Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA LEE

Magano Halaalunni Magansiˈri

Magano Halaalunni Magansiˈri

1, 2. Ateneeto mayite xaˈma hasiissannohe? Tini hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

QULLAAWA MAXAAFA xiinxallakkinni, Magano magansiˈneemmo yaannohu batinyu manni isi giwannore assanni woy rosiisanni noota huwatootto. (2 Qorontoosi 6:17) Yihowa kaphu ammaˈno woy “Bayira Baabiloone” giddonni fulleemmo gede hajajinonkehu iseraati. (Yohaannisi Ajuuja 18:2, 4, NW) Ikkina maa assate hedootto? Ninke baalunku mitte doodha hasiissannonke; konni daafira ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Magano isi hasiˈranno garinni magansiˈra hasiˈreemmonso, ani rosoommo garinni calla magansiˈreemmo?’

2 Kaphu ammaˈno giddonni fulte kaoottoha ikkiro, hatti danchate. Ikkollana xaano ikkiro baxisannohehu kaphu ammaˈno rosichi woy ayyaani nooha ikkara dandaanno. Hanni kuri giddo gamu hiikkuriitiro laˈno; qoleno togoo assoote Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa hasiissannonkehu mayiraatiro ronseemmo.

MISILLANNA ALBI ANNUWA MAGANSIˈRA

3. (a) Mitu mannira magansiˈrate misilla horoonsiˈra agura qarra ikkitannonsahu mayira ikkara dandaanno? (b) Magano magansiˈrate misilla horoonsiˈrate daafira Qullaawu Maxaafi mayyaanno?

3 Mitu manni seeda diro Magano magansiˈrate misile woy mininsa giddo qullaawa darga qixxeessiˈre horoonsiˈranni keeshshino. Aterano togoori nooheha ikkiro, insa nookkiha Magano magansiˈra wosincho coye woy soˈro labbahera dandiitanno. Ikkirono, magansiˈneemmosi gara kulannonkehu Yihowa ikkinota qaagi. Qullaawu Maxaafi, Yihowa magansi ˈneemmosi yannara misilla horoonsiˈnammora hasiˈrannokkita kulannonke.—Fulo 20:4, 5 nabbawi; Faarso 115:4-8; Isayaasi 42:8; 1 Yohaannisi 5:21.

4. (a) Albi annuwanke magansiˈra hasiissannonkekkihu mayiraati? (b) Yihowa mannisi reyino manna hasaawisate woˈnaalannokki gede hajajinohu mayiraati?

4 Mitu manni reyino fiixansa hagiirsiisate lowore assanno. Lawishshaho annuwate xorshiˈranno. Isinni insa magansiˈrate geeshsha nafa iillanno. Ikkollana reyino manni kaaˈlankera woy gawajjankera dandaannokkita ronsoommo. Reyino manni wolewa haˈre heeˈranni dino. Insa hasaawisate woˈnaala isinni lowo qarra abbitara dandiitanno; mayira yiniro, reyino fiixinke coyiˈranni nooha lawisse coyidhannori agaanintete. Yihowa Israeelete daga reyino manna hasaawisate woˈnaaltannokki gedenna wolu agaanintete coyiwiinni xeertidhanno gede hajajinohu konniraati.—Marro 18:10-12; Jeefote Hedo 26 nna 31 lai.

5. Magano magansiˈrate misilla horoonsiˈra woy albi annuwakki magansiˈra aguratto gede mayi kaaˈlahera dandaanno?

5 Magano magansiˈrate misilla horoonsiˈra woy albi annuwakki magansiˈra aguratto gede kaaˈlannoheri maati? Qullaawa Maxaafa nabbawanna Yihowa togoo coye ma garinni laˈˈannoro seekkite heda hasiissannohe. Isi togoo coye tiyyire ‘giwanno.’ (Marro 27:15) Togoore Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈatto gedenna isi baxanno garinni magansiˈrattosi gede kaaˈlahera iso barru baala huucciˈri. (Isayaasi 55:9) Kaphu ammaˈno ledo xaado afiˈrino coye baalanka hooˈlatto gede Yihowa hasiissannohe jawaante aannoheta mittoreno huluullantooti.

