Ir al contenido

Ir al índice

Diosta munakuspalla kusisqa kanchej

Diosta munakuspalla kusisqa kanchej

“Kusikuyniyojmin chay jina Señor Tata Diosniyoj aylloqa” (SAL. 144:15).

111, 109 TAKIYKUNA

1. ¿Imatataj Jehová Dios tʼukunapaj jina kay tiempopi ruwashan?

TʼUKUNAPAJ jina kay tiempopi Jehová Diosqa, llajtanman pusamushan may chhika runasta, “tukuy nacionesmanta, tukuy ayllusmanta, tukuy laya runasmanta, tukuy parlaykunamantawan”. Tukuyninkutaj uj jatun nación jina kanku, 8 millonesmanta astawan. Paykunaqa ‘tuta pʼunchay’ Jehová Diosta kusisqas sirvishanku (Apo. 7:9, 15; Isa. 60:22). Ni jaykʼaj jina kay tiempopi, may chhika runas Diosman qayllaykushanku, pikunachus runa masinkuta munakunku.

2. ¿Imaynataj runas kay qhepa pʼunchaykunapi kananku kasqa? (Patapi kaj dibujota qhawariy).

2 Bibliaqa unaymantaña nerqa, kay tiempopi ashkha runas Diosta mana munakunankuta. Apóstol Pablo nerqa, kay qhepa pʼunchaykunapi runasqa kay jina kanankuta: ‘Paykunallata munakojkuna, qolqeta munakojkuna, Diosta munakunankumanta nisqataj, paykunaj munaynillankuta maskʼajkuna’ (2 Tim. 3:1-4). Chay jina runasqa, mana Jehová Diosta munakunkuchu. Allinnillankuta maskʼaspataj kusisqa kanankuta yuyanku. Jinapis llakisqa kanku, runastapis llakichinku. Chantapis runasta tanqanku paykunallapi yuyanankupaj.

3. ¿Imastataj yacharikusunchej?

3 Apóstol Pabloqa, yacharqa may chhika runas paykunallapi yuyanankuta. Chaytaj cristianospaj mana allinchu kasqanta repararqa. Chayrayku cristianosta yuyaycharqa, chay jina runasmanta karunchakunankuta (2 Tim. 3:5). Jinapis sajra runaspa chaupinpi tiyakusqanchejrayku, mana paykunamanta karunchakuyta atisunpunichu. Chayrayku kay yachaqanapi, yachakusunchej imatachus ruwanata mana kay mundomanta runas jina kanapaj, imatatajchus ruwanata Jehová Dios allin ñawiwan qhawanawanchejpaj. Yachakullasuntaj Jehová Diosta munakuy mana kikinchu kasqanta, noqallanchejta munakuywan, qolqeta munakuywan, munaynillanchejta maskʼaywan ima (2 Tim. 3:2-4). Chayta yachaspa, reparasunchej, Diosta munakuspalla kusisqa kananchejta.

DIOSTA ASTAWAN MUNAKUNA

4. ¿Noqanchej kikinchejta munakuy juchachu kasqa?

4 Apóstol Pablo nerqa, ‘runas paykunallata munakunankuta’. Chayta nispa Pabloqa, mana nisharqachu noqanchej kikinchejta munakuy jucha kasqanta. Imajtinchus Jehová Diosqa, noqanchej kikinchejta munakunapaj jina ruwawarqanchej. Jesustaj jinata nerqa: “Runa masiykita munakunayki tiyan, qan kikiykita jina”, nispa (Mar. 12:31). Chantapis noqanchej kikinchejta mana munakusunmanchu chayqa, mana wajkunata munakuyta atisunmanchu. Bibliaqa nin: “Qosaspis warminkuta munakunanku tiyan cuerponkuta jina. Warminta munakojqa pay kikinta munakun. Manapuni pipis kikin cuerpontaqa chejnikunchu. Astawanpis cuerponta mikhunawan kallpachan, munakuntaj”, nispa (Efe. 5:28, 29). Reparanchej jina, noqanchej kikinchejta munakoyqa mana juchachu.

5. ¿Imaynataj paykunallata munakoj runas kasqanku?

5 Kay 2 Timoteo 3:2 versículo parlan paykunallata munakojkuna runasmanta. Chay jina runasqa mana allintachu ruwashanku. Pillapis pay kikinta munakun chayqa, paylla aswan sumaj kasqanta yuyakun (Romanos 12:3 leey). Payllapi yuyaj runaqa mana wajkunapi yuyanchu. Imallapipis mana allinchu rejtintaj, wajkunata juchachan. Ajinata yuyaj runasqa, mana kusisqachu kausakunku.

