Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 FOOLIISHSHO 5

Alametewiinni Baxxine Heeˈra Dandiineemmo Gara

Alametewiinni Baxxine Heeˈra Dandiineemmo Gara

‘Kiˈne tenne gobbare [alamere] diˈˈikkitinoonni.’—YOHAANNISI 15:19.

1. Yesuusi reyara albaanni noo hashsha huluullinosiri maati?

YESUUSI reyara albaanni noo hashsha, rosaanosiwiinni baxxannota afino daafira insari huluullinosi. Isi, ‘Kiˈne tenne gobbare [alamere] diˈˈikkitinoonni’ yiinonsa. (Yohaannisi 15:19) Gedensaanni, insa daafira Annasi huucciˈranni togo yiino: “Ani tenne gobbaha [alameha] ikkoommokkinte gede, insano tenne gobbare diˈˈikkitino.” (Yohaannisi 17:15, 16) Yesuusi hatto yaasi mayyaate?

2. Yesuusi yii ‘alame’ maa riqibbanno?

2 Yesuusi ‘alame’ yiinohu, Maganoho soqqamannokkihanna Sheexaanu gashshooti hunda noo manna kulateeti. (Yohaannisi 14:30; Efesooni Sokka 2:2; Yaiqoobi 4:4; 1 Yohaannisi 5:19) Alamete wido ikkinoommokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne fooliishsho giddo, hatto assa dandiineemmota haammata doogga ronseemmo. Insano: Maganu Mangistera ammanamme heeˈneemmo, hattono poletiku coyira anga diwodhineemmo. Alamete ayyaana gimbeemmo. Uddiˈneemmohunna seenseemmohu bikkunniiti; hattono woxeho dihagaangeemmo. Qoleno Maganu uyinonkeha olu uduunne baala uddiˈneemmo.—Jeefote Hedo 16 lai.

MAGANU MANGISTERA AMMANAMI

3. Yesuusi poletika ma garinni laˈˈanno?

3 Yesuusi uullate aana noo waro, mannu qarraataame  heeshsho heeˈrannota huwatino. Isi insa daafira hedanno, hattono kaaˈlansara hasiˈranno. Ikkina Yesuusi insa kaaˈlate yee poletiku massagaancho ikkinoni? Diˈˈikkino. Yesuusi mannu oosora iillanno qarra tirtannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota afino. Tenne Mangiste Moote isooti; qoleno isi roore sabbakinohu tenne Mangistereeti. (Daanieeli 7:13, 14; Luqaasi 4:43; 17:20, 21) Yesuusi poletiku coyira horonta anga diwodhino. Isi Roomu Gashshaanchi Phaanxiyosi Philaaxoosira, “Ane Gashshooti tenne gobbaha diˈikkino” yiino. (Yohaannisi 18:36) Rosaanosino poletikaho anga diwodhitino. Mittu maxaafi, albi Kiristaani “poletiku silxaane amadannokkita” xawisino. (Oni zi Roodi tuu Sivilayizeeshiini) Yannankera noo Kiristaanirano hattoo lao noonsa. Maganu Mangistera ammanammeemmo, hattono poletiku coyira anga diwodhineemmo.—Maatewoosi 24:14.

Maganu Mangistera ammanamattohu mayiraatiro xawisse kula dandaatto?

4. Addu Kiristaani Maganu Mangistera ammanamannota leellishannohu hiittoonniiti?

4 Ambaasaadderootu gobbansa riqibbe wole gobbara loossannore ikkitino daafira, heedhanno gobba poletikira anga diwodhitanno. Iima Kiristoosi ledo moohate hexxo afiˈrinohu buuramino Kiristaanino hattooti. Phaawuloosi buuramino Kiristaanira togo yee borreessino: ‘Ninke Kiristoosi lekkinse loonseemmorooti [woy, ambaasaadderootaho].’ (2 Qorontoosi 5:20) Buuramaasine Maganu gashshoote riqibbe loossannoreeti. Konni daafira insa tenne alame poletikiranna gashshootu hajora dieˈanno. (Filiphisiyusi Sokka 3:20) Hatteentenni, insa lowo miliyoone ikkanno manni Maganu gashshootire afanno gede kaaˈlitanni no. Maganu abbannote haaro alamera hegerera heeˈrate hexxo noonsari “wolu geˈreewi” buurantinore kaaˈlitanno. Insano poletiku coyira dieˈanno. (Yohaannisi 10:16; Maatewoosi 25:31-40)  Ee, addu Kiristaani tenne alamehu poletiku coyira anga diwodhanno.—Isayaasi 2:2-4 nabbawi.

