Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafi Xagge Roseemmo Maxaafa'ya

Xagge 60: Abigayeelinna Daawiti

Xagge 60: Abigayeelinna Daawiti

DAAWITIWA higge dagganni nooti xuma mancho ayiitiro afootto? Su'mise Abigayeeliiti. Ise egennaamete; qolteno Daawiti bushare assannota hooltino. Tenne hajore ronsammora albaanni, Daawitira marichchi iillinosiro hanni la'no.

Daawiti Saaooliwiinni xooqihu gedensaanni, godaho maaxami. Roduuwisinna wolootu maatesi hakko marte ledosi heedhu. Isiwa marino manni 400 meddi yaanno; isino hakko mannira massagaancho ikki. Hakkiinnino Daawiti Moaabi gobba nugusiwa mare, ‘Ikkeemmota afammo geeshsha, ballo anni'yanna ama'ya atewa heedhona’ yii. Gedensaannino Daawitinna mannisi tulluwate maaxantanni keeshshitu.

Daawiti Abigayeelinni xaadinohu hakkunni gedensaanniiti. Abigayeeli gashshaanni Naabaali lowo baatto afi'rino dureessaati. Isira 3,000 gereewinna 1,000 mei noosi. Naabaali busha manchooti. Galtesi Abigayeeli kayinni xumate; qolteno, danchare assitannote. Mitte yannara isinni maatese gatissino. Hiitto assite gatissinoro hanni la'no.

Daawitinna mannisi Naabaalira danchare assitino. Gereewisi gawajjamannokki gede agartino. Konni daafira Daawiti mitto barra Naabaali mitore aasira manna soyi. Daawiti soyino manni, Naabaalinna mannisi gereewisira orda hooltanna martu. Naabaali hakko barra jila qixxeesse no; minesi intanniri wo'me no. Konni daafira Daawiti mannooti, ‘Ninke atera danchare assinoommohe. Gereewikki giddonni mittono dimoorroommo; roorenkanni gereewokki agarroommo. Xa kayinni shiima sagale uyinke’ yitu.

Naabaalino, ‘Ki'ne gedee mannira sagale'ya dieemmo’ yee qoli. Isino busha qaale coyi'ri; Daawiti aanano bushare coyi'ri. Mannootu Daawitiwa dagge tenne kultusita, isino lowo geeshsha hanqi. Mannasino, ‘Bise'ne qodhe!’ yii. Insano Naabaalinna mannasi shitara hadhu.

Naabaali busha qaale coyi'ranna macciishshinohu mittu isi soqqamaanchi, ikkinore Abigayeelira kulise. Hakkawotenni Abigayeeli sagale qixxeessitu. Sagaleno harrete hogobbe hadhu. Daawitinni xaadduti harrichchisenni dirrite, guluphphite togo yitusi: ‘Mootichcha'ya ballo, ayiddaanni'ya Naabaalire mishshe aguri. Isi gowwaho; gowwa coyella assanno. Konne abboommahere adhi ballo; eeggatena maarinke.’

Abigayeeli Daawitira sagale abbitanni no

Daawitino, ‘Ati egennaamete. Naabaali bunshesira shee rabbisireemmota gatisoottae. Keerunni minikkira ha'ri’ yiise. Gedensaanni Naabaali reyita, Abigayeeli Daawiti galte ikkitino.

1 Saamueeli 22:1-4; 25:1-43.



Xa'muwa

  • Misilete aana Daawitiwa higge dagganni noo mancho ayeeti? Ise hiittoo manchooti?
  • Naabaali ayeeti?
  • Daawiti, Naabaali mitore aannosi gede manna soyinohu mayiraati?
  • Naabaali Daawiti soyino manna mayyii? Daawiti tenne macciishshe ma assi?
  • Abigayeeli busule mancho ikkase leellishshinohu hiittoonniiti?

Wole xa'muwa

  • Umi Saamueeli 22:1-4 nabbawi.

    Kiristaanu roduuwi ninke ninkeneewa kaa'lammeemmo gede Daawiti ayiddi dancha lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti? (Law. 17:17; 1 Tes. 5:14)

  • Umi Saamueeli 25:1-43 nabbawi.

    Naabaali togo shollinshe coyi'noonnihu mayiraati? (1 Sam. 25:2-5, 10, 14, 21, 25)

    Yannankera noohu Kiristaanu minaamuwi Abigayeeli lawishshinni maa rosanno? (1 Sam. 25:32, 33; Law. 31:26; Efe. 5:24)

    Abigayeeli, Daawiti hiittee lame bunshe assannota gatissinosi? (1 Sam. 25:31, 33; Ro. 12:19; Efe. 4:26)

    Daawiti Abigayeeli hayyeessa macciishshe hanqunni higasi, yannankera noo labballira Yihowara meentoho noosite gedee lao heedhannonsa gede kaa'litannohu hiittoonniiti? (Soq. Los. 21:8, 9; Ro. 2:11; 1 Phe. 3:7)