Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO SASE

Maganu Mannu Oosora Hedinori Maati?

Maganu Mannu Oosora Hedinori Maati?

1. Maganu mannu oosora hedinori maati?

MAGANU mannu oosora hedinori danchareeti. Isi umi labbaahanna meyaata yaano Addaaminna Heewani kalaqinohu biifado kaashshu basera heeˈraraati. Maganu hedinohu insa ooso iltanno gede, uulla gudisse gannate assitanno gedenna saada towaattanno gedeeti.—Kalaqama 1:28; 2:8, 9, 15; Jeefote Hedo 6 lai.

2. (a) Maganu hedinore wonshannota mayinni anfeemmo? (b) Qullaawu Maxaafi hegerera heeˈrate daafira mayyaanno?

2 Ninke gannatete heeˈneemmo yanna daggannoha lawannohe? Yihowa togo yiino: “Ani ikkanno yoommori ikkanno; anino hedoommore asseemmo.” (Isayaasi 46:9-11; 55:11) Ee, Yihowa hedinore wonshanno; tenne hoolannosihu dino. Isi uulla kalaqinohu dimullaati. Isi uulla ‘kalaqinohu fano heedhara diˈˈikkino.’ (Isayaasi 45:18) Maganu mannu uulla woˈmate aana heeˈrara hasiˈranno. Isi uullate aana hiittoo manni heeˈrara hasiˈranno? Qoleno mageeshshi geeshsha heeˈrara hasiˈranno? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Keeraano [woy, hajajantannori] baatto ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.”Faarso 37:29; Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4.

3. Mannu xiwamannotanna reyannota hendeemmo wote, mayine xaˈminammora dandiineemmo?

3 Ikkollana, xaa yannara mannu xiwamanno hattono reyanno. Duuchawa mannu olamanno; qoleno mimmito shaanno. Maganu mannu togo ikkara hedinokkita huwata dandiineemmo. Ikkina togoori ikkanni noohu mayiraati? Tenne kulannonkehu Qullaawa Maxaafa callaho.

 MAGANU BAARIGAARA

4, 5. (a) Edenete kaashshu basera hamashshu widoonni Heewani coyishiishinohu ayeti? (b) Ammanamino manchi mooraancho ikkara dandaannohu hiittoonniiti?

4 Qullaawu Maxaafi Maganoho ‘Daawuloosi woy Sheexaane’ yinanni baarigaari noosita kulannonke. Sheexaanu Edenete kaashshu basera hamashshu widoonni Heewani coyishiishino. (Yohaannisi Ajuuja 12:9; Kalaqama 3:1) Isi hamashshu coyiˈranni nooha lawise coyiˈrino.—Jeefote Hedo 7 lai.

5 Ikkina Maganu Sheexaane Daawuloosi asse kalaqinohu nooni? Dino! Maganu Addaamiranna Heewanira uulla qixxeessi wote iima noohu mittu sokkaasinchi, soorrame Daawuloosi ikkino. (Iyyoobi 38:4, 7) Kuni hiitto ikke ikkanno? Tenne huwatate, hanni mittu ammanamino manchi soorrame mooraancho ikkanno gara hedi. Kuni manchi ilami wote mooraancho diˈˈikkino. Ikkirono, manni jajja woy woxe halchanna yora hanafanno. Isi woˈmanka wote tenne hedanno wote, busha yortosi lexxitanni hadhanno. Hakkiinni, injo afiˈranno wote, halchino coye mooranno. Konni garinni mooraancho ikkanno.—Yaiqoobi 1:13-15 nabbawi; Jeefote Hedo 8 lai.

6. Mittu sokkaasinchi Maganu baarigaara ikkinohu ma garinniiti?

6 Kuni sokkaasinchino hatto ikkino. Yihowa Addaaminna Heewani kalaqi gedensaanni, insa ile ilame ‘baatto woˈmanno’ gede kulinonsa. (Kalaqama 1:27, 28) Hakku sokkaasinchi, ‘Kuni baalunku manni Yihowa agure ane magansiˈra dandaanno!’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Woˈmanka wote tenne hedi kiiro, Yihowaha ikkinore roore halchanni haˈri. Hakku sokkaasinchi mannu iso magansiˈrara hasiˈrino. Hakko daafira Heewanira kapho coyiˈre ise soˈrisiisino. (Kalaqama 3:1-5 nabbawi.) Konni garinni, isi Sheexaane Daawuloosi, Maganu baarigaara ikkino.