5. Kiristaanu ola olamannokkihu mittu korkaati maati?

5 Addu Kiristaani heeˈranno gobbanna budinsa ikkiha ikkirono, ammanate roduuwansa baala maatensa gede asse laˈˈanno; hattono mereeronsa mittimma no. (1 Qorontoosi 1:10) Olaho haˈneemmoha ikkiro, maatenke yaano roduuwinke ledo olammanni heeˈnoommo yaate; Yesuusi kayinni roduuwanke banxeemmo gede hajajinonke. (Yohaannisi 13:34, 35; 1 Yohaannisi 3:10-12) Isinni Yesuusi, rosaanosi diinnansa nafa baxxanno gede kulinonsa.—Maatewoosi 5:44; 26:52.

6. Yihowa soqqamaasine poletiku gashshootira mayi lao noonsa?

6 Poletiku coyira eˈneemmokkiha ikkirono, dancha qansoota ikkate sharrammeemmo. Lawishshaho, gashshoote  ayirrinseemmo daafira mangiste fushshitino seera agadhineemmo, hattono giwire baanteemmo. Ikkirono woˈmanka woyite “Maganunniha Maganoho” uyineemmo. (Maarqoosi 12:17; Roomu Sokka 13:1-7; 1 Qorontoosi 6:19, 20) “Maganunniha Maganoho” aate yaa iso baxatenna magansiˈrate, hattono isira hajajamate. Yihowa hajajo diingammonte reyo doodhineemmo.—Luqaasi 4:8; 10:27; Soqqamaasinete Looso 5:29 nna Roomu Sokka 14:8 nabbawi.

‘ALAMETE AYYAANA’ GARGADHI

7, 8. ‘Alamete ayyaani’ maati? Kuni ayyaani manna gawajjannohu hiittoonniiti?

7 Tenne busha alamewiinni baxxe heeˈrate, ‘alamete ayyaani’ daafannonkekki gede qoropha hasiissannonke. Alamete ayyaani, Sheexaanu hedonna akati ledo sumuu yitanno hedootinna akataati; kuni ayyaani Yihowa magansiˈrannokki manna massaganni no. Kiristaanu kayinni togoo ayyaana giwa hasiissannonsa. Phaawuloosi yiinonte gede, ninke “adhinoommohu Maganu Ayyaanaati ikkinnina tenne gobbaha [alameha] diˈˈikkino.”—1 Qorontoosi 2:12; Efesooni Sokka 2:2, 3; Jeefote Hedo 17 lai.

8 Alamete ayyaani mannu umonsa calla baxannoha, naaxxaleessanna finqila ikkanno gede assanno. Qoleno mannu ‘Maganoho hajajama dihasiissannonke’ yee hedanno gede assanno. Sheexaanu, mannu gura-qiniite laikki baxisinonsa coye baala assara hasiˈranno. Qoleno Sheexaanu, mannu baalunkurinni roore hasiisannohu ‘maalu yortonna illete halchishannore’ wonshiˈrate yee hedara hasiˈranno. (1 Yohaannisi 2:16; 1 Ximootewoosi 6:9, 10) Daawuloosi roorenkanni Maganu soqqamaasine soˈrisiisatenna isi hedo harunsitanno gede assate qodhe  kaino.—Yohaannisi 8:44; Soqqamaasinete Looso 13:10; 1 Yohaannisi 3:8.

