Llapan kanqanman ëwari

Qateqnin kaqman ëwë

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Jehoväpa testïgunkuna

Quechua (Ancash)

Täpakoq (yachakunapaq)  |  Diciembri de 2015

 KAWËNIN

Kananqa Dioswan y mamänïwampis allinam kawakü

Kananqa Dioswan y mamänïwampis allinam kawakü

JUK kutim mamänï kënö nimarqan: “¡Manam entiendïtsu unë kastantsikkunata adorëta imanir mana munanqëkita! ¿Manaku cuentata qokunki kawënintsik pëkuna qomanqantsikta? Agradecikïta mana yachaqmi kanki. ¿Imanirtaq unë kastantsikkunapa costumbrinkunata desprecianki? Mana adorarninqa religionnintsiktam ofendikanki”. Tsënö niramarmi waqar qallëkurqan.

Pasaq killakunachömi Jehoväpa testïgunkunaqa mamänïta Bibliapita yachatsita munayarqan, peru pëqa manam munarqantsu. Y respetakoq karmi noqata yachatsiyämänampaq nirirqan. Peru tsënö nikarqa, ¿imanirtaq noqawan piñakurqan? Porqui Jehovä nimanqantam wiyakïta y kushitsita munarqä. Tsëmi pëkuna rurayanqantaqa rurarqänatsu. Manam fäciltsu karqan, peru Jehovämi yanapamarqan.

JEHOVÄTA IMANÖ REQINQÄ

Japonchö mëtsikaq nunakunanömi familiä y noqapis budista religionyoq kayarqä. Peru Testïgukunawan ishkë killapa Bibliapita yachakurirmi, cuentata qokurirqä rasumpa kaqta yachakïkanqäta. Ciëluchö juk Teytä kanqantam yachakurqä y reqitam munarqä. Qallananllachöqa yachakïkanqäpita mamänïwan kushishqam parlakuyaq kayä. Jina reunionkunamampis domingukunapam ëwar qallëkurqä. Mas yachakurmi mamänïta nirirqä budista religionchö rurayanqankunata manana ruranäpaq kaqta. Tsënam pëqa piñakurkurqan y kënö nimarqan: “Unë kastankunata mana respëtaqta pitapis familiachö katsiqa alläpa penqakïpaqmi”. Reunionkunaman ëwanäta y Bibliapita yachakur sïguinätam michäramarqan. Tsënö tratamänantaqa manam pensarqätsu, porqui pëqa imëpis shumaqmi tratamaq.

Papänïpis mamänï ninqantam yanaparqan. Y Efesius librupa 6 kaq capïtulunchömi leyirqä wamrakuna teytankunata wiyakuyänanta Jehovä munanqanta. Y noqaqa wayïchö shumaq kawakïtam munarqä, tsëmi pensarirqä pëkuna niyanqanta ruraptïqa, noqa ninqätapis wiyayänampaq kaqta. Y tsë witsankunapaqqa escuëlachömi juk precisaq exäminta qonä karqan. Tsëmi preparakunäpaq, teytäkunata änirirqä kima killapa reunionkunaman mana ëwanäpaq. Peru Jehovätam änirqä kima killa cumpliriptinlla reunionkunaman yapë ëwanäpaq.

Tsëta ruranäpaq akranqäqa manam allitsu karqan. Porqui pensarqä kima killapa reunionkunaman mana ëwëkarpis Jehoväta kuyëkänäpaq kaqllatam, peru manam tsënötsu karqan. Pëwan amïgu kënïqa rasllam ushakar  qallëkurqan. Jina tsë tiemputam teytäkunaqa alläpa provechayarqan Jehoväta sirwinqäta jaqitsiyämänampaq.

MAS PROBLËMAKUNA YURIN

Reunionchömi reqirirqä noqanölla pasëkaq mëtsika Testïgukunata. Pëkunam niyämarqan, Jehovä kallpata qomänampaq kaqta y alli tsarakuptïqa, familiäkunapis Jehoväta itsa sirwiyänampaq kaqta (Mateu 10:34-37). Y noqaqa Jehovämanmi markäkïta munarqä, tsëmi shonqupita patsë mañakur qallëkurqä.

