Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA LAME

Maganu Jaala Ikka Dandaattohu Hiittoonniiti?

Maganu Jaala Ikka Dandaattohu Hiittoonniiti?

1, 2. Yihowa jaalla giddo mitu ayeooti?

JAALAKKI ikkara hasiˈrattohu hiittoo manchooti? Baxattoha, aanatto mancho, isino atewa aanannoha, hattono danchunna naadatto akati noosi mancho jaala assiˈra hasiˈrattoti egennantinote.

2 Maganu Yihowa mito manna jaalasi ikkara doodhanno. Lawishshaho, Yihowa jaalla giddo mittu Abirihaamiiti. (Isayaasi 41:8; Yaiqoobi 2:23) Yihowa Daawitino baxanno. Isi, Daawiti “hedoˈya [gedeeho]” yiino. (Soqqamaasinete Looso 13:22) Yihowa, masaalaancho Daanieelino ‘baxino.’—Daanieeli 9:23.

3. Abirihaami, Daawitinna Daanieeli Yihowa jaalla ikkitinohu hiittoonniiti?

3 Abirihaami, Daawitinna Daanieeli Yihowa jaalla ikkitinohu hiittoonniiti? Yihowa Abirihaami, “Anera hajajamootto” yiinosi. (Kalaqama 22:18) Yihowa umonsa heeshshi assite isira hajajantannorira jaalansa ikkanno. Mitto mancho calla ikkikkinni dagano isi jaalla ikka dandiitanno. Yihowa Israeelete dagara togo yiino: “Ani Maganoˈne ikkeemmo gedenna kiˈneno mannaˈya ikkitinanni gede ani yoommore macciishshe.” (Ermiyaasi 7:23) Konni daafira atino Yihowa jaala ikka hasiˈrattoha ikkiro, isira hajajama hasiissannohe.

YIHOWA JAALLASI AGARANNO

4, 5. Yihowa jaallasi agarannohu hiittoonniiti?

4 Qullaawu Maxaafi, Yihowa “isira gudisante aamantinore jawaachishate” doogo hasiˈrannota kulanno. (2 Duduwo  16:9) Yihowa Faarso 32:8 aana jaallasira togo yee qaale eino: “Rosiiseemmohe; haˈratto doogono kuleemmohe; amaaleemmohe; illeˈya ate aana woreemmo.”

5 Maganu jaalla ikkineemmota hoolankera hasiˈrannohu mittu wolqaataamu diini no. Yihowa kayinni agarannonke. (Faarso 55:22 nabbawi.) Yihowa jaalla ikkinoommohura isira woˈmu wodaninkenni soqqammeemmo. Qarru iillannonke woteno isira ammanammoommore ikka hasiˈneemmo. Ninkeno faarsaasinchu gede Magano addaxxineemmo. Isi Yihoware coyiˈranni togo yiino: Yihowa “qiniiteˈyaanni noo daafira dimaseemmo.” (Faarso 16:8; 63:8) Sheexaanu Maganu jaalla ikkineemmota hoolate woˈnaalannohu hiittoonniiti?

SHEEXAANU KISSE

6. Sheexaanu manna mayyee kassasino?

6 Fooliishsho 11te, Sheexaanu Yihowa hettisinota ronsoommo; qoleno iso kaphaancho assino, hattono Maganu Addaaminna Heewani gara ikkinorenna ikkinokkire uminsa afidhara agura hoogasi digaraho yee kassasino. Iyyoobi maxaafi, Sheexaanu Maganu jaala ikka hasiˈranno mannano kassasannota kulanno. Sheexaanu, mannu Maganoho soqqamannohu Iso baxanno daafira ikkikkinni isiwiinni mitore afiˈrannohuraati yaanno. Isinni Sheexaanu manna baalanka Maganuwiinni xeertiˈranno gede asseemmo yee yekkeeramino. Hanni Iyyoobi xaggenni ronseemmorenna Yihowa iso agarinosi gara laˈno.

7, 8. (a) Iyyoobi isi waro noohu wolu manniwiinni baxxannohu mayinniiti? (b) Sheexaanu Iyyoobi daafira mayyiino?

