Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 FOOLIISHSHO 3

Magano Baxanno Manni Ledo Jaalooˈmi

Magano Baxanno Manni Ledo Jaalooˈmi

“Egennaamu ledo hosannohu egennaamo ikkanno.”—LAWISHSHA 13:20.

1-3. (a) Lawishsha 13:20te noo hedonni maa ronseemmo? (b) Jaalla hayyotenni doodha hasiissannonkehu mayiraati?

QAAQQUULLU annansanna amansa seekke laˈˈannota wodanchootto? Insa afoo dadhikki nafa laˈˈannorinna macciishshannori wodaninsara qaˈmiˈranno. Qaaqquullu lophanni haˈranno woyite, anninsanna amansa ikkannota ikka hanafanno. Jajjabba ikkinummo gedensaannino, duucha woyite ledo honseemmo manni faale haˈra rakkannonke.

2 Lawishsha 13:20, “Egennaamu ledo hosannohu egennaamo ikkanno” yitanno. Mittu manchi ledo jaalooˈminummoro, hakko manchi ledo hosa banxeemmo. Hatto yaa hakko manchi ledo yanna sayisa calla diˈˈikkitino. Mittu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi, ledo hosate yaa hakko mancho baxanna isiwa aana ikkitinota xawisino. Ledo honseemmo manni hakko iso banxeemmoha ikkiro, hunankera woy seekkankera dandaanno.

3 Jaallanke akatinke dancha woy busha ikkanno gede assitara dandiitanno. Lawishsha 13:20 ‘Hawanyootu jaali kayinni qarru aana uwanno’ yitanno. Jaallanke Magano baxxannore ikkituro, Isira ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hanni Yihowa jaallasi ikkara hiittoo manna doodhannoro laˈno; togo assanke  ninkeno jaalla hayyotenni doodhineemmo gede kaaˈlitannonke.

MAGANU JAALLA AYEOOTI?

4. Maganu jaala ikka lowo ayirrinyeeti yineemmohu mayiraati? Yihowa Abirihaami ‘jaalaˈya’ yiinosihu mayiraati?

4 Kalqete alame giddo Woˈmunkura Aliidi Mootichi Yihowa, isi jaalla ikkineemmo doogo faninonke. Kuni ninkera lowo ayirrinyeeti. Yihowa kaiha baala jaalasi diassiˈranno. Isi baxxannosirenna addaxxitannosire jaallasi ikkitara doodhanno. Hanni Abirihaami hedi. Isi Maganu yaannosire baalankare assate qixxaawinoho. Abirihaami ammana noosihanna hajajamannoha ikkinota duucha hige leellishino. Isi beettosi Yisihaaqi nafa kakkalate maahoyye yiino. Abirihaami beettosi “Maganu reyotenni kayisannota” ammanino. (Ibiraawoota 11:17-19; Kalaqama 22:1, 2, 9-13) Abirihaami ammanaminohanna hajajamannoha ikkino daafira, Yihowa ‘jaalaˈya’ yiinosi.—Isayaasi 41:8; Yaiqoobi 2:21-23.

5. Yihowa isira ammanamino manna ma garinni laˈˈanno?

5 Yihowa jaallasi lowo geeshsha baxannonsa. Jaallasi baalunkunni roore isira ammanamate sharrantanno. (2 Saamueeli 22:26 nabbawi.) Insa Yihowa baxxanno daafira isira ammanantanno hattono hajajantannosi. Qullaawu Maxaafi, Maganu hajajamannosihura ‘suwashshu wodani noonsa’ mannira jaala ikkannota kulanno. (Lawishsha 3:32) Yihowa jaallasi ‘minesi’ wosina asse koyisannonsa. Isi insa magansidhannosi gedenna duuchanka woyite huuccidhannosi gede koyisannonsa.—Faarso 15:1-5.

