Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA HONSE

Yihowawa Gamba Yite Heeˈri

Yihowawa Gamba Yite Heeˈri

1, 2. Agarooshshe afiˈra dandiineemmohu mamiinniiti?

HANNI doogote hadhanni heedheenna lowo xeena abbinohu gede assite hedi. Gordu roore tunsanni haˈri; hakkiinni belequ faashshi yaanna banqo xadha hanaffu. Hakkiinni biite xeena gana hanafi. Hakko balla xeeˈnattowa hasiˈra hanafitto. Hasidhanni marte kaajjadonna xissannokki mine afiˈrittota wodanu hirikki yiihe!

2 Tini heeˈnoommo yanna hattoote. Alame horo bushshanni hadhanni no. Konnira ‘Agarooshshe afiˈnannihu mamiinniiti?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Mittu Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni faarsaanchi togo yiino: “Kaaliiqano [“Yihowa,” NW], ‘Ati qiishoˈyaatinna goloˈyaati; hexxeemmohe Maganooti’ [yeemmo].” (Faarso 91:2) Ee, Yihowa xa qarru iillannonke wote golo ikkankera dandaanno; qoleno konni kaˈira kaajja hexxo uyinonke.

3. Yihowa golonke assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

3 Yihowa agarannonkehu hiittoonniiti? Isi iillannonke qarra baalanka fulleemmo gede kaaˈlankera dandaanno; qoleno gawajjitankera hasidhannore baalanka roortanno wolqa noosiho. Xa bushu coyi iillinkero nafa, Yihowa albillitte hattenne gawajjo taashshannota dihuluullammeemmo. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Maganu baxilli giddo heedhe.” (Yihuda 21) Qarru yannara Yihowa kaaˈlo afiˈrate, isiwa gamba yine heeˈra hasiissannonke. Ikkina konne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

BAXANNOHE MAGANO BAXATTOTA LEELLISHI

4, 5. Yihowa baxannonketa leellishinohu hiittoonniiti?

4 Yihowawa gamba yine heeˈrate, isi mageeshshi  geeshsha baxannonkero huwata hasiissannonke. Hanni Yihowa assinonke coye baala hedi. Biifado uulla kalaqe uyinonke; qoleno ise aana dhagge ikkitanno haqqenna saada woˈmitanno gede assino. Hakkiinni saeno inteemmota coommitanno sagalenna angeemmoha xalala waa uyinonke. Yihowa Qullaawu Maxaafi widoonni suˈmasinna kaajja akattasi kulinonke. Wolu baalunkurinni roore, Yihowa, ninke daafira yee heeshshosi sayise aanno gede muxxe Beettosi Yesuusa uullara soye baxillesi leellishinonke. (Yohaannisi 3:16) Tini kakkalo, albillittete kaajja hexxo heedhannonke gede assitino.

5 Yihowa Mesihichu Mangiste qixxeessino; kuni iimi gashshooti muli yanna giddo qarra baalanka hunanno. Tini Mangiste uulla gannate assitanno; hatte gannatera mannu baalunku keerunninna hagiirrunni hegerera heeˈranno. (Faarso 37:29) Yihowa baxannonketa leellishinoti wole doogo, xaa yannara woyyitino heeshsho heeˈneemmo gara rosiisasiiti. Isi huucciˈneemmo gedeno koyisinonke; qoleno woˈmanka wote huuccattonke macciishshate qixxaawinoho. Addanko Yihowa ninke mitto mittonka baxannonketa leellishannore assino.

6. Yihowa baxillesi leellishinohetera maa assa hasiissannohe?

6 Yihowa baxillesi leellishinohetera ati maa assa hasiissannohe? Assinohe coyi baalunkura galatattota leellishi. Yannankera batinyu manni galatannoha diˈˈikkino; tini dadillissannote. Yesuusi uullate aana noo warono duuchu manni hattooho. Mitte hige Yesuusi dhiigu amadinoha tonne manna hursihu gedensaanni, iso galatinohu mitto callaho. (Luqaasi 17:12-17) Yesuusa galati manchi gede ikka hasiissannonke. Woˈmanka wote Yihowa galanteemmore ikka hasiˈneemmo.

7. Yihowa mageeshshi geeshsha baxa hasiissannonke?

7 Hakkiinni saeno Yihowa banxeemmota leellisha hasiissannonke. Yesuusi rosaanosi Yihowa woˈmu wodaninsanni,  woˈma lubbonsanninna woˈma hedonsanni baxa hasiissannonsata kulino. (Maatewoosi 22:37 nabbawi.) Hatto yaa mayyaate?

8, 9. Yihowa banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Yihowa baxeemmo yaa calla ikkitannoni? Diˈˈikkitanno. Yihowa woˈmu wodaninkenni, woˈma lubbonkenninna woˈma hedonkenni banxeemmoha ikkiro, tenne assootinkenni leellinsheemmo. (Maatewoosi 7:16-20) Qullaawu Maxaafi Magano baxanno manchi, isira hajajamannota xawise kulanno. Tenne assa qarrissannote? Diqarrissanno; mayira yiniro, Yihowa ‘hajajo kaajjado woy duha diˈˈikkitino.’—1 Yohaannisi 5:3 nabbawi.

