo geeshsha baxanno. Qullaawu Maxaafi, ‘Isi kiˈnere malanno’ yaanno. (1 Pheexiroosi 5:7) Isinni Maganu, mannu qarramanna laˈˈa ninke gimbeemmohunni roore giwanno. (Isayaasi 55:8, 9) Konnira hanni, ‘Alamete aana qarru batiˈrinohu mayiraatiyya?’ yitanno xaˈmo laˈno.

 QARRU TOGO BATIˈRINOHU MAYIRAATI?

5. Batinye ammaˈnote rosiisaano mannaho qarru iillanno wote mayitanno? Qullaawu Maxaafi mayyaannoyya?

5 Ammaˈnote rosiisaano, qeesootunna ammaˈnote murrooti mannaho qarru iillannohu Maganu fajjo ikkinohuraati yitanno. Mitu manni, qarrano ikko faffo mittu manchira iillanno coyi baalunku Maganu balaxe murinoho yaanno. Qaaqquulluno ikko jajjabbu manni reyannohu iima Maganu ledo heeˈraraati yaanno mannino no. Togo yaa kayinni digaraho. Yihowa horonta bushare diassanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Woˈmanka Dandaanno Magani, [horontanni] busha coye diassanno.”—Iyyoobi 34:10.

6. Batinyu manni alamete aana noo qarri baalunkura Magano busha assannohu mayiraati?

6 Batinyu manni alamete aana batiˈrino qarrira Magano busha assannohu alame gashshinohu isooti yee hedanno daafiraati. Ikkollana Fooliishsho 3te ronsummonte gede, alamete gashshaanchi Sheexaane Daawuloosiiti.

7, 8. Alamete aana qarru batiˈrinohu mayiraati?

7 Qullaawu Maxaafi “tini gobba [woy, alame] gudisante bushunni amadantinota” kulanno. (1 Yohaannisi 5:19) Tenne alame gashshinohu Sheexaanu urungichahonna mararro nookkiho. Isi ‘kalqe [woy, alame] baala soˈrisiisanni no.’ (Yohaannisi Ajuuja 12:9) Batinyu manni isi faale haˈranno. Alamete aana kaphu, gibbonna macca gibbanno coyi woˈminohu mittu korkaati konneeti.

8 Alamete aana qarru batiˈranno gede assinohu wolu coyino no. Addaaminna Heewani finqiltu gedensaanni, oosonsara cubbo ragisiissino. Mannu cubbo ragiˈrino daafira, wolu manni qarramanno gede assanno. Duucha wote mannu kuˈu koˈonne roorate sharramanno. Giwamanno, olamanno, hattono woloota beebba assiˈranno.  (Rosiisaancho 4:1; 8:9) Mito wote mannaho qarru iillannohu “yannanna hedeweelcho xaaddannonsa” daafiraati. (Rosiisaancho 9:11, NW) Mannaho busha yannara busha bayicho heeˈransanni danonna bushu coyi iillansara dandaanno.

9. Yihowa qarru xaa geeshsha heeˈrara sammi yiinohu noori heeˈreennaati yineemmohu mayiraati?

9 Yihowa horonta qarra diabbanno. Alamete aana kaˈˈanno olira, jaddoranna miicora iso busha assa digaraho. Baatto huxidhanno gede, hambabalatte kaˈanno gedenna lolahu daanno gede assannohu Magano diˈˈikkino. Ikkirono togo yite hedattoha ikkara dandaanno: ‘Yihowa taalle nookki wolqa noosi Magano ikkina, bushu coyi ikkannota hoolannokkihu mayiraati?’ Maganu ninke daafira lowo geeshsha hedannoha ikkinohura, qarru xaa geeshsha heeˈrara sammi yiinohu korkaatu heeˈreennaati.—1 Yohaannisi 4:8.

MAGANU QARRU HEEˈRARA SAMMI YIINOHU MAYIRAATI?