6. Yesuusa banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

6 Yesuusi, “Baxannoehu qaaleˈya wonshanno. Anniˈyano baxannosi” yiino. (Yohaannisi 14:23) Konni  daafira, Yihowa jaala ikkate Yesuusa baxanna isi rosiisinonkere harunsano hasiissannonke. Lawishshaho, Yesuusi dancha duduwo dudumbeemmo gedenna manna rosaanosi assineemmo gede hajajinonke hajajo wonshineemmo. (Maatewoosi 28:19, 20; Yohaannisi 14:15, 21) Yesuusa banxeemmo daafira ‘isi faale’ haˈneemmo. (1 Pheexiroosi 2:21) Yihowa, coyiˈneemmorinninna assineemmorinni Beettisi faale haˈrate sharrammeemmota laˈˈanno woyite hagiidhanno.

7. Yihowa jaalla jaallanke assiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

7 Yihowa jaalla iso addaxxitannoreeti, isira ammanantinoreetinna hajajantannoreeti, hattono Beettosi baxxannoreeti. Atino Yihowa gede togoo jaalla doodhatto? Jaallakki Yesuusi faale hadhannorenna Maganu Mangiste daafira diinaggaabbe rosiissannore ikkituro, danchu akati heeˈrannohe gedenna Yihowara ammanante heeˈratto gede kaaˈlitahera dandiitanno.

QULLAAWU MAXAAFI XAGGENNI RONSO

8. Ruutinna Naaoomi jaalooma hedatto woyite dhagge ikkannoheri maati?

8 Qullaawu Maxaafi giddo batinye jaalla no. Hanni Ruutinna ballose Naaoomi lawishsha laˈno. Lamente gobbanna budi babbaxxinoho; qoleno Naaoomi Ruuti diro lowo geeshsha roortanno. Ikkollana lamenti Yihowa baxanno daafira lubbote jaalla ikkino. Naaoomi Moaabinni fulte Isiraeelete gobba higate kaˈu yannara Ruuti ise ledo heeˈrate ‘murcidhino.’ Ise Naaoomi, “Mannikki mannaˈyaati; Maganikkino Maganoˈyaati” yitino. (Ruuti 1:14, 16) Ruuti Naaoomira lowoha dancha coye assitinose. Insa Isiraeelete gobba iillihu gedensaanni, Ruuti jaalase Naaoomi kaaˈlate diinaggaabbe loossino. Naaoomi  Ruuti lowo geeshsha baxxanno daafira, dancha amaale amaaltinose. Ruutino ise amaaltinose amaale macciishshitino; konni garinni lamenti lowo atoote afiˈrino.—Ruuti 3:6.

9. Daawitinna Yoonaataani jaalooma hedatto woyite dhagge ikkannoheri maati?

9 Daawitinna Yoonaataanino lubbote jaallaati; lamunku Yihowara ammanantinoreeti. Yoonaataani Daawiti 30 diro bayiranno; qoleno Yoonaataani annisinni aane Israeelete moote ikkate qoosso noosiho. (1 Saamueeli 17:33; 31:2; 2 Saamueeli 5:4) Ikkollana Yoonaataani, Yihowa Daawiti moote ikkara doorinota afiti, dihinaasino woy diheewisamino. Hatteentenni, Yoonaataani Daawitira kaaˈlate dandaamisire baala assino. Lawishshaho, Daawitira qarru iillisi yannara Yoonaataani isi “Magano seekke addaxxanno gede” jawaachishinosi. Wole agurina isi Daawiti kaaˈlate yee reye hooge gatino. (1 Saamueeli 23:16, 17) Daawitino isira ammanamino jaalaati. Daawiti Yoonaataani maate towaateemmo yee qaale eino; isi Yoonaataani reyi gedensaanni nafa qaalesi wonshino.—1 Saamueeli 18:1; 20:15-17, 30-34; 2 Saamueeli 9:1-7.

