Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafinni Maa Ronseemmo?

 FOOLIISHSHO TONAA SHOOLE

Maatekki Hagiirru Noota Ikka Dandiitanno

Maatekki Hagiirru Noota Ikka Dandiitanno

1, 2. Yihowa maate hiittoo heeshsho heedhara hasiˈranno?

UMO labbaahunna meyaati adhamanno gede assinohu Yihowaati. Qullaawu Maxaafi, Maganu umi meyata kalaqe kae “haaˈre Addaamiwa [abbinota]” kulanno. Addaami tennera lowo geeshsha hagiidhe, “Kuni miqichi miqichoˈyaati; maaluno maalaˈyaati” yiino. (Kalaqama 2:22, 23) Tini Yihowa adhamino manni hagiirru noo heeshsho heeˈrara hasiˈrannota leellishshanno.

2 Batinyu manni maate kayinni hagiirru dinoote; tini dadillissannote. Ikkirono Qullaawu Maxaafi, woˈmunku maatete miili maatensa seekkanno gedenna mittimma noota ikkitanno gede assanno gara kulannoha xintu seera amadino.—Luqaasi 11:28.

MAGANU MINAANNI MA ASSARA HASIˈRANNO?

3, 4. (a) Minaanni minaamasi ma assa hasiissannosi? (b) Minaanninna minaama mimmito gatona yaa hasiissannonsahu mayiraati?

3 Qullaawu Maxaafi danchu minaanni minaamasi baxanna ayirrisa hasiissannosita kulanno. Hanni Efesooni Sokka 5:25-29 nabbawi. Minaanni woˈmanka wote minaamasira shaqqado ikka hasiissannosi. Qoleno gawajjannose coyinni agarannose, towaatannose, hattono gawajjannosere diassanno.

4 Ikkina minaanni minaamasi sodhanno wote maa assa hasiissannosi? Minaannuwa togo yine amaalloonni: “Kiˈne labballo! Minaamaˈne baxxe [“baxa agurtinoonte,” NW]; kakkachoota ikkitinoontensa.” (Qolasiyaasi Sokka 3:19) Minaannuwa, kiˈneno sodhinanni yanna noota qaagge.  Maganu soˈroˈne gatona yaaˈnera hasidhinanniha ikkiro, galteˈne soˈro gatona yaa hasiissannoˈne. (Maatewoosi 6:12, 14, 15) Minaanninna minaama mimmito gatona yaannore ikkiro, maatensa hagiirru noota ikkitanno.

5. Minaanni minaamasi ayirrisa hasiissannosihu mayiraati?

5 Yihowa minaanni minaamasi ayirrisara hasiˈranno. Minaanni minaamasira hasiisannore seekke heda hasiissannosi. Kuni mulluri gede assine laˈnanni coye diˈˈikkino. Minaanni minaamasi garunni amadannokkiha ikkiro, Yihowa huuccattosi macciishsha giwara dandaanno. (1 Pheexiroosi 3:7) Yihowa albaanni lowo waagi heeˈrannonke gede assannonkehu isira noonke baxilleeti. Isi labbaaha meyatenni roorse dilaˈˈanno.

6. Minaanninna minaama “mitto bisooti” yaa mayyaate?

6 Yesuusi minaanninna minaama “mitto bisooti ikkinnina lame diikkitino” yiino. (Maatewoosi 19:6) Konnira insa mimmitoho ammanaminore ikkanno ikkinnina ammanama xeˈinore diassanno. (Lawishsha 5:15-21; Ibiraawoota 13:4) Minaanninna minaama shaqqillunni kuˈu kuˈunnita siimu xaadooshshi hasatto wonsha hasiissannonsa. (1 Qorontoosi 7:3-5) Minaanni, “mannimmasi itisannotanna towatannota ikkinnina, mannimmasi giwannohu horonta [nookkita]” qaaga hasiissannosi. Konni daafira minaamasi baxanna towaaxxa hasiissannosi. Wolu coyi baalunkunni roore minaama minaannise shaqqado ikkaranna baxasera hasidhanno.—Efesooni Sokka 5:29.

MAGANU MINAAMA MA ASSITARA HASIˈRANNO?

7. Maatete umo ikkannohu hasiisannohu mayiraati?

7 Mitte mittente maatera maatete umi hasiisanno; maatete umi, maate qinaabbanno gede biddishsha aanno. Qullaawu Maxaafi 1 Qorontoosi 11:3 aana togo yaanno: “Labballo baalaho Kiristoosi umoho; meyate umi labbaaho; Maganu qole Kiristoosira umoho.”