9. Alamete ayyaani gawajjankera dandaannohu hiittoonniiti?

9 Ayyarete gede, alamete ayyaani base baalate no. Konne ayyaana gargadhate sharrama hoongummoro, hendummokkinni gawajjankera dandaanno. (Lawishsha 4:23 nabbawi.) Lawishshaho, Yihowa magansiˈrannokki manni hedonna akatta harunsa hananfammora dandiineemmo. (Lawishsha 13:20; 1 Qorontoosi 15:33) Woy teeda baˈino misilla, kaadaasinenna finqille woˈmitino ispoorte alamete ayyaana harunsineemmo gede assitankera dandiitanno.—Jeefote Hedo 18 lai.

10. Alamete ayyaana gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Ikkina alamete ayyaana gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowawa gamba yine heeˈranna isi hayyo harunsa hasiissannonke. Qoleno qullaawa ayyaanasi aannonke gede ganyine huuccatto assiˈranna Isira diinaggaambe soqqama hasiissannonke. Kalqete alame giddo Yihowate geeshshi wolqa afiˈrinohu dino. Isi alamete ayyaana gargadhineemmo gede kaaˈlankera dandaannota anfoommo.—1 Yohaannisi 4:4.

UDDIˈRATTO GARI MAGANU AYIRRANNO GEDE ASSANNOHA IKKO

11. Mitu manni uddiˈranno gari alamete ayyaana leellishannohu hiittoonniiti?

11 Uddiˈneemmonna seenseemmo garino, alametewiinni baxxinoommore ikkinoommota leellishanno. Alamete aana batinyu manni uddiˈranno gari leellama, wolootu wodanira busha yorto kalaqantanno gede assa, hattono finqila ikkinota leellishannoho. Wolootu qolte uddidhureno uddidhuro mittoreno dilawannonsa. Insa umo lekkicho baˈinota woy doofaara uddanno uddidhanno.  Kiristaanu uddiˈrannonna seesanno garinni togoo akata harunsannokki gede qorophanno.

Uddiˈratto gari Yihowa ayirranno gede assannoho?

12, 13. Uddiˈneemmore doodhineemmo woyite hiikkonne xintu seera heda hasiissannonke?

12 Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, xurtinokkita, baxissannotanna fokkisiissannokki uddano uddiˈra hasiissannonke. ‘Magano magansiˈneemmore’ ikkinoommota leellishate ‘kawajjaame’ woy bikku uddano uddiˈneemmo.—1 Ximootewoosi 2:9, 10; Yihuda 21.

13 Kawajjaame uddano uddiˈranke wolootu Yihowanna mannasi ayirrissanno gede assitara dandiitanno.  ‘Assineemmo coye baala Maganu ayirrinyira assa’ hasiˈneemmo. (1 Qorontoosi 10:31) Kawajjaame woy bikku uddano uddiˈrate yaa, woloota ayirrinseemmota leellishshanno uddano uddiˈrate yaate. Konni daafira, uddiˈneemmonna seenseemmo gara doodhineemmo woyite, wolootaho mayi macciishshamannonsaro heda hasiissannonke.—1 Qorontoosi 4:9; 2 Qorontoosi 6:3, 4; 7:1.

14. Gambooshsheho woy soqqanshote uddiˈneemmo uddano doodhineemmo woyite maa heda hasiissannonke?

14 Kiristaanu gambooshshe haˈneemmo woyite woy soqqansho fulleemmo woyite ma garinni uddiˈra hasiissannonke? Leellamate yine uddiˈneemmo? Uddiˈneemmo gari manna saalfachishanno? ‘Baxummo uddano uddiˈrummorono manna eessannori dino’ yine hendeemmo? (Filiphisiyusi Sokka 4:5; 1 Pheexiroosi 5:6) Biifa hasiˈranke nooreetilla; ikkollana roore biinfeemmohu Magano hagiirsiissanno akatta heedhunkerooti. Yihowa ninke laˈˈanno woyite tenne akatta illachishanno. Tini akatta ‘wodanu manninatenke’ yaano giddiidi ayimmanke leellishshanno; Maganu albaanni lowo waaga afidhinoti tenne ayimmaati.—1 Pheexiroosi 3:3, 4.