10. Sasu Ibiraawootu wedelli lawishshinni jaaloomu daafira maa rosatto?

10 Hanni Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago yinanniri Ibiraawootu wedellooti lawishsha laˈno; kuri sasunku jaalla gobbansanni qafadante Baabiloone hadhinohu qaaqquullu heedheeti. Insa maatensawiinni xeertidhe heedhannoha ikkirono, mimmito kaaˈlansa Yihowara ammanante heedhanno gede assitinonsa. Yannate gedensaanni Moote Naabukadanatsoori culku misilera kumbuultanno gede hajajinsa yannara ammanansa fonqolantino.  Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago kayinni mootete togo yitino: “Magannakki magansiˈneemmokkitanna uurrisoottotera culku misilera kumbuulleemmokkita afi.” Kuri sasunku jaalla, ammanansa fonqolannori tuncu yiinsa yannara Maganoho ammanantino.—Daanieeli 1:1-17; 3:12, 16-28.

11. Phaawuloosinna Ximootewoosi muli jaalla ikkitinohu hiittoonniiti?

11 Soqqamaasinchu Phaawuloosi wedellichu Ximootewoosi ledo xaadi yannara, Ximootewoosi Yihowa baxannotanna songote lowo geeshsha hedannota huwatino. Konni daafira, Phaawuloosi babbaxxino qooxeessira heedhanno roduuwa kaaˈlanno gede Ximootewoosi qajeelsino. (Soqqamaasinete Looso 16:1-8; 17:10-14) Ximootewoosi chaachaara ikkino daafira Phaawuloosi isire kulanni, “Danchu Duduwi looso loosanni heeˈrino” yiino. Phaawuloosi, Ximootewoosi roduuwaho ‘yaadannota’ afino. Phaawuloosinna Ximootewoosi mitteenni Yihowara diinaggaabbe soqqamansa, muli jaalla ikkitanno gede assitinonsa.—Filiphisiyusi Sokka 2:20-22; 1 Qorontoosi 4:17.

JAALLA DOODHA DANDIINEEMMO GARA

12, 13. (a) Songote giddonni nafa jaalla qorophine doodha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Soqqamaasinchu Phaawuloosi 1 Qorontoosi 15:33te noo amaale amaalinohu mayiraati?

12 Songote giddo noo roduuwiwiinni lowore rosanna Yihowara ammanamme heeˈneemmo gede mimmito kaaˈla dandiineemmo. (Roomu Sokka 1:11, 12 nabbawi.) Ikkollana songote giddonni nafa muli jaallanke ikkitannore doodhineemmo woyite qoropha hasiissannonke. Songote giddo addi addi budi noonsarinna  babbaxxino garinni lophino roduuwi no. Mitu haaro Kiristaanaati, wolootu kayinni Yihowara lowo diro soqqantanni keeshshitinoreeti. Laalo muˈrukki yite leate yanna hasiissannonte gede, mittu manchira Yihowa ledo noosi jaaloomi kaajjanno gedeno yanna hasiissanno. Konni daafira, mimmitoho baxillenna cinca leellisha, hattono woˈmante yannara jaalla hayyotenni doodha hasiissannonke.—Roomu Sokka 14:1; 15:1; Ibiraawoota 5:12–6:3.

13 Mite yannara songote giddo qarru kalaqamara dandaanno;  togoo yannara roore qoropha hasiissannonke. Mittu rodii woy rodoo Qullaawu Maxaafi assitinoonte yaannore assitanni nooha ikkara dandaanno. Woy mittu manchi songote mereero babbadooshshe kalaqanno akata leellishara, lawishshaho duucha woyite gungumannoha ikkara dandaanno. Tini dhagge diˈˈikkitannonke; korkaatuno umi xibbi diri songo giddo nafa qarru kalaqamino woyiti no. Isinni soqqamaasinchu Phaawuloosi hakkawaro noo Kiristaana, “Soˈrantinoonte! Bushu jaaloomi dancha amanyoote hunanno” yee qorowisiisino. (1 Qorontoosi 15:12, 33) Qoleno Phaawuloosi, Ximootewoosi jaalla qorophe doodhanno gede amaalinosi. Ninkeno tenne amaale harunsa hasiissannonke.—2 Ximootewoosi 2:20-22 nabbawi.

