Llapan kanqanman ëwari

Qateqnin kaqman ëwë

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Jehoväpa testïgunkuna

Quechua (Ancash)

Täpakoq  |  No. 5 2016

 QARANCHÖ YACHATSIKÏPITA | ¿MËCHÖTAQ SHOQAKÏTA TARISHWAN?

Shoqashqa këtam tariyarqan

Shoqashqa këtam tariyarqan

Tukïläya problëmakuna kaptinmi këchö llapantaqa yachakïta puëdishuntsu. Peru, punta kaq yachatsikïchö chusku nunakuna pasayanqankunapita maslla yachakurishun. Rikäshunmi tukïläya problëmakunapa pasëkäyaptin Dios imanö shoqanqanta.

TRABÄJUNKUNATA OQRARNIN

Jonathanmi kënö nin: “Ima trabäju kaptimpis chaskikïtam yachakurqä y mana wanayanqä cösaskunachöqa mananam qellënïkunata lluta gastayarqänatsu”.

Seth * nunam kënö yarpan: “Warmïwanmi trabäjükunata oqrariyarqä. Ishkë watam familiäkunapa yanapakïninllawan y ichik rurapakuyanqä trabäjullawan kawayarqä. Tsëmi warmï Priscïlaqa alläpa yarpachakïman charqan, y noqaqa imapaqpis mana väleqnömi sientikurqä.

”¿Imataq tsë problëmäkunachö yanapayämarqan? Priscïlaqa Mateu 6:34 textutam imëpis yarparaq, tsëchömi nin: warëpaq kaqkunapaq mana yarpachakunapaq, porqui cada junaqpaqmi yarpachakïkuna kan. Jinamampis, Diosman mañakunqanmi kallpata qoq. Noqataqa Salmu 55:22 textum shoqamarqan. Salmus libruta qellqaqnömi, llapan nitirämaq cuenta problëmäkunata Jehoväpa makinman churarqä y yanapamanqantam sientirqä. Trabäjuyoqna karpis, kapayämanqanllawanmi kawayä, porqui Mateu 6:20-22 textuchö Jesus ninqantam wiyakuyä. Jina kikïkuna pura y Dioswampis alläpa alli amïgum kayä”.

Jonathannam kënö willakun: “Ichik negociükuna fracasariptinmi, alläpa mantsakashqa këkarqä. Qellënïkuna manana kaptinmi, ishkë chunka wata trabajayanqäpis ni imapaq sirwirqantsu. Tsërëkurmi plëtur qallëkuyarqä. Manam tarjëta de crëditu nishqan kapayämanqantapis utilicëta puëdiyarqätsu, mana chaskiyämänampaq kaqta mantsarnin.

”Peru Biblia y Diospa santu espïritunmi alli kaqta akrayänäpaq yanapayämarqan. Ima trabäju kaptimpis chaskikïtam yachakurqä y mana wanayanqä cösaskunachöqa mananam qellënïkunata lluta gastayarqänatsu. Jehoväpa testïgunmi kayä, tsëmi cristiänu mayïkunapis yanapayämarqan. Valeq  kayanqätam rikätsiyämarqan y mana allipa pasayanqä hörakunachömi yanapayämarqan”.

DIVORCIUMAN CHÄYAPTIN

Raquelmi kënö willakun: “Mana pensanqä höra qowä jaqiramaptinmi, alläpa piñashqa y llakishqa këkarqä. Peru Diostam ashirqä y pëqa shoqamarqanmi. Cada junaqmi mañakoq kä, y shonqümi yamë këta taririrqan. Shonqüta pë imëka jampeq cuentam karqan.

”Diospa Palabran Bibliapa yanapakïninwanmi, piñashqa kënïta y chikikïnïta vencirqä. Romänus 12:21, NTCN textuchö apostol Pablu ninqannömi, ‘alli ruraycunawan mana alli ruraycunata vencerqa’.

Raquelmi kënö nin: “Problëmäta ‘qonqarinäpaq’ tiempu chämushqantam kuyëllapa nimarqan. [...] Kananqa mushoq rurëkunata ruranäpaqmi kallpachakü”.

”Juk alli amïgum yanapamarqan problëmäkunaman manana yarparäkunäpaq. Eclesiastes 3:6 textutam rikäratsimarqan y, problëmäta ‘qonqarinäpaq’ tiempu chämushqantam kuyëllapa nimarqan. Tsëta wiyakunanqa sasam (ajam) karqan, peru tsë rurëtam wanëkarqä. Kananqa mushoq rurëkunata ruranäpaqmi kallpachakü”.

Elizabethmi kënö nin: “Casädu kawakïniki divorciuman chäriptinqa, yanapayäshunëkitam wananki. Juk alli yanasämi, noqawan waqarqan, shoqamarqan y mana väleqnö sientikïkaptïmi, alläpa väleq kanqäta rikätsimarqan. Llakikïnïchö yanapamänampaq yanasäta Jehovä utilizanqantam següru këkä”.

AWKINYARNIN O QESHYARNIN

Luismi kënö nin: “Jehoväman mañakuriptïmi, santu espïritun kallpata qomanqanta sientï”.