7 Iyyoobi ayeti? Iyyoobi mitu 3,600 diri albaanni heeˈrinoho dancha manchooti. Yihowa, hakkawaro uullate aana Iyyoobi gedee manchi nookkita coyiˈrino. Iyyoobi Magano lowo geeshsha ayirrisannoho; qoleno bunshe giwannoho. (Iyyoobi 1:8) Addanko, Iyyoobi Yihowa jaalaati.

 8 Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamannohu umisi horora yeeti yiino. Sheexaanu Yihowara togo yiino: “Isi ate ayirrisannohu isira, maatesiranna noosi jiro baalate huxxa ikkoottosihuraati. Qoleno assiˈrire baala maassiˈroottosihuranna saadasino qalante baatto woˈmitino daafiraati. Angakki diriirsite afiˈrinore baala haadhe hooloottoro, halaalinta ati laˈanna xonannohe.”—Iyyoobi 1:10, 11.

9. Yihowa, Sheexaanu ma assanno gede fajjino?

9 Sheexaanu Iyyoobi Yihowara soqqamannohu isiwiinni mitore afiˈrate yee callaati yee kassasino. Qoleno isi Iyyoobi Yihowara soqqamannota hooleemmo yee yekkeeramino. Yihowa Sheexaanu yiinoti garaho diyiino; ikkirono Iyyoobi Yihowara jaala ikkinohu Iso baxannohuraatironna woleteetiro jife laˈˈanno gede Sheexaaneho fajjino.

SHEEXAANU IYYOOBIRA QARRA NAQI

10. Sheexaanu Iyyoobira qarra naqinohu hiittoonniiti? Iyyoobi hiitto ikkiyya?

10 Umo, Sheexaanu Iyyoobi saada gudisante moorantanno woy gooffanno gede assino. Hakkiinni isi Iyyoobi soqqamaasine giddo rooriido shiino. Iyyoobi woˈmankare hoogino. Gedensoonni, Sheexaanu hambabalatte abbe Iyyoobita tonne ooso gudino. Ikkirono Iyyoobi Yihowara ammanamino. “Tenne baalante giddoonni Iyyoobi sao diassino. Maganono dibushiishino.”—Iyyoobi 1:12-19, 22.

Iyyoobi ammanamino jaala ikkino daafira Yihowa kiisinosi

11. (a) Aantete Sheexaanu Iyyoobi ma assino? (b) Iyyoobi ma assiyya?

11 Sheexaanu kayinni hexxo dimudhino. Isi togo yee Magano yekkeerino: “Xa angakki diriirsite miqqasinna mannimmasi gawajjoottoro kayinni, ati laˈanna xonannohe.” Konnira Sheexaanu Iyyoobi buuto dhiwamanno gede assi. (Iyyoobi 2:5, 7) Iyyoobi hakkawoteno Yihowara ammanaminoha  ikkino. Isi togo yiino: “Reyammo geeshsha keeraanchimmaˈya diagureemmo.”—Iyyoobi 27:5.

12. Iyyoobi Sheexaanu kaphaancho ikkinoti leeltanno gede assinohu hiittoonniiti?

12 Iyyoobi Sheexaanu kassasinosita woy kuni baalu qarri iillanni noosihu mayiraatiro diafino. Isi qarra naqinoehu Yihowaati yee hedino. (Iyyoobi 6:4; 16:11-14) Ikkirono, Iyyoobi Yihowara ammanamino. Hakko daafira, isi umosi baxannoha ikkinokkiti leeltino. Iyyoobi Maganoho jaala ikkinohu Iso baxannohuraati. Sheexaanu kisse baalanti kaphoho!

13. Iyyoobi ammanaminoha ikkasi mayi guma abbitino?

13 Iyyoobi iima ikkanni noore afinokkiha ikkirono, Maganoho ammanamino hattono Sheexaanu busha ikkinoti leeltanno gede assino. Isi ammanamino jaala ikkino daafira, Yihowa kiisinosi.—Iyyoobi 42:12-17.

SHEEXAANU ATE KASSASINO GARA

14, 15. Sheexaanu woˈmanka manna mayyee kassasino?