8. Minaama minaannase addinta ayirrissannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

 8 Hige soˈrannokki minaanni dino. Ikkirono, minaama minaannise yiinorira sumuu yitannohanna isi ledo kaaˈlantannoha ikkiro, woˈma maate horo afidhanno. (1 Pheexiroosi 3:1-6) Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Galteno minaannase ayirrisso.” (Efesooni Sokka 5:33) Minaannise ammanasera gutamannokkiha ikkirona? Hatto ikkirono, iso godowinta ayirrisa hasiissannose. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Kiˈne meentu, galteˈnera hajajamme! Kunni garinni mitu mitu Maganu qaale ammana hooggurono, qaale affukkinni meentinsa amanyoote laˈe tenne heeshshowa gamba yaa dandiitanno. Gamba yaa dandiitannohu, xalalanna manna ayirrisate heeshshoˈne laˈurooti.” (1 Pheexiroosi 3:1, 2) Minaama dancha lawishsha ikkitannoha ikkiro, minaannise ammanase huwataranna ayirrisara dandaanno.

9. (a) Minaama minaannise ledo sumuu yitinokki coyi heeˈriro maa assa hasiissannose? (b) Tiito 2:4, 5 aana minaama mayine amaalloonni?

9 Minaama minaannise ledo sumuu yitinokki coyi  heeˈriro maa assa dandiitanno? Hedose ayirrinyunni kula dandiitanno. Lawishshaho, Saara coyidhino coyi Abirihaami dibaxisinosi; ikkirono Yihowa iso, “Saara yitannohere baala assi” yiino. (Kalaqama 21:9-12) Minaanni yiino woy murino coyi Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokkiha ikka hoogi geeshsha, minaamasi iso irkisa hasiissannose. (Soqqamaasinete Looso 5:29; Efesooni Sokka 5:24) Dancha minaama minise manna towaaxxitanno. (Tiito 2:4, 5 nabbawi.) Minaannisenna oosose ise insa towaaxxate diinaggaabbe loossanno gara laˈanno wote, ise albinni roore baxxannose, hattono ayirrissannose.—Lawishsha 31:10, 28.

Saara minaamara dancha lawishsha ikkitinohu hiittoonniiti?

10. Qullaawu Maxaafi babbaxxe heeˈratenna galte diigate daafira mayyaanno?

10 Mitu minaanninna minaama muddame babbaxxe heeˈrate woy galtensa diigate kaˈˈanno. Ikkollana Qullaawu Maxaafi, “Minaama minaanniwiinni baxxitoonke. . . . Minaannino minaamasi fushshe haˈrisoonke” yaanno. (1 Qorontoosi 7:10, 11) Minaanninna minaama babbaxxe heeˈranno gede assara dandaannohu mitu mitu baxxino coyi no; ikkirono kuni gura qiniite laˈne assinannireeti. Adhanna adhama diigana? Qullaawu Maxaafi, galte diiga dandiinannihu minaanninna minaama giddo mittu soorriro calla ikkinota kulanno.—Maatewoosi 19:9.

MAGANU ANNUWUNNA AMUUWU MA ASSARA HASIˈRANNO?

Yesuusi maatete giddo mittu mittunku manchira dancha lawishsha ikkino

11. Oosote wolu baalunku coyinni roore hasiisannori maati?

11 Annuwanna amuuwa, dandaamiˈne deerrinni oosoˈne ledo mitteenni yanna sayisse. Oosoˈne hasidhannori kiˈneeti; qoleno wolu baalunku coyinni roore Yihoware rosiissinansara hasidhanno.—Marro 6:4-9.

12. Annuwunna amuuwu oosonsa gawajjotenni agarate maa assa hasiissannonsa?

12 Sheexaanu alame albinni roore bushshanni hadhino;  hakko daafira qaaqquullenke gawajja wole agurina bushiisha hasiˈranno manni no. Mitu anninna ama tenne hajore qaaqquullinsa ledo hasaawa waajjanno. Ikkirono annuwunna amuuwu, togoo manni nootanna insa gargadha dandiinanni gara qaaqquullinsara kulte qorophisiisa hasiissannonsa. Annuwanna amuuwa, qaaqquulleˈne gawajjotenni agara hasiissannoˈne. *1 Pheexiroosi 5:8.