9 Yihowara hajajammeemmoha ikkiro, hagiirru nootanna dancha heeshsho heeˈneemmo. (Isayaasi 48:17, 18) Ikkina Yihowawa gamba yine heeˈrate kaaˈlannonkeri maati? Hanni laˈno.

YIHOWAWA SHIQA AGURTOOTI

10. Yihoware rosa agura hasiissannohekkihu mayiraati?

10 Yihowa jaala ikka dandoottohu hiittoonniiti? Qullaawa Maxaafa xiinxallakki Yihowa afatto gedenna isi ledo jaalooma kalaqiˈratto gede kaaˈlitinohe. Kuni jaaloomi giirate gedeeti. Bubbanno giira xoˈannota hoolate haqqe wora hasiissannonte gede, Yihowa ledo noohe jaaloomi kaajje heeˈranno gede isire agurittokki rosa hasiissannohe.—Lawishsha 2:1-5.

Bubbanno giira gede, Yihowara noohe baxillino kaajje heeˈranno gede hasiisannori no

11. Qullaawu Maxaafi rosi kaaˈlannohehu hiittoonniiti?

11 Qullaawa Maxaafa xiinxallitanni haˈratto wote, wodanakki kakkayisanno roso rosatto. Hanni lame Yesuusi rosaano isi Qullaawu Maxaafi masaalo xawise kulinsata yitinore hedi. Insa togo yitino: “Doogote heeˈneenna hasaawisanninkenna Qullaawa Borro qaagiissanni kulinke yannara wodaninke giirate gede ikke dibuwinke!”—Luqaasi 24:32.

12, 13. (a) Maganoho noonke baxilli ma ikkara dandaanno? (b) Yihowara noonke baxilli qiidannota hooˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

 12 Lamenti rosaano Qullaawa Borro yitannore huwatansa wodanansa kakkayissinonte gede, atino Qullaawa Maxaafa huwata hanafitto wote hattonni tashshi yiinoheha ikkara dandaanno. Tini Yihowa afatto gedenna baxattosi gede assitinohe. Kuni baxilli qiidara hasiˈrattokkiti egennantinote.—Maatewoosi 24:12.

13 Maganu jaala ikkitto gedensaanni, jaaloomikki kaajje heeˈranno gede assiˈrate diinaggaabbe sharrama hasiissannohe. Yihowarenna Yesuusire agurittokki rosa, hattono rossanni nootto rosonna konne roso harunsa dandaatto gara seekkite heda hasiissannohe. (Yohaannisi 17:3) Qullaawa Maxaafa nabbawatto woy xiinxallatto wote, ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Kuni Yihowa daafira maa rosiisannoe? Yihowa woˈmu wodaniˈyanninna woˈma lubboˈyanni baxa hasiissannoehu mayiraati?’—1 Ximootewoosi 4:15.

14. Huuccatto Yihowara noonke baxilli kaajje heeˈranno gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 14 Baxatto jaalikki ledo ganyite hasaawakki, jaaloomiˈne kaajje heeˈranno gede assitannoti egennantinote. Hatteente gede, huuccattotenni Yihowa ganyine hasaawinseemmoha ikkiro, isira noonke baxilli kaajje heeˈranno. (1 Teselonqe 5:17 nabbawi.) Huuccatto iimi Anninke uyinonkete kaajja eltooti. Woˈmanka wote isira giddonketa fushshine hasaapha hasiissannonke. (Faarso 62:8) Yinoommota yinanni rosantino huuccatto assiˈrantenni, godowinta huucciˈra hasiissannonke. Ee, agurrummokki Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmohanna giddonketa fushshine huucciˈneemmoha ikkiro, Yihowara noonke baxilli kaajje heeˈranno.

MANNAHO YIHOWARE KULA

15, 16. Sabbakate looso ma garinni laˈˈatto?

15 Yihowawa gamba yine heeˈrate, ammananke wolu mannira kulano hasiissannonke. Yihoware mannaho rosiisa ninkera lowo ayirrinyeeti. (Luqaasi 1:74) Qoleno kuni Yesuusi addu Kiristaani baalunkura uyino loosooti. Ninke baalunku Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbaka hasiissannonke. Ati konne assa hanafootto?—Maatewoosi 24:14; 28:19, 20.

16 Soqqamaasinchu Phaawuloosi sabbakate loosi lowo geeshsha muxxe ikkinota huwatino; isi konne looso ‘miinjaho’ woy jirote yiino. (2 Qorontoosi 4:7) Mannaho Yihowarenna isi hedinore rosiisate geeshsha ikkannohu wolu loosi horonta dino. Konni garinni Yihowara soqqama dandaatto; isi qole isira yite assattore horonta dihawanno. (Ibiraawoota 6:10) Sabbakate loosi, atino rosiisatto mannino Yihowawa shiqqinanni gedenna hegere heeshsho afidhinanni gede kaaˈlanno daafira ateno insano kaaˈlanno. (1 Qorontoosi 15:58 nabbawi.) Konni loosinni roore hagiirsiisanno loosi mama no?