14. Doodhineemmo jaalla Yihowa ledo noonke jaaloomi seyanno woy baˈˈanno gede assitara dandiitannohu hiittoonniiti?

14 Yihowa ledo noonke jaaloomi wolu baalunkurinni roore muxxete. Konni daafira kuni jaaloomi baˈˈannonkekki gede qoropha hasiissannonke. Ammanankenna Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈanno gede assanno manni ledo jaalooˈma dihasiissannonke. Ispoonje booraawino wayi giddo worre kaˈne xalala waa haadhe fultanno yine dihendeemmo; hatteente gede, bushare assanno manni ledo jaalooˈmine danchare assa dandiineemmo yine heda dihasiissannonke. Jaalla doodhineemmo woyite qoropha hasiissannonke.—1 Qorontoosi 5:6; 2 Teselonqe 3:6, 7, 14.

Yihowa baxxannore dancha jaalla afiˈra dandaatto

15. Songote giddo dancha jaalla afiˈrate maa assa dandaatto?

15 Songote giddo Yihowa woˈmu wodaninsanni baxxanno roduuwi no. Insa muli jaallakki assiˈra dandaatto. (Faarso 133:1) Darawokki ledo calla woy atehu gedee budi noonsari ledo calla jaaloontooti. Yoonaataani  Daawiti lowo diro roorannotanna Naaoomino Ruuti lowo diro roortannota qaagi. Qullaawu Maxaafi “wodana halaˈle” yee amaalannonke amaale harunsa hasiissannonke. (2 Qorontoosi 6:13; 1 Pheexiroosi 2:17 nabbawi.) Yihowa lawishsha harunsate sharramattoha ikkiro, wolootu ate jaala ikka hasidhanno.

QARRU KALAQAMANNO WOYITE

16, 17. Songote giddo mittu manchi koffi assinkero, maa assa dihasiissannonke?

16 Baalante maate giddo noo manni, babbaxxitino akattanna hedo noonsareeti. Songote giddono togoo badooshshi heeˈrasi digattanno. Togoo badooshshi, heeshsho hagiirsiissannota ikkitanno gede assanno; qoleno mimmituwiinni lowore rosa dandiineemmo. Ikkollana mito woyite, togoo badooshshi roduuwinke ledo sumuu yaa hoongeemmonna caaccaambeemmo gede assankera dandaanno. Hattono insara koˈmineemmonna koffi yineemmo woyiti heeˈrara dandaanno. (Lawishsha 12:18) Ikkina togoo qarri kalaqamanno yannara hexxo mudha woy songotewiinni xeertiˈra hasiissannonke?

17 Dihasiissannonke. Mittu manchi koffi assinkero nafa songotewiinni xeertiˈra dihasiissannonke. Koffi assinonkehu Yihowa diˈˈikkino. Heeshshonna wole baala coye uyinonkehu Isooti. Konni daafira Yihowa baxanna isira ammanama hasiissannonke. (Yohaannisi Ajuuja 4:11) Songo, Yihowa ammananke kaajjitara yee uyinonke eltooti. (Ibiraawoota 13:17) Mittu manchi koffi assinonke daafira calla, tenne elto facci asse agura dihasiissannonke.—Faarso 119:165 nabbawi.

18. (a) Roduuwinke ledo sumuu yee heeˈrate kaaˈlannonkeri maati? (b) Woloota gatona yaa hasiissannonkehu mayiraati?