7. (a) Addaaminna Heewani reyinohu mayiraati? (b) Ninke geedhineemmohunna reyineemmohu mayiraati?

 7 Addaaminna Heewani Maganoho hajajama agure, hoolloonni haqqicho guma itino. (Kalaqama 2:17; 3:6) Insa Yihowa baddalino daafira, Yihowa balaxe coyiˈrinonte gede, gedensaanni hige lamunku reyino. (Kalaqama 3:17-19) Addaaminna Heewani oosono cubbaataamma ikkitino daafira, insano reyitanno. (Roomu Sokka 5:12 nabbawi.) Insano cubbaataamma ikkitino gara huwatate, hanni mitto lawishsha laˈno. Hanni hiinxidhino mixashshora gannoonni buddeena hedi. Hattee mixashshora gannoonni buddeeni hiinxa woy muso adhe kaˈˈanno. Addaami Maganoho hajajama hooginohura cubbaataamo ikkino. Ninke baalunku Addaami ooso ikkinoommo daafira, isi gede ninkeno cubbaataammaho woy “muso” noonkereeti. Baalunku geedhineemmohunna reyineemmohu cubbaataamma ikkinoommo daafiraati.—Roomu Sokka 3:23; Jeefote Hedo 9 lai.

8, 9. (a) Sheexaanu Addaaminna Heewani mayyee hedara hasiˈrino? (b) Yihowa finqiltinore bayichonko shiinokkihu mayiraati?

8 Sheexaanu Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwanno gede xixxiiwi wote, insa Yihowara finqilanno gede assino. Isi, Addaaminna Heewani Yihowa kaphaanchoho, hattono danchare hoˈlannoho busha gashshaanchooti yite heddara hasiˈrino. Sheexaanu, ‘Mannu ooso assitannore Maganu kula dihasiissannosi; qoleno Addaaminna Heewani danchanna busha ikkinore uminsa afa dandaanno’ yiinohu gedeeti. Tennera Yihowa ma assiyya? Isi finqiltinore bayichonko shee finqille huna dihoogino. Ikkina hatto assa Sheexaanu kaphaancho ikkinota anfanni gede assitannoni? Deeˈni, diassitanno.

9 Hakko daafira, Yihowa finqiltinore bayichonko dishiino. Isi mannu ooso insaneeto gashshitanno gede yanna uyinonsa. Tenne assasi Sheexaanu kaphaancho  ikkinotanna mannaho woyyannore afinohu Yihowa ikkinota buunxanni gede assitanno. Fooliishsho 11te, tenne hajore lende ronseemmo. Kayinni Addaaminna Heewani ikkito daafira mayyaatto? Insa Sheexaanu yiinore ammante Maganoho hajajama giwansa garaho? Addaamiranna Heewanira noonsare baalankare uyinonsahu Yihowaati. Isi insara guuta heeshsho, heedhannota biifado qaenna  hagiirsiisanno looso uyinonsa. Sheexaanu kayinni insara horo danchare asse diegenninonsa. Ati insa ikkoottoro ma assatto?

10. Mittu mittunku manchi maa doodha dandaanno?

10 Ninke mittu mittunkuno doodhineemmori no; doodhineemmo coyi heeshsho afiˈneemmo woy hoongeemmo gede assara dandaanno. Yihowa Gashshaanchonke assiˈne isira hajajama doodhanna Sheexaanu kaphaancho ikkinota buuxisa dandiineemmo. Woy Sheexaanu gashshaanchonke ikkara doodha dandiineemmo. (Faarso 73:28; Lawishsha 27:11 nabbawi.) Alamete aana Maganoho hajajamanno manni shiimaholla. Isinni, tenne alame gashshaanchi Magano diˈˈikkino. Magano ikka hoogina ayetiyya?

ALAME GASHSHE NOOHU AYETI?

Alamete gashshooti baalunku Sheexaanunniha ikka hoogoommero, isi Yesuusira eemmohe yaannoni?