6. ¿Imaynataj Diosta munakoj runa kasqa?

6 Bibliamanta yachaj runasqa ninku: “Paykunallata munakoj runasqa, qolqeta munakunku, may kasqankuta yuyakunku, sajrata rimajkuna kanku, waj sajra imastawan ruwanku. Ichá chayrayku apóstol Pabloqa, paykunallata munakoj runasmanta ñaupajta parlanman karqa”, nispa. Jinapis Diosta munakoj runaqa, kusisqa, sonqo tiyasqa, pacienciayoj, kʼacha sonqoyoj, kʼacha, creeyniyoj, llampʼu sonqoyoj, munayninwan mana atipachikoj ima (Gál. 5:22, 23). Jehová Diosqa kusikuyniyoj, uj salmistataj nerqa: “Kusikuyniyojmin chay jina Señor Tata Diosniyoj aylloqa”, nispa (Sal. 144:15). Arí, Diospa llajtanpeqa wajkunaman qorispa kusisqa kanchej. Nitaj paykunallata munakoj runas jinachu, wajkuna qorinallawanchejta suyanchej (Hech. 20:35).

¿Imatataj ruwasunman mana noqanchej kikinchejta anchata munakunapaj? (7 parrafota qhawariy).

7. Jehová Diosta munakusqanchejtachus manachus reparakunapaj, ¿imastá tapurikunanchej kanman?

7 Noqallanchejtachus chayri Jehová Diostachus astawan munakusqanchejta reparakunapajqa, allin kanman Filipenses 2:3, 4 versiculospi piensarinanchej. Chaypi nin: “Ama churanakojkuna, nitaj qhasimanta jatunchakojkunaqa kaychejchu. Astawanqa kʼumuykukoj sonqo kaspa, wajkunata qankunamanta aswan kurajta jina qhawaychej. Ama allinnillaykichejtaqa maskʼaychejchu. Manachayqa wajkunaj allinninkutapis maskʼaychej”, nispa. Chantá kayta tapurikusunman: “¿Kasukunichu kay yuyaychayta? ¿Diospa munayninta ruwanaypaj kallpachakunichu? ¿Congregacionpi, predicacionpipis hermanosta yanapakunichu?”, nispa. Hermanosta yanapanapajqa mayta kallpachakuna, tiempochakuna, gustawasqanchej imastapis saqena tiyan. Jehová Dios allinpaj qhawawasqanchejta yachaspaqa, kusisqa kasunchej.

8. ¿Imatataj wakin profesionniyoj cristianos ruwasqanku Jehová Diosta munakusqankurayku?

8 Wakin cristianosqa, profesionninkuta saqeporqanku, Jehová Diosta munakusqankurayku. Ichapis chay profesionninkuwan qhapajyankuman karqa. Jinapis Diosta astawan sirvinankurayku saqeporqanku. Hermananchej Erickamanta parlarina, payqa doctora. Chay trabajollaman qokunanmantaqa precursora jina Diospaj astawan llankʼayta qallarerqa. Erickaqa qosanwan ashkha suyuspi precursores jina Diosta sirverqanku. Ericka nin: “Waj suyuspi yanapakusqaykurayku, ashkha amigosniyoj kayku, kusisqataj kashayku. Doctora jinallapuni trabajaspapis, astawan tiempochakuni runasman Diosmanta willamunaypaj, hermanosta yanapanaypajpis. Chayta ruwaspaqa kusisqa kani, sonqo juntʼasqataj”, nispa.

CIELOPI VALORNIYOJ IMASTA TANTANA

9. ¿Imaraykutaj mana kusisqachu kanku qolqeta munakoj runas?

9 Apóstol Pabloqa, nillarqataj runas “qolqeta munakojkuna” kanankuta. Uj kuti, Irlanda suyupi uj precursor uj runaman predicashajtin, chay runa billeteranmanta qolqeta orqhoytawan nisqa: “Kay diosniy”, nispa. May chhika runasqa, chay runa jina qolqeta diosninkuta jina qhawanku. Wakenqa qolqemanta wañurisqa kanku, tukuy imayojtaj kayta munanku. Jinapis Bibliaqa niwanchej: “Pichus qolqeta munakojqa astawampuni munan. Qhapaj kayta munakojqa mana imawan sonqo juntʼasqa kayta atinchu”, nispa (Ecl. 5:10). Qolqeta munakoj runasqa, kapojtinkupis astawanraj munanku. Qolqellata maskʼasqankuraykutaj ‘imaymana llakiykunawan ñakʼarinku’ (1 Tim. 6:9, 10).

10. ¿Imatataj Biblia niwanchej qhapajyaymanta wajchayaymantawan?