15. Yihowa uddiˈneemmonna seenseemmo gara tittire kulinonkekkihu mayiraati?

15 Yihowa uddiˈra hasiissannonkenna hasiissannonkekki uddano tittire kulanno seera diuyinonke. Hatteentenni, isi dancha doorsha doodhate kaaˈlannonkeha Qullaawu Maxaafiha xintu seera uyinonke. (Ibiraawoota 5:14) Yihowa aye coyeno doodhineemmo woyite isiranna mannaho noonke baxille leellinshammora hasiˈranno. (Maarqoosi 12:30, 31 nabbawi.) Alamete doyichora noohu Yihowa manni budinsanna hasattonsa garinni babbaxxino uduunne uddiˈranno. Togoo badooshshi baxisannohonna hagiirsiisannoho.

 WOXEHO QUWA SAˈINOKKI LAO HEEDHOHE

16. Alamete manni woxe laˈˈanno gari Yesuusi rosiisino rosinni baxxannohu hiittoonniiti? Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

16 Sheexaanu, manna hagiirraamma assannohu woxehonna maalaamittete coyeeti yine hendara hasiˈranno; ninke Yihowa soqqamaasine kayinni tini kapho ikkitinota anfoommo. Yesuusi, “Mannu heeshsho woxu batinyinni anfannita diˈikkitino” yiinoti halaale ikkitinota ammanneemmo. (Luqaasi 12:15) Woxu addu hagiirre afiˈnanni gede diassanno. Qoleno addu jaalla, giddiidi salaamenna hegere heeshsho diaannonke. Hige  maalaamittete coyi hasiisannonketi egennantinote; qoleno hagiirru noo heeshsho heeˈra hasiˈneemmo. Ikkollana Yesuusi rosiisino garinni, addu hagiirre afiˈneemmohu Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrinkerootinna heeshshonke giddo ayyaanaamittete coye balaxisiinsummorooti. (Luqaasi 11:28; Maatewoosi 6:22) Konni daafira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Woxe lainohunni alamete hedo harunseemmo? Duucha woyite hedeemmohu woy hasaaweemmohu woxu daafiraati?’—Luqaasi 6:45; 21:34-36; 2 Yohaannisi 6.

17. Woxe lainohunni alamete hedo harunsa hooganke, hagiirru noo heeshsho heeˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Woxe lainohunni alamete hedo harunsa gimbe ayyaanaamittete coye illachinsheemmoha ikkiro, hagiirru noo heeshsho heeˈneemmo. (Maatewoosi 11:29, 30) Qoleno harshammo, hattono wodanunna surrete salaame afiˈneemmo. (Maatewoosi 6:31, 32; Roomu Sokka 15:13) Maalaamittete coyira quwa saˈne diyaandeemmo. (1 Ximootewoosi 6:9, 10 nabbawi.) Qoleno wolootaho uyiniro afiˈnanni hagiirre afiˈneemmo. (Soqqamaasinete Looso 20:35) Togoo heeshsho heeˈranke, banxeemmo manni ledo honseemmo yanna afiˈrate kaaˈlitannonke. Qoleno coommino goxicho gonxeemmo.—Rosiisaancho 5:12.

‘OLU UDUUNNE BAALANKA’ UDDIˈRI

18. Sheexaanu maa assate sharramanno?

18 Sheexaanu, Yihowa ledo noonke jaalooma hunate sharramanni no; konni daafira, jaaloominke baˈˈannokki gede dandiinummore baala assa hasiissannonke. ‘Busha ayyaanna ledo’ olammanni heeˈnoommo. (Efesooni Sokka 6:12) Sheexaanunna agaanintesi hagiirraamma ikkinammora woy hegerera heeˈnammora dihasidhanno.  (1 Pheexiroosi 5:8) Olammeemmohu kuri wolqaataamma diinnanke ledo ikkirono, Yihowa kaaˈlonni insa qeela dandiineemmo!