11, 12. (a) Sheexaanu Yesuusira eemmohe yee coyiˈrinori maa huwanteemmo gede assannonke? (b) Sheexaanu alamete gashshaancho ikkinota kultanno qummeeshshuwa hiikkuriiti?

11 Yesuusi alame gashshinohu ayetiro afino. Mitte hige Sheexaanu isira “alamete gashshooti ayirrinye baala [leellishinosi].” Hakkiinni Yesuusira togo yiino: “Anera kumbuulittoero [woy, magansiˈrittoero] konne baala eemmohe.” (Maatewoosi 4:8, 9; Luqaasi 4:5, 6) Hanni konne coye hedi: Hakku gashshooti baalu Sheexaanunniha ikka hoogoommero, isi Yesuusira eemmohe yaa dandaannoni? Didandaanno. Baalunku gashshooti Sheexaanunniho.

12 ‘Sheexaanu alamete gashshaancho hiitto ikke ikkanno? Kalqete alame kalaqinohu Woˈmanka Dandaanno Magano Yihowa diˈˈikkino?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. (Yohaannisi Ajuuja 4:11) Ee, Kalaqaanchu Yihowaati; ikkirono Yesuusi, Sheexaanu “tenne alame [gashshaancho]” ikkinota xawise coyiˈrino. (Yohaannisi 12:31; 14:30; 16:11) Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Sheexaanu Daawuloosi  ‘tenne gobba [woy alame] magano’ ikkinota coyiˈrino. (2 Qorontoosi 4:3, 4) Soqqamaasinchu Yohaannisino “tini gobba gudisante bushunni amadantino” yee borreessino.—1 Yohaannisi 5:19.

SHEEXAANU ALAME BAˈANNOHU HIITTOONNIITI?

13. Haaro alame hasiissannonkehu mayiraati?

13 Tini alame roore bushshanni hadhanni no. Olu, mussinnu, doganna finqille woˈmitino. Mannu ooso aye geeshshano sharranturo, konne baalanka qarra hoolte diaffanno. Maganu kayinni muli yannara tenne busha alame Armagedooni olinni hunanno; hakkiinni keeraanchimma woˈmitinota haaro alame abbanno.—Yohaannisi Ajuuja 16:14-16; Jeefote Hedo 10 lai.

14. Maganu Mangistesira moote ikkara doorinohu ayeti? Qullaawu Maxaafi Yesuusire mayyee masaalino?

14 Yihowa iimi Mangistesira Moote ikkanno gede Yesuusi Kiristoosi doorino. Qullaawu Maxaafi lowo kumi diri albaanni, Yesuusi “Keeru Roorricha” ikke gashshannotanna gashshootisira gumulo heedhannokkita masaalino. (Isayaasi 9:6, 7) Yesuusi rosaanosi gashshootisi daafira huuccidhanno gede rosiisanni togo yiino: “Gashshootikki dayo, hedoottori gordoho ikkinonte gede, baattote aanano ikko.” (Maatewoosi 6:10) Fooliishsho 8te, Maganu Mangiste uullate gashshoote hunte bayichonsa amaddanno gara ronseemmo. (Daanieeli 2:44 nabbawi.) Maganu Mangiste konne assituhu gedensaanni uulla gannate assitanno.—Jeefote Hedo 11 lai.

HAARO ALAME GAMBISSINO!

15. “Haaro baatto” yiniti maati?

15 Qullaawu Maxaafi togo yee hexxo aanno: “Ninke kayinni uyinonke hexxo garinni keeraanchimma heedhannoha  haaro gordonna haaro baatto agadhineemmo.” (2 Pheexiroosi 3:13; Isayaasi 65:17) Mito wote Qullaawu Maxaafi “baatto” woy “uulla” yaannohu uullate aana heeˈranno manna kulateeti. (1 Duduwo 16:31) Konni daafira, “haaro baatto” yiniti, Maganoho hajajamannohonna isi maassiˈrino mannaati.