10 Tukuypis qolqeta necesitanchejpuni. Bibliaqa nin, ‘qolqe jarkʼakuna escudo jina’ kasqanta (Ecl. 7:12). Jinapis pisi kapuynillayoj kajtinchejpis, kusisqa kayta atisunman (Eclesiastés 5:12 leey). Wakin runasqa kapuynillankupi astawan atienekunku, Diospi atienekunankumantaqa. Jinapis Biblia nisqanman jina, Jaquej wawan Agurqa jinata Diosmanta mañakorqa: “Ama anchata qhapajyachiwaychu, nitaj anchata wajchayachiwaychu. Imachus mikhunaypaj kajllata ama pisichipuwaychu. Sichus ancha ashkha imayoj kayman chayqa, qanta qonqapuykiman, niymantaj qanta mana rejsisusqayta. Sichus pisiwanman chayri, suwamanñataj qokuyman. Ajinamanta Diosniypa santo sutinta chʼichichayman”, nispa (Pro. 30:8, 9).

11. ¿Imatataj Jesús qolqemanta nisqa?

11 Qolqeta munakoj runaqa, mana Diosta kusichiyta atinmanchu. Jesús nerqa: “Mana pipis iskay patronesta ujllapi sirviyta atinmanchu, imaraykuchus ujninta chejnenqa ujnintataj munakonqa, ujninman kʼaskakonqa ujnintataj pisipaj qhawanqa. Qankunaqa mana atinkichejchu ujllapi Diostawan qolqetawan sirviyta”, nispa. Chantá nillarqataj: “Amaña jallpʼa patapi valorniyoj imasta tantaychejchu, maypichus thuta kʼutun, qorwariyapun, suwaspis yaykuspa suwanku, chaypi. Astawanpis valorniyoj imastaqa cielopi tantaychej, maypichus ni thutapis kʼutunchu, nitaj qorwariyapunchu, nillataj suwaspis yaykuspa suwankuchu, chaypi”, nispa (Mat. 6:19, 20, 24).

12. ¿Imatataj hermano Jack ruwasqa kusisqa kananpaj?

12 Ashkha hermanosqa, kallpachakushanku pisi imasllawan kausakunankupaj, Diostataj astawan sirvinankupaj. Diosta astawan sirvispataj aswan kusisqa kanku. Hermano Jackmanta parlarina. Payqa Estados Unidospi tiyakun. Señoranwan precursor jina Diosta astawan sirvinanpajtaj, jatun wasinta, negociontawan venderparqa. Jack nin: “Llankʼaymanta phiñasqalla wasiyman chayaj kani, problemas kasqanrayku. Señoraytaj precursora regular jina llankʼasqanrayku, kusisqallapuni kaj. Paytaj niwaj: ‘Jehová Diosqa sumaj patronpuni’, nispa. Chayrayku precursor kanaypaj campopi wasiykuta, jallpʼaykutawan vendeporqayku, sonqoyku mayta nanawajtiykupis. Kunanqa iskayniyku precursores kayku, Jehová Diospajtaj trabajashayku”, nispa.

¿Imatataj ruwasunman qolqeta mana anchata munakunapaj? (13 parrafota qhawariy).

13. ¿Imastataj tapurikusunman mana qolqeta munakunapaj?

13 Qolqetachus chayri Jehová Diostachus astawan munakusqanchejta reparakunapajqa, allin kanman kaykunata tapurikunanchej: “¿Bibliaj nisqanman jinachu kausakushani chayri qolqeta maskʼayllamanchu qokushani? ¿Kausayniypi qolqetachu chayri Jehová Diostachu aswan ñaupajman churashani? ¿Runaswan allinpi kaytachu astawan maskʼani chayri qolqellatachu? Chanta, ¿atienekunichu Jehová Dios ni imata faltachinawanpi?”, nispa. Chantapis ama qonqanachu, Jehová Diosqa paypi atienekojkunaman ni imata pisichinanta (Mat. 6:33).

AMA KUSIRIKUYLLAMAN QOKUNACHU

14. ¿Tumpata kusirikuy juchachu kasqa?

14 Bibliaqa nillarqataj, kay qhepa pʼunchaykunapi runas “paykunaj munaynillankuta maskʼajkuna” kanankuta. Jinapis tumpata kusirikoyqa, mana juchachu. Imaynatachus yachakorqanchej jina, nillataj juchachu noqanchej kikinchejta tumpata munakoyqa, jinallataj qolqeyoj kaypis. Wakin runasqa ninku, ni imawan kusirikuna kasqanta. Jinapis Jehová Diosqa munan kusirikunanchejta. Chayrayku Bibliaqa niwanchej: “Qanqa kusiywan tʼantaykita mikhuy; vinoykitapis tukuy sonqo ujyarikuy”, nispa (Ecl. 9:7).