GANNA AYIRRISA HASIISSANNONKE?

6. Sadaasa 25 Yesuusi ilamino barraati yine ayirrisate doorroonnihu mayiraati?

6 Alame woˈmate aana Gannu lowo geeshsha egennamino ayyaanaati; qoleno rooru mannira Gannu Yesuusi ilamino  barri ayyaana lawannonsa. Noore coyiˈniro kayinni Gannu kaphu ammaˈno ledo xaado afiˈrinoho. Mittu insayikiloopidiyi, hunda Magano afinokkihu Roomu manni Sadaasa 25 arrishsho ilantino barraati yee ayirrisannota kulanno. Hatte yannara, Beetekiristaanete murrooti Magano afinokki manni Kiristaana ikkara hasidhino; hakko daafira Yesuusi ilaminohu Sadaasa 25nni ikka hoogirono konne barra Yesuusi ilamino barraati yite ayirrisa hanaffino. * (Luqaasi 2:8-12) Yesuusi rosaano Ganna diayirrissino. Mittu maxaafi yaanno garinni, Yesuusi ilami gedensaanni noohu 200 diri giddo, “isi ilamino barra bade afinonku dino; qoleno tenne afa hasiˈrinohu hakkeeshshi geeshsha dino.” (Sekriidi Orijiinsi ofi Pirofawundi Tingsi) Mannu Ganna ayirrisa hanafinohu Yesuusi uullate aana heeˈrihunni lowo xibbi diri gedensaanniiti.

7. Addu Kiristaani Ganna ayirrisannokkihu mayiraati?

7 Gannu ayyaanira kaimu Magano afinokki manna ikkinota, hattono konni ayyaanira assinanniri lawishshaho, sagale qixxeessanna mimmitoho mitore aa insawiinni dagginota lowo manni afino. Lawishshaho, Gannu Magano afinokki manni abbinoha ikkinohura Ingilizetenna mite Ameeriku gobbuwara konne ayyaana ayirrisa hoolloonni yanna no. Hatte yannara konne ayyaana ayirrisannoha qorichinshanni. Gedensaanni kayinni mannu wirro Ganna ayirrisa hanafi. Ikkina addu Kiristaani Ganna ayirrisannokkihu mayiraati? Assanno coyi woˈmunkunni Magano hagiirsiisa hasiˈranno daafiraati.

ILAMMOONNI BARRA AYIRRISA GARAHO?

8, 9. Hundi Kiristaani ilamino barra ayirrisinokkihu mayiraati?

8 Lowo manni ayirrisannohu wolu egennamino ayyaani ilamino barraati. Kiristaanu ilamino barra ayirrisa hasiissannonsa? Qullaawu Maxaafi giddo ilantino barra ayirrissinota  kulloonniri Yihowa magansidhannokki manna callaati. (Kalaqama 40:20; Maarqoosi 6:21) Hunda mannu ilamino barra ayirrisannohu kaphu magannara ayirrinye aateeti. Hundi Kiristaani “aye manchihano ilamino barra ayirrisa Magano afinokki manni budeeti” yee ammanannohu iseraati.—Ze Worldi Buuki Insayikiloopidiya.

9 Hunditi Roomunna Giriikete daga, mittu manchi ilamanno wote mittu ayyaani daannotanna hakku ayyaani hakkonne mancho heeshshosi diro woˈma agarannosi yite ammantanno. Kiristaana ikkinokkihu hakkawari manni ilammoonni barra ayirrisannohu, konne assa magannansa ilamino barra ayirrinsanni mancho agartanno gede assitanno yee hedanno daafiraati.

10. Yannankera Kiristaanu ilamino barra ayirrisannokkihu mayiraati?

10 Yihowa kaphu ammaˈno ledo xaado afidhino ayyaanna ayirrinsannita baxannoha lawannohe? (Isayaasi 65:11, 12) Dibaxanno. Ilammoommo barra woy kaphu ammaˈno ledo xaado afidhinota wole ayyaanna ayirrinseemmokkihu iseraati.

AYYAANU KAIMA HEDA HASIISSANNONKE?