14 Iyyoobira iillino coyinni lowore ronseemmo. Sheexaanu ninkeno ‘Yihowara soqqantannohu isiwiinni mitore afidhanno daafiraati’ yee kassasannonke. Iyyoobi 2:4 aana Sheexaanu togo yiino: “Manchu noosire baala lubbosira yee aanno.” Konni daafira Sheexaanu Iyyoobi calla ikkikkinni manna woˈmanka umonsa baxxannoreeti yee kassasino. Iyyoobi reyihunni lowo xibbi diri gedensaannino Sheexaanu Yihowa xonanna soqqamaasinesi kassasa diagurino. Lawishshaho, Lawishsha 27:11 (NW) togo yitanno: “Xonannoehura dawaro qoˈla dandeemmo gede, beettoˈya hayyicha ikki; wodanaˈyano tashshi assie.”

15 Yihowara hajajamanna ammanamootto jaalasi ikka doodhite, Sheexaanu kaphaancho ikkinoti leeltanno gede assa dandaatto. Maganu jaala ikkate heeshshokki giddo lowo coye biddi assiˈra hasiissannoheha ikkiro nafa,  baalanka roorino doorshi konneeti! Kuni mulluri gede assine laˈnannire diˈˈikkino. Sheexaanu ateno, ‘Qarru iillisiro Maganoho ammanaminoha diˈˈikkanno’ yiinohe. Isi Maganoho ammanammeemmokki gede assate woˈnaalanno. Tenne assannohu hiittoonniiti?

16. (a) Sheexaanu manna Yihowara soqqamannota hoolate hiittee doogga horoonsiˈranno? (b) Daawuloosi ate Yihowara soqqamattota hoolate hiittee doogga horoonsiˈrara dandaanno?

16 Sheexaanu Maganu jaalla ikkineemmota hoolate duuchu garinni woˈnaalanno. Isi “egemmannoha hasiˈranni ittananno [doobbiichi] gede” ikke sianno. (1 Pheexiroosi 5:8) Jaallakki, miniˈne manni woy wolu manni Qullaawa Maxaafa xiinxallattota woy gara ikkinore assattota hoolahera kairo, tini dhagge ikkitoonkehe. Hattoo wote, mannu giwannonke gede xixxiiwanni noohu Sheexaane ikkinota hendammora dandiineemmo. * (Yohaannisi 15:19, 20) Qoleno Sheexaanu “xawaabbu sokkaasincho” lawate isonooto soorranno. Konni daafira, Yihowara hajajammeemmokki gede assate goˈlino garinni woˈnaalanno. (2 Qorontoosi 11:14) Sheexaanu Yihowara soqqammeemmota hoolate horoonsiˈrannoti wole doogo, Maganoho soqqamate guuta diˈˈikkoommo yine hendeemmo gede assate.—Lawishsha 24:10.

YIHOWA HAJAJO AYIRRISI

17. Yihowara hajajammeemmohu mayiraati?

17 Yihowara hajajammeemmoha ikkiro, Sheexaanu kaphaancho ikkinoti leeltanno gede assineemmo. Hajajamate kaaˈlannonkeri maati? Qullaawu Maxaafi togo  yaanno: “Maganoˈne Kaaliiqa, woˈmu wodaniˈnenni, woˈma lubboˈnenni, woˈma wolqaˈnenni baxxe.” (Marro 6:5) Yihowara hajajammeemmohu iso banxeemmo daafiraati. Yihowara noonke baxilli lexxanni haˈranno wote, isi asse yaannonkere baalankare assa diqarrissannonke. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Magano baxate yaa hajajosi agadhate; hajajosino kaajjado diˈˈikkitino.”—1 Yohaannisi 5:3.

18, 19. (a) Yihowa bushaho yiinohu mitu coyi hiikkonneeti? (b) Yihowa dandiineemmokkire asse yaannonkekkita mayinni anfeemmo?