13. Annuwunna amuuwu oosonsa rosiisa hasiissannonsahu hiittoonniiti?

13 Annuwunna amuuwu oosonsara dancha amanyoote  rosiisa hasiissannonsa. Oosoˈne rosiisa dandiitinannihu hiittoonniiti? Oosoˈnera qajeelshu hasiisannonsaha ikkirono, seejjitinanni wote godowa kaajjadda ikka dihasiissannoˈne. (Ermiyaasi 30:11) Hakko daafira, oosoˈne hanqitine seejjitinoonte. “Urdete gede qasanno” coye coyidhine insa gawajja hasidhinannikkiti egennantinote. (Lawishsha 12:18) Oosoˈne hajajama hasiissannonsahu mayiraatiro huwattanno gede rosiissensa.—Efesooni Sokka 6:4; Ibiraawoota 12:9-11; Jeefote Hedo 30 lai.

MAGANU OOSO MA ASSITARA HASIˈRANNO?

14, 15. Ooso anninsaranna amansara hajajama hasiissannonsahu mayiraati?

14 Yesuusi woˈmanka wote, wole agurina hajajama shota ikkitannokki wote nafa Annisira hajajamino. (Luqaasi 22:42; Yohaannisi 8:28, 29) Yihowa oosono anninsaranna amansara hajajantara hasiˈranno.—Efesooni Sokka 6:1-3.

15 Ooso, anniˈneranna amaˈnera hajajama qarra labbe leeltuˈnero nafa, hajajamaˈne Yihowano annaˈnenna amaˈneno tashshi assitannota qaagge. *Lawishsha 1:8; 6:20; 23:22-25.

Wedellu gara ikkinokkire assitanno gede jinfanninsa wote Maganoho ammanamate mayi kaaˈlannonsa?

16. (a) Sheexaanu wedellootu gara ikkinokkire assitanno gede jifannohu hiittoonniiti? (b) Yihowa baxanno manna jaala assiˈra hasiissannohu mayiraati?

16 Daawuloosi gara ikkinokkire assitinanni gede jaallaˈnenna wolu wedellooti widoonni jifaˈnera dandaanno. Isi darawote widoonni daanno fonqoli shota ikkinokkita afino. Lawishshaho, Yaiqoobi beetto Diina Yihowa baxannokki manni ledo jaaloontino. Kuni jaaloomi iseno maateseno baasa gawajjino. (Kalaqama 34:1, 2) Jaallaˈne Yihowa baxxannokkire ikkituro, Yihowa giwannore assitinanni  gede xixxiibbaˈnera dandiitanno; tini qolte kiˈnenna maateˈne xissiissanno, Maganono dadillissanno. (Lawishsha 17:21, 25) Yihowa baxanno manna jaala assiˈra lowo geeshsha hasiissannohu iseraati.—1 Qorontoosi 15:33.

MAATEˈNE HAGIIRRU NOOTA IKKA DANDIITANNO

17. Maatete giddo mittu mittunku manchihu loosu qeechi maati?

17 Maatete giddo noo manni Maganu seera harunsannoha ikkiro, lowo qarranna xisso gatanno. Konni daafira minaanna, minaamakki baxi, hattono baxillunni towaatise. Minaama, minaannakki ayirrisi, hattono isira maahoyye yite gali; qoleno Lawishsha 31:10-31 kulloonni minaama lawishsha harunsi. Annuwanna amuuwa, oosoˈne Magano baxxanno gede rosiissensa. (Lawishsha 22:6) Annuwa, maateˈne ‘seekkitine woy danchu garinni gashshe.’ (1 Ximootewoosi 3:4, 5; 5:8) Ooso, anniˈneranna amaˈnera hajajamme. (Qolasiyaasi Sokka 3:20) Maatete giddo noohu baalunku soˈrannota qaaggine, shooshanqetenni mimmito maaro xaˈmidhe. Ee, Qullaawu Maxaafi maatete giddo noohura mittu mittunku manchira kaaˈlitanno amaale aanno.

^ GUFO 12 Oosoˈne gawajjotenni agara dandiitinanni gara leddine afate, Yihowa Farciˈraasine qixxeessitinoha Bayiru Rosiisaanchi Yaannore Macciishshi (Amaaru Afoo) yaanno maxaafa fooliishsho 32 laˈe.

^ GUFO 15 Ooso anninsaranna amansara hajajama hasiissannonsakkihu Maganu hajajo ledo sumuu yaannokkire asse yitunsarooti.—Soqqamaasinete Looso 5:29.