10. Sheexaanu Yihowa hettisinohu hiittoonniiti?

10 Edenete kaashshu basera, Daawuloosi Addaaminna Heewani soˈrisiisino. Isi Magano busha Gashshaanchooti yiino. Sheexaanu, Maganu Addaamiranna Heewanira danchare hoolinohu gede asse coyiˈrino. Yihowanni woyyino gashshaanchi isooti yite ammantaranna Maganu dihasiisannonke yite heddara hasiˈrino.—Kalaqama 3:2-5; Jeefote Hedo 27 lai.

11. Hiittee xaˈmora dawaro afa hasiissannonke?

11 Addaaminna Heewani Yihowara hajajama gibbe finqiltino. Insa gara ikkinorenna gara ikkinokki coye ninke uminke afiˈneemmo yite heddino. Yihowa kuri finqilaasine sodhinotanna ninkera woyyinore afinohu iso ikkinota buuxisa dandaannohu hiittoonniiti?

12, 13. (a) Yihowa finqiltinore hakkawoyintenni shiinokkihu mayiraati? (b) Yihowa, Sheexaanu tenne alame gashshaancho ikkaranna mannu ooso umonsa gashshitara fajjinohu mayiraati?

 12 Yihowa hedo Addaaminna Heewani ooso uulla woˈmitanno gedeeti; qoleno insa gannatete heedhara hasiˈrino. Daawuloosi baxire assirono tini Maganu hedo woˈmitanno. (Kalaqama 1:28; Isayaasi 55:10, 11) Hakko daafira Yihowa Addaaminna Heewani hakkawoyintenni dishiino. Hatteentenni insa ooso iltara fajjinonsa. Hakkiinni Yihowa Addaaminna Heewani ooso gashshaanchonsa ikkannoha doodhitanno gede faro faninonsa.

13 Sheexaanu Yihowa hettisinohu lowo miliyoone ikkitanno sokkaasine macciishshitannaati. (Iyyoobi 38:7; Daanieeli 7:10) Konni daafira Yihowa, Sheexaanu kissesi gara ikkasenna teˈee leellishanno gede yanna uyinosi. Qoleno mannu ooso Sheexaanu massagannansa uminsa gashshoote xintidhanno gedenna Maganu kaaˈlo nookkiha qinaannonsatanna teˈee leellishshanno gede yanna uyinonsa.

14. Maganu yanna aasi maa huwantanni gede assitino?

14 Mannu ooso lowo kume ikkano diro umonsa gashshate woˈnaaltinoha ikkirono, diqiniinonsa. Sheexaanu kaphaancho ikkinoti leeltino. Mannu oosora Maganu kaaˈlo hasiissannoti egennantinote. Masaalaanchu Ermiyaasi togo yaasi garankolla: “Kaaliiqaˈya, mannu heeshsho angasi nookkitanna, haˈrinshosino mannu umisi qineessiˈre dandaannokkita afoommo.”—Ermiyaasi 10:23.

YIHOWA KAGEESHSHI YANNA SAMMI YIINOHU MAYIRAATI?

15, 16. (a) Yihowa qarru xaa geeshsha heeˈrara sammi yiinohu mayiraati? (b) Yihowa Sheexaanu abbino qarra hoolinokkihu mayiraati?

15 Yihowa qarru xaa geeshsha heeˈrara sammi yiinohu mayiraati? Isi bushu coyi ikkannota hoolannokkihu  mayiraati? Sheexaanu gashshooti qinaannokkita leellishate yanna hasiissanno. Mannu ooso addi addi gari gashshoote woˈnaaltino; ikkirono diqiniinonsa. Sayinsetenna tekinoolojete lopho nooha ikkirono, albinni roore miico, buxima, jaddonna olu batiˈrino. Mannu ooso Maganu kaaˈlo nookkiha umonsa qiniino garinni gashsha didandiitanno.