Imëkanöpam teytäkuna michäyämëta munayarqan. Këllata willariyashqëki, yarqunäta mana munarmi wayïchö mas rurëkunata qoyämarqan. Höraqa waqtachömi warätsiyämaq o mikïtapis manam qoyämaqtsu. Kutin kutinmi, mamänïqa Bibliata estudiëta jaqirinäpaq rogamarqan. Cäsi imëpis upällallam kakoq kä. Peru imallatapis niriptïqa, creiyanqäpita entienditsinakïta munarmi pleytuyaq kayä. Kananqa entiendïmi mamänï creinqankunata y sientinqankunata respetana precisanqanta. Itsa tsëta rurashqa kaptïqa alläpa piñakunmantsu karqan.

Mamänïqa jukkunapa yanapakïnintam ashir qallëkurqan Jehoväta jaqitsiyämanampaq. Profesornïwanmi parlarqan, peru pëqa manam problëmäkunaman mëtikïta munarqantsu. Tsëpitanam trabäjunman aparamarqan y patronnintam rogarqan budista religionlla mas alli kanqanta creitsimänampaq. Jina waqarëkarmi mëtsikaq familiäkunata qayëkatsir yanapëkuyänampaq rogakurqan. Kë llapan pasakunqanqa alläpam llakitsimaq. Peru anciänukunam niyämarqan, noqapita wakin nunakunata mamänï parlaparninqa, Diospitana yachatsikïkanqanta.

 Teytäkunaqa universidäman ëwanäta y alli trabäjuyoq kanätam munayaq. Imëpis tsëpaq parlarqa pleytuyaqmi kayä. Tsëmi, atska cartakunata qellqarqä imata munanqäta willanäpaq. Juk junaqmi, teytä alläpa piñakurnin kënö nimarqan. “Trabäjuta tarinëkipaq kaqta pensarninqa, mä warëpaq ashiramï. Mana tarirninqa wayipitam ëwakunki”. Jehovätam yanapëkamänampaq rogakurqä. Waräninnam yachatsikoq yarqurqä, y tsëchömi ishkaq nanakuna äniyämarqan wamrankunata yachatsir trabajanäpaq. Kushikunampa rantinmi, papänïqa parlapämarqannatsu. Y mamänïqa nimarqan, Jehoväpa testïgun kanäpa rantin, suwakoq o wanutsikoq kanä mas alli kanqantam.

Jehovämi yanaparqan mas allina portakunäpaq y imatapis alli pensëkur akranäpaq

“¿Teytäkuna niyämanqanwan acuerdu mana kanqäqa Diosta gustantsuraq?” nirmi höraqa tapukoq kä. Tsëmi Diosman mañakurqä y Diospa kuyakïnimpita parlaq textukunaman yarpachakurqä. Tsë ruranqämi yanapamarqan noqapaq alli kaqta munarnin teytäkuna tsënö portakuyanqanta entiendinapaq. Jehovämi yanaparqan mas allina portakunäpaq y imatapis alli pensëkur akranäpaq. Yachatsikoq mas yarqurninqa, mas kushishqam sientikoq kä Diospita parlarnin. Tsëmi precursöra këta munarqä.

PRECURSÖRA TIKRARÏ

Precursöra këta munanqäta musyarirmi wakin nanakuna niyämarqan, teytäkuna alliyayänantaraq shuyärinäpaq. Tsëmi Jehoväta mañakurqä, publicacionkunata estudiarqä y alleq yarpachakurqä imanir precursöra këta munanqäta. Jina unëna kaq cristiänukunatam consëjuta mañakurqä. Tsënam, Jehoväta imëpis kushitsinäpaq decidirirqä. Y entiendirirqämi precursöra kanäpaq mas tiemputa shuyanqäqa, teytäkuna cambiayänampaq mana yanapakunampaq kaqta.

Secundariäta ushanä watam precursöra këta qallarqä. Y tsëpitaqa munarqä Diospita yachatsikoqkunata mas wanayanqan sitiukunaman yanapakoq ëwëtam. Peru teytäkunaqa manam munayarqantsu wayïpita yarqunäta. Tsëmi 20 watata cumplinqäyaqraq shuyararqä. Y cumplirirnam sucursalta mañakurqä Japonpa sur kaq lädunman mandayämänampaq, porqui tsëchöqa familiäkuna karqanmi y mamänïqa manam alläpa yarpachakunmantsu karqan.