11. Mitu manni ayyaana ayirrisannohu mayiraati? Ati roorsiˈra hasiissannohe coyi maati?

11 Mitu manni Gannu woy wolu ayyaani Magano afinokki manniwiinni dayinoha ikkinota afinoha ikkirono, tenne ayyaanna ayirrisa diagurino. Kuni manni ayyaana ayirrisa maatete ledo hagiidhate dancha faro fantanno yee hedanno. Aterano hatto lawannohe? Maatete ledo hagiidhinanni yanna sayisa bunshe diafidhino. Maate kalaqinohu Yihowaati; qoleno isi mininke manni ledo dancha aante heedhankera hasiˈranno. (Efesooni Sokka 3:14, 15) Ikkollana, kaphu ammaˈno ayyaanna ayirrinse fiixanke hagiirsiisantenni Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqiˈra roorsiˈra hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiinohu iseraati:  “Mooticha hagiirsiisanno coyi maatiro buuxxine affe.”—Efesooni Sokka 5:10.

12. Yihowa giwanno ayyaanna hiikkuriiti?

12 Batinyu manni ayyaanu kaima heda hakkeeshshi geeshsha dihasiissanno yee hedanno; Yihowa kayinni hatto yee dihedanno. Yihowa kaphu ammaˈno ledo xaado afidhinota woy manna woy mitte gobba guwisate ayirrinsanni ayyaanna giwanno. Lawishshaho, hundihu Gibitsete manni kaphu magannansa guwisate yee ayirrisannohu batinyu ayyaani no. Israeelete daga Gibitsetenni fultuhu gedensaanni, Gibitsete daga ayyaanna giddo mitto adhite “Kaaliiqi ayyaanaati” yite suˈma fushshitino. Ikkollana konne assitinohura Yihowa qorichishinonsa. (Fulo 32:2-10) Masaalaanchu Isayaasi yiinonte gede, “batte ikkinore [kisa]” horonta dihasiissannonke!—Isayaasi 52:11 nabbawi.

MANNAHO SHAQQADO IKKI

13. Ayyaanna ayirrisa aguratto wote hiitti xaˈmuwa kalaqantahera dandiitanno?

13 Ayyaanna ayirrisa aguratto wote, duucha xaˈmo kalaqantahera dandiitanno. Lawishshaho: Ledoˈya loosanno manni Ganna ayirrisattokkihu mayiraati yiiero mayyeemmo? Mittu manchi ayyaanaho mitore uyiero hiitto asseemmo? Galteˈya ayyaana ayirrinsammora hasidhuro ma asseemmo? Oosoˈya ayyaana woy ilantino barra ayirrisa hoogansanni gate bainonsari noohu gede assite heddannokki gede maa assa dandeemmo?

14, 15. Mittu manchi ‘Hawalle keere iillishihe’ yiihero woy ayyaanaho mitore uyihero maa assa dandaatto?

14 Mitte mittente yannara mayite qolattoronna maa assattoro afate coye heeshshi gotti assite heda hasiissannohe. Lawishshaho, mittu manchi ‘Hawalle keere iillishihe’ yiihero, afoottokkiha labbe saˈooti. “Galateemmohe” yite qola dandaatto. Ikkollana mittu manchi lede afa hasiˈrannoha ikkiro, ayyaana ayirrisattokkihu mayiraatiro kulattosira dandaatto.  Ikkirono woˈmanka wote shaqqillunni, hayyotenni, hattono ayirrinyunni coyiˈri. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Mittu mittunkura labbanno dawaro qola dandiitinanni gede, coyiˈne woˈmanka woyite coommannohanna gumu nooha ikko.” (Qolasiyaasi Sokka 4:6) Mannu ledo gamba yite hagiidhanna mimmitoho mitore aa giwattokkita, kayinni tenne ayyaanna yannara konne assa hasiˈrattokkita kulattora dandaatto.