Punta kaq yachatsikïchö parlanqantsik Luismi, shonqunchö alläpa gräbi qeshyawan sufrin, tsëmi ishkë kutichö cäsi wanurqan. Pëqa, cada junaqmi 16 hörakunapa oxïginuta wanan shütanampaq. Pëmi nin: “Diosman seguïdu mañakuptïmi santu espïritunwan kallpata qomanqanta sientï. Y tsëmi yanapaman kawar sïguinäpaq, porqui Diosmanmi markäkü (yärakü) y noqapaq pë yarpachakunqantam següru këkä”.

Petram, 80 watapitapis masyoqna, pëmi nin: “Imëkata rurëtam munä..., peru manam, puëditsu. Cada junaq kallpä wallkayanqanqa alläpam llakitsiman. Alläpa utishqam (ajayashqam) sientikü y jampillawannam kawä. Teytanta Jesus kënö mañakunqanmanmi yarparä: ‘Yayallä, qam munarnenqa  que jipar nacanäpaq quecaqcunapita salbecamë’. Jehoväqa Jesusta kallpata qorqanmi. Y tsënöllam noqawampis ruran. Cada junaq mañakunqäqa imëka jampi cuentam, Diosnïwan parlarirqa mas allinam sientikü” (Mateu 26:39).

30 watapana esclerosis multiple qeshyawan sufreq Julianpis, tsënöllam pensan, pëmi willakun: “Juk emprësachö trabajarninqa, alläpa shumaq sïllachömi jamakoq kä, peru kanan qeshyarqa sïlla de ruëdallachönam täkü, tsënö sufrirpis nunakunata yanapanqärëkurmi kawënïqa mas alli. Y Jehoväpis mana alli tiempuchö kallpata qomänapaq änikunqantam cumplin. Pablunöllam noqapis kënö nï: ‘Imëpis yanapamaqnï yanapamaptinmi imëkapaqpis kallpä kan’” (Filipensis 4:13, NM).

KUYASHQA FAMILIANTSIKTA WANUPAKURNIN

Antonium kënö willakun: “Teytätam juk cärru jalurirqan. Y noqaqa manam creirirqätsu. Pëqa alli nunam karqan. Manam ima rurëtapis puëdirqätsu. Manaraq wanurmi, pitsqa junaqpa hospitalchö karqan. Mamänïwan këkarqa, waqëtam aguantakoq kä, peru japallä kanqä höraqa mana pärëpam waqaq kä. Kutin kutinmi kënö tapukoq kä: ‘¡¿Imanirtaq? ¿Imanirtaq kë pasakushqa?!’.

”Tsë junaqkunaqa, Jehovätam mana jaqipa mañakoq kä llakikïnïchö yanapëkamänampaq y yamë këta qoykamänampaq. Ichikllapa ichikllapam mas allina sientikoq kä. Yarparqämi Biblia kënö willakunqanta: ‘Llapankunatam imapis pasan mana pensayanqan hörachö’. Diosqa manam ulikuntsu (llullakuntsu), teytäta yapë rikärinäpaq kaqtaqa segürum këkä” (Eclesiastes 9:11; Juan 11:25; Tïtu 1:2).

Robertmi kënö nin: “Avionwan accidenti pasakushqanchö wamräta oqrashqa karpis, kawëkaptinllaraq kushishqa pasayanqäkunatam yarparäyä”.

Yachatsikïpa qallananchö punta parlanqantsik Robertpis kënömi willakun: “Warmï Maribelwan Diosman mañakuriyaptïmi, yamë këta sientiyaq kayä, Filipensis 4:6, 7 textu ninqannö. Tsëmi yanapayämarqan kawarimïpita periodistakunata parlapäyänäpaq. Avionwan accidenti pasakushqanchö wamräta oqrashqa karpis, kawëkaptinllaraq kushishqa pasayanqäkunatam masqa yarparäyä.

”Wakin cristiänu mayïkunaqa niyämarqan creenciakunapita tranquïlu televisionchö parlëkaqta rikäyämanqantam, tsënö niyämaptinmi, Jehovärëkur y wakinkuna noqakunapaq mañakuyanqanrëkur tsënö sientikuyanqäta niyarqä. Shumaq parlakïninkunawan shoqayämänampaq Jehovä wakinkunata utilizanqantam següru këkä”.

Kë llapan willakïkunam rikätsimantsik, tukïläya problëmakunapa pasashqapis Dios shoqamënintsikta puëdinqanta. ¿Qamtaqa shoqashunkitsuraq? Awmi. Ima problëmapa pasëkaptikipis yanapakïtaqa chaskita puëdinkim. * Tsëqa, Jehoväpa yanapakïninta ashi, pëqa “shoqacoq Diosmi” (2 Corintius 1:3).

^ par. 5 Wakinkunapa jutinkunaqa jukmi.

^ par. 23 Jehoväman witita y shoqakïninta chaskita munarqa, mas amänïkichö këkaq Jehoväpa testïgunkunawan parlë o sucursalninman qellqari.