17. Sabbakate looso wiinamme loosa hasiissannohu mayiraati?

 17 Sabbakate loosi wiinamme loonsanniho. ‘Qaale kulanna’ ‘woˈmanka woyite jawaante’ sabbaka hasiissannonke. (2 Ximootewoosi 4:2) Mannaho Maganu Mangistere kula hasiissanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Jawu Mootichu barri gambisino; daasino addintanni rakkino.” Goofimarchu ‘dikeeshshanno.’ (Soffooniyaasi 1:14; Imbaaqoomi 2:3) Ee, Yihowa muli yanna giddo Sheexaanunnita busha alame hunanno. Kuni ikkara albaanni, mannu Yihowara soqqama doodhanno gede kulle qorophisiisa hasiissannonke.

18. Yihowa addu Kiristaani ledo mitteenni magansiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

18 Yihowa addu Kiristaani ledo mitteenni magansiˈnammosira hasiˈranno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Baxille afiˈratenna dancha looso loosate mimmitonke kakkayinso. Mitu mitu agurtunte gede, ronsoommoha xaadonke agurroonke. Roorenka Mootichu daanno barri gamba yiinota qaagginanna, mimmitonke albinni roorsine jawaachinsho.” (Ibiraawoota 10:24, 25) Baalanka gambooshshe haˈrate dandaaminkere baala assa hasiissannonke. Gambooshshu mimmito jawaachinsheemmo faro fanannonke.

19. Ammanate roduuwanke baxate kaaˈlannonkeri maati?

19 Gambooshshe haˈrittoro, Yihowa magansiˈratto gede kaaˈlitannoheta dancha jaalla afiˈratto. Hakkiicho atente gede Magano magansiˈrate diinaggaabbannorinni addi addi gari roduuwinni xaadatto. Qoleno atente gede insano guuntete xeˈne noonsareetinna sodhannoreeti. Hattoo yannara, gatona yite saˈˈate qixxaawi. (Qolasiyaasi Sokka 3:13 nabbawi.) Woˈmanka wote ammanate roduuwikkiha dancha akata laˈˈate woˈnaali; hatto assakki insa baxatto gedenna Yihowawa albinni roore shiqatto gede kaaˈlitannohe.

 HALAALAANCHO HEESHSHO

20, 21. “Halaalaancho heeshsho” yiniti hiitteeti?

20 Yihowa jaallasi ikkitinori woˈmunku baalunkunni woyyitino heeshsho heedhara hasiˈranno. Qullaawu Maxaafi albillitte heeˈneemmo heeshsho xa heeˈneemmotenni lowo geeshsha baxxitannota kulanno.

Yihowa “halaalaancho heeshsho” afiˈnammora hasiˈranno. Ati hattee heeshsho afiˈrattokka?

21 Albillitte 70 woy 80 diro calla ikkikkinni hegerera heeˈneemmo. Biifado gannatera “hegere heeshsho” ragiˈne guuta ordu fayyimma afiˈne, keerunninna hagiirrunni heeˈneemmo. Qullaawu Maxaafi “halaalaancho heeshsho” yaannoti hatteeti. Yihowa tenne heeshsho aankera qaale eino; ikkirono hattee heeshsho seekkine cuˈmiˈrate sharrama hasiissannonke.—1 Ximootewoosi 6:12, 19.

22. (a) “Halaalaancho heeshsho” seekkine ‘cuˈmiˈra’ dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Hegere heeshsho loosinkenni afiˈneemmota diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

22 “Halaalaancho heeshsho” seekkine ‘cuˈmiˈra’ dandiineemmohu hiittoonniiti? ‘Dancha looso loosanna’ togoo loosinni ‘dureeyye ikka’ hasiissannonke. (1 Ximootewoosi 6:18) Hatto yaa Qullaawu Maxaafinni ronseemmore assa hasiissannonke yaate. Ikkollana halaalaancho heeshsho afiˈneemmohu uminke sharronniiti yaa diˈˈikkino. Hegere heeshsho loosunni afiˈnannita diˈˈikkitino. Togoo heeshsho Yihowa ammanantino soqqamaasinesira mulla uyino ‘eltooti.’ (Roomu Sokka 5:15) Iimi Anninke ammanantino soqqamaasinesira addinta tenne elto aa hasiˈranno.

23. Xa gara ikkinore doodha hasiissannohehu mayiraati?

23 Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Magano isi hasiˈranno garinni magansiˈranni noommo?’ Biddi assiˈra hasiissannohe coyi noota huwatittoro, xaanni biddi assiˈri. Yihowa addaxxineemmohanna isira hajajamate dandaaminkere baala assineemmoha ikkiro, isi golonke ikkanno. Isi Sheexaanu alamera gattinote goofimarchu barruwara ammanamino  mannasi agaranno. Hakkiinni Yihowa hunda hedino garinni Gannatete hegerera heeˈneemmo gede assannonke. Ee, xa gara ikkinore doodhattoha ikkiro halaalaancho heeshsho afiˈra dandaatto!