19. Efesooni Sokka 6:14-18 kulloonnihu ‘olu uduunni’ hiikkonneeti?

19 Hundi yannara, mittu olamaanchi olamanno woyite gawajjamannokki gede olu uduunne uddiˈranno. Hatteente gede, ninkeno Yihowa uyinonkeha ‘olu uduunne’ uddiˈra hasiissannonke. (Efesooni Sokka 6:13) Kuni uduunni gawajjotenni agarannonke. Efesooni Sokka 6:14-18 togo yitanno: “Halliˈnera halaale sinnaaru gede qodhitine, keeraanchimma gagasu uddano olunnite gede assitine uddidhine, keerunniha Hagiirru Duduwo kulate qixxaawo lekkaˈnera koattimma wodhe. Kunni baalu aleenni, giirate gede wala yaannoha bushu koottalo baala hunate kaaˈlitannota ammanate wonqo wonqidhe. Gatonnita siwiilu gullee umoho wodhe; Qullaawu Ayyaani bise ikkinoha Maganu qaale suxxe. Woˈmanka woyite hasiisanno coyi baalaho, Qullaawu Ayyaaninni huuccidhe.”

20. ‘Olu uduunninke’ gawajjotenni agarannonke gede, maa assa hasiissannonke?

20 Mittu olamaanchi olu uduunni giddo mitto uddiˈra hawiro, diinisi fano noo bisosi lae qasanno. ‘Olu uduunninke’ gawajjotenni agarankera hasiˈnummoro, mitto uduunneno hambummokki uddiˈra hasiissannonke. Konne uduunne woˈmanka woyite uddiˈranna garunni loosanni nootanna teˈee buuxiˈra hasiissannonke. Sheexaanu alame baˈa geeshshanna isinna agaanintesi uullate aaninni hoˈlita geeshsha olama agura dihasiissannonke. (Yohaannisi Ajuuja 12:17; 20:1-3) Konni daafira, busha yorto woy mite laanfe qeeˈlate sharrammanni heeˈnoommoha ikkiro, hexxo mudhine agura dihasiissannonke!—1 Qorontoosi 9:27.

21. Diinnanke ledo olamme qeela dandiineemmohu hiittoonniiti?

 21 Uminke wolqanni Daawuloosi qeela didandiineemmo. Yihowa kaaˈlonni kayinni qeela dandiineemmo! Ammanatenni kaajjine heeˈrate, Yihowa huucciˈra, Qaalesi xiinxallanna ammanate roduuwinke ledo gamba yaa hasiissannonke. (Ibiraawoota 10:24, 25) Kuri coyibba Maganoho ammaname heeˈratenna ammanankera gaaramate kaaˈlitannonke.

AMMANAKKIRA GAARAMATE QIXXAAWI

22, 23. (a) Ammanankera gaaramate woˈmanka woyite qixxaamboommore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Aante noo fooliishshora maa ronseemmo?

22 Ammanankera gaaramate woˈmanka woyite qixxaamboommore ikka hasiissannonke. (Yohaannisi 15:19) Yihowa Farciˈraasine mite hajo lainohunni wolu manniwiinni baxxitino lao noonsa. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Wolootuwiinni baxxinoommore ikkinoommohu mayiraatiro huwatoommo? Qullaawu Maxaafi, hattono ammanaminohunna wodanaamu borojjichi rosiisannori gara ikkinota ammaneemmo? Yihowa Farciˈraasincho ikkaˈyanni tashshi yaannoe? (Faarso 34:2; Maatewoosi 10:32, 33) Ammaneemmore wolootaho xawise kula dandeemmo?’—Maatewoosi 24:45, NW; Yohaannisi 17:17; 1 Pheexiroosi 3:15 nabbawi.

23 Duucha woyite, alametewiinni baxxinoommore ikkate maa assa hasiissannonkero afa diqarrissannonke. Mito woyite kayinni tenne afa shota ikka hooggankera dandiitanno. Sheexaanu babbaxxitino doogonni woshshaadankera hasiˈranno. Isi horoonsiˈranno woshshaado giddo mittu boohaarshaho. Boohaarsha hayyotenni doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? Aante noo fooliishshora tenne hajore ronseemmo.