18 Ikkina Yihowa bushaho yiinohu mitu coyi hiikkonneeti? Kuri giddo mito “ Yihowa Giwannore Giwi” yitanno saaxine giddo kulloonni. Iimi adda laittoro, kuri giddo mitu hakkeeshshi geeshsha bushare lawa hoogahera dandaanno. Ikkirono ledo noota Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa nabbabbe seekkite hedittoro, Yihowa seera ayirrisa hayyo ikkitinota huwatatto. Qoleno heeshshokki  giddo mito coye biddi assiˈra hasiissannoheta huwatattora dandaatto. Hatto assa shota ikkitannokki woti nooha ikkirono, heeshshokki biddi assiˈrattoha ikkiro, Maganoho ammanamino jaala ikkine afiˈnanni salaamenna hagiirre afiˈratto. (Isayaasi 48:17, 18) Heeshshonke Maganu seeri garinni biddi assiˈra dandiineemmota mayinni anfeemmo?

19 Yihowa assa dandiineemmokkire horonta asse diyaannonke. (Marro 30:11-14) Isi ammanamino Jaalanke ikkino daafira, ninke umonke anfoommohunni roore afinonke. Isi jawaantenkenna laanfenke bade afino. (Faarso 103:14) Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiino: “Maganu ammanaminoho; wolqaˈnera aleenni ikkitino jifama iillitaˈnera wore dilaˈˈanno. Jifantinanni woyite cincitine saˈˈa dandiitinanni gede, fultinanni doogo qixxeessannoˈne.” (1 Qorontoosi 10:13) Yihowa gara ikkinore assineemmo gede woˈmanka wote jawaante aannonketa  addaxxa dandiineemmo. Isi qarrisanno coye dandiite saˈˈatto gede “jawa wolqa” aannohe.—2 Qorontoosi 4:7.

MAGANU BAXANNORE BAXA ROSI

20. Harunsa hasiissannonke akatta hiikkuriiti? Mayira?

20 Yihowa jaala ikka hasiˈnummoro, isi bushareeti yiinore assa agura hasiissannonke; kayinni tini calla diˈˈikkitanno. (Roomu Sokka 12:9) Maganu jaalla isi baxannore baxxanno. Faarso 15:1-5 isi jaalla hiittooreetiro kultanno. (Qummeeshsha nabbawi.) Yihowa jaalla isi akata harunsitanno; qoleno ‘baxillu, hagiirru, keeru, cinca, shooshanqe, danchumma, ammanama, joongillunna meessaneeto qeeˈlate’ akati noonsa.—Galatiyu Sokka 5:22, 23.

21. Maganu baxanno akatta leellishatto gara rosa dandaattohu hiittoonniiti?

21 Heeshshokki giddo tenne dancha akatta leellishatto gara rosa dandaattohu hiittoonniiti? Ganyite Qullaawa Maxaafa xiinxallite Yihowa baxanno coye rosa hasiissannohe. (Isayaasi 30:20, 21) Hatto assattoha ikkiro, Yihowara noohe baxilli lexxanni haˈranno; isira noohe baxilli lexxanno wote, isira hajajama baxissannohe.

22. Yihowara hajajamakki mayi guma abbitanno?

22 Heeshshokki biddi assiˈrate assattore, akkala uduunne fushshine hoolle haaro uduunne uddiˈrate ledo heewisiisa dandiinanni. Qullaawu Maxaafi, ‘akkala mannimma [woy, akata] mulqine tunge’ “haaro mannimma” uddiˈra hasiissannonketa kulanno. (Qolasiyaasi Sokka 3:9, 10) Heeshshonke biddi assiˈranna Yihowara hajajama shota ikka hooggara dandiitannoha ikkirono, hatto assineemmoha ikkiro, isi “lowo baˈraaˈra” aankera qaale eino. (Faarso 19:11) Ee, Yihowara hajajama doodhite Sheexaanu kaphaancho ikkinoti leeltanno gede assi. Albillitte afiˈratto atooti daafira ikkikkinni Yihowara baxillunni soqqami. Hatto ikkiro, Maganoho addu jaala ikkatto!

^ GUFO 16 Hatto yaa, Qullaawa Maxaafa xiinxallattota hoolahera woˈnaalanno manni Sheexaanu gashshinoho yaa diˈˈikkitino. Ikkirono Sheexaanu ‘tenne gobba (woy, alame) maganooti’; qoleno “tini gobba gudisante bushunni [Sheexaanunni] amadantino.” Hakko daafira mitu manni Yihowara soqqammeemmota hoolate woˈnaalansa dhagge diˈˈikkitannonke.—2 Qorontoosi 4:4; 1 Yohaannisi 5:19.