Tsëchöqa atskaq nunakunatam yanaparqä Jehoväpa testïgun këman chäyänampaq. Jina mas yachatsikunäpaqmi ingles idiömatapis yachakurqä. Congregacionnïchöqa ishkaqmi kayarqan precursor especialkuna. Diosta sirwir y nunakunata yanapar allipa trabajayanqanqa alläpam gustamarqan. Tsëmi noqapis precursöra especial këta munarirqä. Peru tsë witsanchömi mamänï alläpa qeshyarirqan y ishkë kutiran cuidaqnin ëwarqä. Pëqa manam shuyäkurqantsu tsënö cuidanäpaq kaqtaqa. Tsëmi ichik mas allina tratamarqan.

JEHOVÄQA ALLÄPA ALLIM

Tsëpita qanchis watakuna pasariptinmi, tsë ishkaq precursorkunapita juknin kaq juk cartata mandamarqan. Y jutinqa Atsushim karqan. Tsë cartachöqa nimarqan casakïta pensëkanqantam, y pëman noqa interesäkunqäta o mana interesäkunqätam tapumarqan. Rasun kaqchöqa, noqaqa manam tsëmampaqa pëta rikapashqatsu karqä, y pëpis noqaman mana interesäkunqantam pensarqä. Tsëpita juk killa pasariptinmi, reqinakuyänäpaq acuerdu këkanqäta nirirqä. Reqinakurnam musyariyarqä, ishkäkunapis mëchö karpis llapan tiempükunawan Jehoväta sirwita munayanqäta. Y tiempuwannam casakuriyarqä. Teytäkuna y wakin familiäkunapis casakuptï shayämurqanmi. Y tsëqa alläpam kushitsimarqan.

Nepal

Precursor regularnömi qowawan yanapakuyarqä. Tsëpitanam precursor especial kayänäpaq churarayämarqan, y sucursalqa höra höra niyämaq congregacionkunata watukayänäpaqmi. Tiempuwannam Atsushitaqa  congregacionkunata watukanampaq churariyarqan. Y punta kaq visïtäkunata ushariyaptïnam, sucursalqa tapuyämarqan congregacionkunatana watukaqnö Nepalchö sirwïta munayanqäta o mana munayanqäta.

Atska nacionchö sirwinqäqa Jehoväpitam atskata yachatsimashqa

Alläpa karu markata ëwakuyänäpaq kaqta musyarir teytäkuna ima niyänampaq kaqtam yarpachakurqä. Peru qayarirnin willariptïmi papänï kënö nimarqan: “Shumaq markatam ëwakunki”. Pasaq semänallaraqmi Nepal markapaq parlaq libruta juk amïgun qararishqa kanaq. Y leyirirmi pensarinaq tsë markapa reqipakoq ëwëqa alläpa alli kanampaq kaqta.

Nepalchö këqa alläpam gustayämaq, porqui nunakunam alläpa kuyakoq kayan. Tiempuwannam nirayämarqan Bangladesh congregacionkunatapis watukayänäpaq. Kë ishkan nacionkuna juntulla karpis alläpa jukläyam kayan. Tsëmi juknöpana yachatsikuyänä karqan. Tsëpita pitsqa watakuna pasariptinmi Japonta yapë mandarayämarqan. Y kananqa tsëchömi congregacionkunata watukar yanapakïkäyä.

Japonchö, Nepalchö y Bangladeshchö sirwinqäqa Jehoväpitam atskata yachatsimashqa. Tsë nacionchö nunakunaqa jukläya kawakïyoq y costumbriyoqmi kayan, y cada nunam jukläya. Peru rikarqömi, Jehoväqa pï nunatapis yanapëta, cuidëta y markanman chaskita puëdinqanta.

Jehovätaqa alläpam agradecikü. Porqui reqinäta y sirwinätam permitimashqa y alläpa alli cristiänu majatam qomashqa. Jinamampis imatapis alli akranäpaqmi yanapamashqa. Jehovätam alläpa agradecikü, mamänïwan yanasa yapë kayanqäpita. Wakin kastäkunawampis allim kawakuyä. Jehoväwan y mamänïwampis alli kawakuyanqätaqa manam imëpis qonqashaqtsu.

Congregacionkunata watukëqa alläpam gustayäman