18 Roduuwanke banxeemmo daafira, insa ledo sumuu  yine heeˈra hasiˈneemmo. Yihowa aye manchono guuta ikki yee diqarrisanno; ninkeno guuta ikki yine qarrisa dihasiissannonke. (Lawishsha 17:9; 1 Pheexiroosi 4:8) Ninke baalunku soˈneemmo woyiti no; ikkirono baxillu ‘mimmitinke sao agurreemmo’ gede assannonke. (Efesooni Sokka 4:32) Baxillu heeˈrinkero shiima soˈro lowori gede assine dilaˈneemmo. Mittu manchi koffi assinkero, hattee hawa shota ikka hooggara dandiitanno. Togoori iillannonke woyite, hanqa woy koma amada rakkankera dandiitanno. Ikkollana, tini hagiirrenke hunanna fooggalle giddo goonfeemmo gede assa agurranna tirtannori dino. Koffi assinonke mancho gatona yinummoro kayinni harshammo afiˈneemmo, songote giddo mittimma heedhanno, roorenkanni kayinni, Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrannonke.—Maatewoosi 6:14, 15; Luqaasi 17:3, 4; Roomu Sokka 14:19.

MITTU MANCHI SONGOTENNI BOHAMANNO WOYITE

19. Songote giddo mittu manchiwa aana agurreemmo gede assannonkeri maati?

19 Baxillu noo maate giddo, kuˈu koˈoye hagiirsiisate sharramanno. Ikkollana hanni insa giddo mittu beetti gara giwinohu gede assite hedi. Maatete miilla baala hakkonne beetto hayyeessate woˈnaaltinoha ikkirono, isi kayinni macciishsha giwi. Kuni beetti mininni fule haˈra doodhara dandaanno, woy qaete anni fushshe haˈrisara dandaanno. Songote giddono hattoori kalaqamara dandaanno. Mittu manchi Yihowa dadillisannorenna songo gawajjanno coye assa agura giwara dandaanno. Kuni manchi kaaˈlo adha giwara, hattono assootisinni songote miila ikka hasiˈrannokkita leellishara dandaanno.  Qoleno umisinni songo agure fulara woy songotenni bohamara dandaanno. Qullaawu Maxaafi togoo manniwa aana agurreemmo gede xawise kulannonke. (1 Qorontoosi 5:11-13 nabbawi; 2 Yohaannisi 9-11) Kuni manchi jaalanke woy maatenke miila ikkiro, isiwa aana agura lowo geeshsha qarra ikkitankera dandiitanno. Ikkollana togoori iillannonke woyite, aye manchinni roore ammanama hasiissannonkehu Yihowaraati.—Jeefote Hedo 8 lai.

20, 21. (a) Cubbo loosse maaro eˈannokkire songotenni boha baxillu qixxaawooti yineemmohu mayiraati? (b) Jaalla hayyotenni doodha hasiissannonkehu mayiraati?

20 Yihowa, cimeeyye cubbo loose maaro eannokki manna songotenni bokkanno gede kulino. Tini baxillu qixxaawo, Yihowa seera ayirrissannokkiri songo daaffannokki gede assitanno. (1 Qorontoosi 5:7; Ibiraawoota 12:15, 16) Hakkiinni saeno tini qixxaawo Yihowara, suˈmisiranna xalalu seerisira baxillu noonketa leellinsheemmo gede kaaˈlitannonke. (1 Pheexiroosi 1:15, 16) Qoleno, cubbo loose kae maaro eannokki manchi bohamanno woyite, Yihowa hakko mancho baxannota leellishanni no yaate. Tini seejjo, bohamino manchi assanni noori gara ikkinokkita huwate busha assootesi aguranno gede kaaˈlitasira dandiitanno. Songotenni bohaminohu batinyu manni yannate gedensaanni Yihowawa higino; qoleno songo anga fante hagiirrunni haadhinonsa.—Ibiraawoota 12:11.

21 Jaallanke seekkitankera woy huntankera dandiitanno. Konni daafira, jaalla qorophine doodha hasiissannonke. Yihowa baxannore banxeemmoha ikkiro, hegere geeshsha isira ammanamme soqqammeemmo gede kaaˈlitannonke jaalla afiˈneemmo.