16. Maganu haaro alamera heeˈranno mannira hiittee kaajja elto aanno? Tenne elto afiˈrate maa assa hasiissannonke?

16 Yesuusi, Maganu abbannotera haaro alamera heeˈranno manni “hegere heeshsho” afiˈrannota coyiˈrino. (Maarqoosi 10:30) Tenne elto afiˈrate maa assa hasiissannonke? Tenne afate Yohaannisi 3:16 nna 17:3 nabbawi. Xa kayinni hanni Qullaawu Maxaafi uulla Gannate ikkitanno wote heeshsho hiittoota ikkitanno yaannoro laˈno.

17, 18. Albillitte uullate aana keeru woˈmannotanna teense heeˈneemmota mayinni anfeemmo?

17 Bunshe, olu, jaddonna finqille diheedhanno. Bushu manni uullate aaninni coˈo yee goofanno. (Faarso 37:10, 11) Maganu “baattote qacce geeshsha nooha ola uurrisanno.” (Faarso 46:9; Isayaasi 2:4) Uullate aana Magano baxannohunna isira hajajamanno manni woˈmanno. Qoleno, gawalo nookki salaame heedhanno.—Faarso 72:7.

18 Yihowa manni teese heeˈranno. Hunda Israeele Maganoho hajajantanno wote, isi agarannonsa daafira yaaddukki heedhanno. (Leewaawoota 25:18, 19) Gannatete heeˈneemmo wote, waajjineemmohu woy waajjishannonkeri diheeˈranno. Woˈmanka wote beˈe yinummokki teense heeˈneemmo!—Isayaasi 32:18; Mikiyaasi 4:4 nabbawi.

19. Maganu abbannote haaro alamera sagale woˈmitannota huluullammeemmokkihu mayiraati?

19 Sagale woˈmitanno. “Baatto gide laashshito; ilaallate aana jajju woˈmo.” (Faarso 72:16) “Maganu [Yihowa] maassiˈrannonke daafira, baatto gide laashshitanno.”—Faarso 67:6.

20. Uulla gannate ikkitannota mayinni anfeemmo?

 20 Uulla gudisante gannate ikkitanno. Mannaho biifadu mininna danchu gati heeˈrannonsa. (Isayaasi 65:21-24; Yohaannisi Ajuuja 11:18 nabbawi.) Uulla gudisidhe hunda Edenete kaashshu base gede biifado ikkitanno. Yihowa hasiisannonkere baalankare aannonke. Qullaawu Maxaafi isi daafira togo yaanno: “Ikkannonsa geeshshire aattonsa; woˈmunku halcho wonshatto.”—Faarso 145:16.

21. Mannunna saadate mereero salaame heedhannota leellishannori maati?

21 Mannunna saadate mereero salaame heedhanno. Saada woy gobba moyichi manna digawajjanno. Qaaqquullu, xaa yannara lowo geeshsha waajjinanni moyichi mule nafa godoˈliro ikkannori dino.—Isayaasi 11:6-9; 65:25 nabbawi.

22. Yesuusi xiwantinore ma assanno?

22 Xiwanu diheeˈranno. Yesuusi uullate aana noo waro, lowo manna hursino. (Maatewoosi 9:35; Maarqoosi 1:40-42; Yohaannisi 5:5-9) Kayinni isi Maganu Mangiste Moote ikkino daafira albillitte woˈmanka hursanno. Hakkawote “‘Dhiwamoommo’ yaannoha dianfanni.”—Isayaasi 33:24; 35:5, 6.

23. Maganu reyitinore ma assanno?

23 Reyitinori kaˈanno. Maganu lowo miliyoone ikkannoha reyino manna kayisara hexxo uyino. Isi “cubbaataammanna keeraano reyotenni kayisanno.”—Yohaannisi 5:28, 29 nabbawi; Soqqamaasinete Looso 24:15.

24. Gannatete heeˈnanni heeshsho hiittoota labbannohe?

24 Ninke baalunku mitte doodha hasiissannonke. Yihoware rosanna isira soqqama doodha, woy iso agurre uminke hasatto harunsa dandiineemmo. Yihowara soqqama doodhineemmoha ikkiro, albillitte kaajja heeshsho heeˈneemmo. Hanni Yesuusi Kiristoosirenna isi Maganu hedinoha dhaggete coye wonshanno gara lende ronso.