Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

 IREN MEHN KASUKUHL 11

Ia Duwen Atail Kin Paiekihda Kosonned oh Kaweid kan en Paipel?

Ia Duwen Atail Kin Paiekihda Kosonned oh Kaweid kan en Paipel?

1. Dahme kahrehda kitail kin anahne kaweid?

Ia duwen kaweid en Paipel kan ar kin kamwakid kitail en pere kitail sang keper?​—MELKAHKA 36:9.

Sounkapikpatail ketin loalokong sang kitail. Nin duwen Sahm limpoak men, e kin ketin nsenohkin kitail. E pil sohte kin ketin kupwurki kitail en uhtohrda. (Seremaia 10:23) Duwehte seri kan ar kin anahne kaweid sang arail pahpa oh nohno, kitail koaros pil anahne kaweid sang rehn Koht. (Aiseia 48:17, 18) Mahsen en Koht kin kihda kaweid me kin wia kisakis ehu sang rehn Koht.​—Wadek 2 Timoty 3:16.

Sapwellimen Siohwa kosonned oh kaweid kan kin padahkihong kitail mour me keieu mwahu ahnsou wet oh kin kasalehiong kitail ia duwen atail kak ale keting soutuk ni ahnsou kohkohdo. Pwehki Koht me ketin kapikitailda, e konehng kitail en kalahnganki oh kapwaiada sapwellime kosonned oh kaweid kan.​—Wadek Melkahka 19:7, 11; Kaudiahl 4:11.

2. Ia duwen Mahsen en Koht eh kin kaweid kitail?

Ekei ire mehlel kan en Paipel kin kasalehiong kitail dahme Koht kin ketin kupwurki kitail en wia nan soangsoangen irair kan. Kosonned kan kin ongete ekei irair kan. (Deuderonomi 22:8) Kitail anahne doadoahngki koahiek en madamadau pwehn wehwehki ia duwen ire mehlel ehu en Paipel eh kin padahkihong kitail dahme kitail en wia. (Lepin Padahk 2:10-12) Karasepe, Paipel kin padahngki me mour iei kisakis ehu sang rehn Koht. Ire mehlel wet kak kaweid kitail nan atail doadoahk, nan imwatail oh pil ahnsoun seiloak. Ma kitail kin tamataman ire mehlel me mour iei kisakis ehu, kitail pahn kanahieng en dehr kihong atail mour oh pil en meteikan nan keper.​—Wadek Wiewia 17:28.

3. Mehnia kehkehlik riau me keieu kesempwal?

Sises mahsanih duwen kehkehlik riau me keieu kesempwal.  Keieun kehkehliko kin kasalehda ia uhdahn kahrepen mouren aramas, me iei en ese Koht, poakohng ih, oh papah ih ni lelepek. Kitail anahne medemedewe kehkehlik wet nan atail pilipil koaros. (Lepin Padahk 3:6) Irail kan me kin mour pahrekiong kehkehlik wet pahn kompoakepahnkihla Koht, ahneki nsenamwahu mehlel oh mour soutuk.​—Wadek Madiu 22:36-38.

Keriaun kehkehliko kak kaweid kitail en ahneki popohl rehn meteikan. (1 Korint 13:4-7) Atail doadoahngki keriaun kehkehliko kin pidada atail kin alasang sapwellimen Koht wiewia ong aramas akan.​—Wadek Madiu 7:12; 22:39, 40.

4. Ia duwen kosonned oh kaweid kan en Paipel ar kak wia kamwahupatail?

Kosonned oh kaweid kan en Paipel kin padahkihong peneinei kan ia duwen limpoak eh kin kaminiminirailpene. (Kolose 3:12-14) Mahsen en Koht pil kin pere peneinei kan sang ni eh kin padahngki ire mehlel me pwopwoud anahne poatopoat.​—Wadek Senesis 2:24.

Sang atail idawehn kaweid kan en Paipel, kitail kak pere atail anahn en dipwisou oh pepehm kan. Karasepe, kaun en doadoahk kan kin kalapw men doadoahngki irail kan me kin kapwaiada kaweid kan en Paipel me pid mehlel oh pwerisek. (Lepin Padahk 10:4, 26; Ipru 13:18) Mahsen en Koht pil kin padahkihong kitail en itarki mehkan me kitail anahne oh kin kesempwalki atail nanpwungmwahu rehn Koht laudsang atail anahn en dipwisou kan.​—Wadek Madiu 6:24, 25, 33; 1 Timoty 6:8-10.

Doadoahngki kaweid oh kosonned kan en Paipel kak pere roson en paliwaratail. (Lepin Padahk 14:30; 22:24, 25) Karasepe, kapwaiada kosonned en Koht me pid dehr kamamsakau kin pere kitail sang soumwahu keper oh aksident kan. (Lepin Padahk 23:20) Siohwa ketin mweidada kitail en kang sakau en wai ahpw ihte ni uwen me konehng. (Melkahka 104:15; 1 Korint 6:10) Sapwellimen Koht kaweid oh kosonned kan kin wia kamwahupatail ni ar kin padahkihong kitail en kanahieng atail wiewia kan oh pil atail madamadau. (Melkahka 119:97-100) Kristian mehlel kan kin wauneki koasoandi kan en Koht kaidehn ihte pwe ren paiekihda. Re kin wia met pwe ren kawauwih Siohwa.​—Wadek Madiu 5:14-16.