16 Ikkollana, Yihowa Sheexaanu abbino qarra dihoolino. Hoolinoha ikkoommero, Maganu umisi Sheexaanu gashshootira kaaˈli yaate; isi kayinni horonta hatto diassanno. Qoleno Maganu qarra hooloommero, mannu ooso umonsa qiniino garinni gashsha dandiitannoha lawannonsa. Hatto yee heda kayinni kaphoho; Yihowa qole konni kaphira dikaaˈlamanno. Isi horonta dikaphanno.—Ibiraawoota 6:18.

17, 18. Yihowa, Sheexaanu abbino gawajjo baalanta ma assanno?

17 Yihowa Sheexaanunna mannu ooso finqilte abbitino gawajjo baalanta hoola dandaanno? Ee dandaanno. Maganoho woˈmunkuri dandaamanno. Yihowa, Sheexaanu kisse baalanti kapho ikkitinoti xabbe leeltanno yanna afino. Tini leeltu gedensaanni, Yihowa alba hedino garinni uulla gannate assanno. “Waammate giddo noori” reyotenni kaˈanno. (Yohaannisi 5:28, 29) Hatte yannara mannu horonta dixiwamanno woy direyanno. Yesuusi Sheexaanu daafinore baalankare taashshanno. Yihowa Yesuusi widoonni ‘Daawuloosi looso diiganno.’ (1 Yohaannisi 3:8) Hakka geeshsha kayinni Yihowa iso anfeemmo gedenna iso Gashshaanchonke ikkara doodhineemmo gede cince yanna uyinonke daafira galanteemmosi. (2 Pheexiroosi 3:9, 10 nabbawi.) Isi anfammosira hasiˈranno. Qoleno qarru iillannonke wote nafa, kaajjine uurrineemmo gede kaaˈlannonke.—Yohaannisi 4:23; 1 Qorontoosi 10:13 nabbawi.

 18 Yihowa iso Gashshaanchonke ikkanno gede doodhinammora dimurrisannonke. Isi mannu oosora doodhate qoosso uyino. Hanni tini muxxe elto mayi tiro afidhinoro laˈno.

DOODHATE QOOSSOKKI MA GARINNI HOROONSIˈRATTO?

19. Yihowa uyinonketi dhaggete elto maati? Tenne elto naada hasiissannonkehu mayiraati?

19 Yihowa dhagge ikkitinota doodhate qoosso uyinonke daafira saadatewiinni baxxinoommoreeti. Saada heedhannohu kalanqoonninsa garinni callaati; ninke kayinni heeˈneemmo gara, hattono Yihowa hagiirsiisanna teˈee doodha dandiineemmo. (Lawishsha 30:24) Qoleno, uyinoonnise biddishsha harunsite calla loossanno maashine gede diˈˈikkinoommo. Hiittoo manna ikkineemmoro, hiittoo manna jaalanke assiˈneemmoronna heeshshonkenni maa assineemmoro doodha dandiineemmo. Yihowa, heeshsho aa calla ikkikkinni heeshshonkenni hagiidhinammora hasiˈranno.

20, 21. Doodha dandaattohu danchu coyi maati?

20 Yihowa banxammosira hasiˈranno. (Maatewoosi 22:37, 38) Isi, qaaqqisi murrinsikki umisinni “Baxeemmohe anna” yaannosita baxanno anni gedeeti. Yihowa isira soqqama woy giwa doodhineemmo qoosso uyinonke. Sheexaanu, Addaaminna Heewani Yihowara soqqama giwa doodhitino. Atina doodhate qoossokki ma garinni horoonsiˈratto?

21 Doodhate qoossokki horoonsidhe Yihowara soqqami. Magano hagiirsiisanna Sheexaane giwa doodhinohu lowo miliyoone ikkanno manni no. (Lawishsha 27:11) Maganu qarra baalanka hunanno wote haaro alamera heeˈrate xa maa assa dandaatto? Aantanno fooliishsho tenne xaˈmora dawaro qoltanno.