15 Mittu manchi ayyaanaho mitore uyiherona? Assa hasiissannonkeha mitto mittonka coye badde kultanno higge Qullaawu Maxaafi giddo dino; ikkirono Maganu Qaali danchu tiiˈˈi heeˈrannonke gede amaalannonke. (1 Ximootewoosi 1:18, 19) Mitore uyihe manchi ayyaana ayirrisattokkita afinokkiha ikkara dandaanno. Woy “Konne ayyaana ayirrisattokkita afoommo; kayinni konne aammohera hasiˈroommo” yaahera dandaanno. Togoo yannara, uyinohe coye adhattoronna teˈee ati doodha dandaatto. Doodhattori baxireno ikkiro, dancha tiiakki daafannore doodhattokki gede qorophi. Yihowa ledo noonke jaalooma hunannore horonta assa dihasiˈneemmo.

ATENNA MAATEKKI

Yihowara soqqantannori hagiirraammaho

16. Minikki manni ayyaana ayirrisa hasiˈrannoha ikkiro maa assa hasiissannohe?

16 Minikki manni ayyaana ayirrisa hasiˈrannoha ikkiro maa assa hasiissannohe? Konni coyira insa ledo yekkeerama dihasiissannohe. Insarano hasidhinore assate qoosso noonsata deˈooti. Kaajjishshe coyidhooti; qoleno insa ati doodhoottore ayirrissara hasiˈrattonte gede, insa doodhitinoreno ayirrisi. (Maatewoosi 7:12 nabbawi.) Kayinni minikki manni ayyaanu yannara ledonsa heeˈrattora hasiˈrannoha ikkiro, maa assa hasiissannohe? Assattore doodhattora albaanni, gara ikkinore doodhate kaaˈlannohe gede Yihowa huucciˈri. Coye heeshshi gotti assite hedi; qoleno tenne hajore  kultanno borro xiinxalli. Woˈmanka wote hagiirsiisa hasiˈrattohu Yihowa ikkinota qaagi.

17. Oosokki wolootu ayyaana ayirrissanna laˈanno wote gate bainonsari noohu gede assite heddannokki gede kaaˈlattonsara dandaattohu hiittoonniiti?

17 Oosokki wolootu ayyaana ayirrissanna laˈannoha ikkiro insa kaaˈlate maa assa dandaatto? Saˈe saˈe insara baxxinore assite woy qixxeessite hagiirsiisattonsara dandaatto. Qoleno heddukkinni mitore hirte aattonsara dandaatto. Oosokkira aattonsara dandaattohu muxxe coyi giddo mitte yannakkiiti.

ADDU AMMAˈNO HARUNSI

18. Songote gambooshshe haˈra hasiissannonkehu mayiraati?

18 Yihowa hagiirsiisate, kaphu ammaˈnowiinni, hattono ise ledo xaado afiˈrino budinna ayyaannawiinni xeertiˈra hasiissannonke. Kayinni addu magansiˈra harunsano hasiissannonke. Hiittoonni? Tenne assineemmoti mitte doogo, ganyine songote gambooshshe haˈrate. (Ibiraawoota 10:24, 25 nabbawi.) Songote gambooshshi Magano magansiˈneemmo doogooti. (Faarso 22:22; 122:1) Mitteenni gamba yineemmo wote mimmito jawaachisha dandiineemmo.—Roomu Sokka 1:12.

19. Rosoottoha Qullaawu Maxaafi halaale mannaho kula hasiissannohehu mayiraati?

19 Addu ammaˈno harunsattota leellishattoti wole doogo, Qullaawu Maxaafinni rosoottore mannaho kulate. Uullate aana bunshe batidhino daafira lowo manni hexxo mudhino. Togoohu ati afootto mannino heeˈrara dandaanno. Albillittete yanna daafira nooheta hagiirsiissanno hexxo kulinsa. Songote gambooshshe haˈrattohanna Qullaawu Maxaafi halaale mannaho kulattoha ikkiro, kaphu ammaˈnonna budese harunsate halchokki baˈinota huwatatto. Hagiirraamo ikkattotanna Yihowa iso halaalunni magansiˈra doodhakkinni lowo geeshsha maassiˈrannoheta addaxxa dandaatto.—Milkiyaasi 3:10.

[Lekkaalliidi qaagiishsha]

^ GUFO 6 Mite gobbara lawishshaho Itiyophiyaho Ganna ayirrinsannihu Sadaasa 29nniiti.