Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Qullaawu Maxaafi Xagge Roseemmo Maxaafa'ya

Xagge 58: Daawitinna Goliyaadi

Xagge 58: Daawitinna Goliyaadi

FILISXEEME Isiraeele qassara galagalte daggu. Sasu bayiruuddu Daawiti roduuwi Saaooli wottaaddara ikkite no. Konni daafira Isseyi mitto barra Daawiti togo yee soyi: ‘Roduuwikkira gidenna tima haadhe ha'ri; noo garano lai.’

Goliyaadi

Daawiti wottaaddaru noowa iilliti, roduuwasi la''ara olu base dodi. Hakkiinnino Filisxeemete jigeessi Goliyaadi Isiraeele qacifatara dayi. Goliyaadi 40 barra soodono hawarrono togo qacifatanni keeshshino. Togo yee boo'ni: ‘Ane ledo qasamannoha mitto mancho doorre. Hakku manchi qeelieronna shiiero, ninke borojje'ne ikkineemmo. Ani qeelummosironna shuumosiro kayinni, ki'ne borojjenke ikkitinanni. Ledo'ya qasamanno mancho uyitinannie gede hasi'reemmo.’

Daawiti wottaaddaru giddonni mitoota, ‘Konne Filisxeemete mancho shee, Isiraeele konni saalinni fushshannohura ma uyinanni?’ yee xa'mi.

Mittu wottaaddarchi, ‘Saaooli lowo woxe aannosi. Qoleno ilino beettosi galte ikkitasira aannosi’ yee qoli.

Goliyaadi jigeessa ikkino daafira, Isiraeele baalanti lowo geeshsha waajjitino. Goliyaadi hojja 6 cigile (3 meetire) sa''anno; qoleno wonqosi duhannohu wolu wottaaddari noosi.

Wottaaddaru giddonni mitootu marte Saaoolira Daawiti Goliyaadi ledo qasama hasi'ranno yite kultusi. Saaooli kayinni Daawiti, ‘Konni Filisxeemete manchi ledo qasama didandaatto. Ati qaaqqoho; isi kayinni anjesinni hanafe wottaaddaraho’ yiisi. Daawitino togo yee qoli: ‘Anni'ya gereewo ittara dagginore dibinna doobbiichcho shoommo. Konne Filisxeemete manchono insa gede asseemmo. Yihowa kaa'lannoe.’ Konni daafira Saaooli, ‘Harixa, Yihowa ledokki ikkona’ yiisi.

Hakkiinnino Daawiti laga dirre onte qunqumadda kinna haare ogorisira wodhi. Hakkunni gedensaanni, corqayesi adhe jigeessu manchi ledo qasamara ha'ri. Goliyaadi iso laiti, xagge assiri. Daawiti shaa hakkeeshsha diqarrissanno yee hedino.

Daawiti kincho olanni no

Goliyaadino, ‘Hanni shiqqi yii; maalakki ceatenna moyichchoho eemmona’ yiisi. Daawiti kayinni, ‘Ati anewa bise, qalacconna urde adhite dawootto; ani kayinni Yihowa su'minni dawoommohe. Techcho barra Yihowa ate anga'yara sayise aanno; anino goowakki gorreemmo’ yii.

Hakkiinnino Daawiti Goliyaadiwa hige dodi. Ogorisinni kincho haare corqayesira wore, wolqasi geeshsha oli. Kinchu Goliyaadi sammo gane kareenna reyi! Filisxeemete daga worbinsa reyinota affuti, baalunku xooqqu. Isiraeeleno insa shorritanni hadhe, ola qeeltu.

1 Saamueeli 17:1-54.



Xa'muwa

  • Goliyaadi Isiraeelete wottaaddari ledo mayyee heewisami?
  • Goliyaadi geeshsha mageeshshiho? Nugusu Saaooli, Goliyaadi shaannohura maa aara qaale ei?
  • Daawiti shiima beetto ikkino daafira Saaooli, Goliyaadi ledo qasante diafatto yiisita Daawiti mayyii?
  • Daawiti Goliyaadira coyi'rinori isi Yihowa addaxxannota leellishannohu hiittoonniiti?
  • Misilete aana la''attonte gede, Daawiti Goliyaadi mayinni shii? Goliyaadi reyita Filisxeeme hiikkitu?

Wole xa'muwa

  • Umi Saamueeli 17:1-54 nabbawi.

    Daawiti waajjannokki gede assinosihu maati? Ninke isi gede worbuulle ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? (1 Sam. 17:37, 45; Efe. 6:10, 11)

    Kiristaanu godo'lanno wote woyi boohaaranno yannara Goliyaadi gede heewisama hasiissannokkihu mayiraati? (1 Sam. 17:8; Gal. 5:26; 1 Xim. 4:8)

    Daawiti coyi'rinori, Yihowa kaa'lannosita ammaninota leellishannohu hiittoonniiti? (1 Sam. 17:45-47; 2 Ze. 20:15)

    Tini xagge, lamu xaadannokki wottaaddari mereero ka'ino gibbo calla ikkikkinni, olu kainohu kaphphu magannanna halaalaanchu Magani Yihowa mereero ikkinota leellishshannohu hiittoonniiti? (1 Sam. 17:43, 46, 47)

    Yihowa addaxxa lainohunni, buurante uullate gattinori Daawitiwiinni mayi roso afidhanno? (1 Sam. 17:37; Erm. 1:17-19; Yo. Aj. 12:17)