15. ¿Imatataj 2 Timoteo 3:4 versículo nin?

15 Kay 2 Timoteo 3:4 versículo nin, paykunaj munaynillankuta maskʼaj runasqa, Diosmanta qonqapusqankuta. Chay versiculoqa, reparachiwanchej mana kay mundoj imasninwan kusirikuyta maskʼanachu kasqanta. Chantapis munaynillankuta maskʼaj runasqa, millay munayninkuwan atipachikuspa sajra imasta ruwanku (Luc. 8:14).

16, 17. ¿Jesús sonqota kusirichiyllatachu maskʼasqa?

16 Jesuspis kusirikuyta yachaj. Imajtinchus pay rerqa uj casamientoman, uj jatun mikhuymanwan (Juan 2:1-10; Luc. 5:29). Casamientopi kashajtintaj vino tukukaporqa. Chayrayku Jesusqa, yakuta vinoman tukucherqa. Uj jatun mikhuypi kashajtintaj, runasqa Jesusmanta nerqanku: “Anchata mikhun, vinomanta wañusqataj”, nispa. Jesustaj paykunaman nerqa: “Uj runaj yachaynenqa cheqan kajta ruwasqanpi yachakun”, nispa (Luc. 7:33-36).

17 Chaywanpis Jesusqa mana sonqota kusirichiyllatachu maskʼarqa. Astawanqa Jehová Diospa munayninta ruwarqa, runasta yanapananpajtaj mayta kallpachakorqa. Chantapis tukuy runasta salvananrayku kausayninta tukuy sonqo qorqa. Yachachisqasninmanpis nerqa: “Kusisqa kankichej, runas noqarayku rimasojtiykichej, qhatiykachasojtiykichej, llullakuspa imaymana sajrata nisojtiykichejpis. Kusikuychej jatun kusiywan, imaraykuchus cielopi tʼinkaykichejqa jatun. Runasqa ajinallatataj qhatiykacharqanku ñaupa profetastapis”, nispa (Mat. 5:11, 12).

¿Imatataj ruwasunman mana munaynillanchejta mask’anapaj? (18 parrafota qhawariy).

18. ¿Imastataj tapurikunanchej kanman mana sonqota kusirichiyllaman qokunapaj?

18 Ama sonqota kusirichiyllaman qokunapaj, allin kanman kaykunata tapurikunanchej: “¿Imatataj ñaupajman churashani? ¿Tantakuykunata, predicaciontawanchu chayri sonqota kusirichiytachu? ¿Waj ruwanasta saqeyta atillanichu Diosta astawan sirvinayrayku? ¿Imaswanchus sonqoyta kusirichini chaykunata Jehová Dios allinpajchu qhawanman?”, nispa. Diosta munakusqanchejrayku, kusichiytataj munasqanchejrayku, Diosta phiñachej imasta ni imarayku ruwayta munanchejchu. Arí, ni imata ruwaspapis Diosta phiñachiyta munanchejchu (Mateo 22:37, 38 leey).

KUSISQA KASUNMAN

19. ¿Pikunataj mana kusisqachu kanku?

19 Satanaspa mundonpi runasqa, 6.000 watasta jinaña ñakʼarishanku. Kay qhepa pʼunchaykunapitaj runasqa, kay jina kanku: paykunallata munakojkuna, qolqeta munakojkuna, paykunaj munaynillankuta maskʼajkuna ima. Runasqa tukuy imayoj kayta munaspa, tukuy imata ruwanku. Jinapis chay imasllata maskʼaj runasqa, llakisqalla kanku. Chayrayku Bibliaqa nin: “Kusikuyniyojmin pitachus Jacobpa Diosnin yanapan, chay, pichus Señornin Tata Diospi suyakojqa”, nispa (Sal. 146:5).

20. ¿Diospa qayllanpi kaspa kusisqachu kashanki?

20 Noqanchejqa Jehová Diosta tukuy sonqo munakunchej. Sapa watataj ashkha runas Diosman qayllaykunku, paytataj mayta munakunku. Chaytaj sutʼita rikuchiwanchej Diospa Gobiernon kamachishasqantaña, tumpamantawantaj mayta bendecinawanchejta. Jehová Diospa munayninta ruwaspa, payta kusichishasqanchejta yachaspataj, sonqonchej mayta qhallallarin. Jehová Diosta munakuspaqa kusisqapuni kasunchej. Qhepan semanataj, yachakusunchej noqanchej kikinchejta munakojtinchej, imaspichus rikukunanchejta. Yachakullasunchejtaj Diosta munakojtinchej kʼacha runas kananchejta.