Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

 IRELAUD SILUH

Ia Sapwellimen Koht Koasoandi ong Aramas akan?

Ia Sapwellimen Koht Koasoandi ong Aramas akan?

1. Ia sapwellimen Koht koasoandi ong aramas akan?

KOHT sapwellimanki koasoandi kaselel ehu ong aramas akan. E ketin kapikada tepin ohl oh lih, Adam oh Ihp, en kousoan nan mwetuwel kaselel ehu. Sapwellime koasoandi ong ira iei en kaparaparala, oh kaparadaisihala sampah pwon, oh apwalih mahn akan.​—Senesis 1:28; 2:8, 9, 15; menlau kilang Ire kan 6.

2. (a) Ia duwen atail ese me Koht pahn ketin kapwaiada sapwellime koasoandi kan? (b) Dahme Paipel mahsaniheki duwen mour kohkohlahte?

2 Ia duwe, ke leme kitail pahn kak kousoan nan paradais? Siohwa ketin mahsanihong kitail: “Ngehi me mahmahsen; eri, e pahn pweida.” (Aiseia 46:9-11; 55:11) Ei, e pahn ketin kapwaiada dahme e ketin koasoanehdi, oh sohte mehkot pahn kauhdi. Siohwa mahsanih me mie kahrepen eh ketin kapikada sampah. E “sohte ketin wiahda ni mwomwen sapwtehn ehu.” (Aiseia 45:18) E ketin kupwurki aramas en kousoanla wasa koaros nan sampah. Soangen aramas dah me Koht ketin kupwurki en kousoan sampah, oh ia uwen werei? Paipel mahsanih: “Me pwung [de, peik] kan pahn koukousoan nan sahpwo oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.”​Melkahka 37:29; Kaudiahl 21:3, 4.

3. Pwehki aramas akan kin soumwahuda oh mehla, ele dahme kitail pahn idek?

 3 Ahpw rahnpwukat aramas kin soumwahuda oh mehla. Nan sahpw tohto, re kin pei oh kemehla emenemen. Ni mehlel kaidehn ih met me Koht ketin koasoanehdi. Eri, dahme wiawi, oh dahme kahrehda? Paipel kelehpw kak sapengala met.

IMWINTIHTI EN KOHT

4, 5. (a) Ihs me koasoiong Ihp ni eh doadoahngki sineik men nan mwetuwel en Ihden? (b) Ia duwen aramas mwahu men eh kak wiahla sounpirap emen?

4 Paipel padahkihong kitail me mie emen sapwellimen Koht imwintihti me “adaneki Tepil de Sehdan.” Sehdan doadoahngki sineik men en koasoiong Ihp nan mwetuwel en Ihden. (Kaudiahl 12:9; Senesis 3:1) E wiahda pwehn mwomwen me sineiko me koasoakoasoi.​—Menlau kilang Ire kan 7.

5 Eri, ia duwe, Koht me ketin kapikada Sehdan me Tepil? Soh! Ih emen tohnleng me mi nanleng ni ahnsou me Koht ketin kaukaunopada sampah ong Adam oh Ihp ahpw wekila oh wiahla Tepil. (Sohp 38:4, 7) Ia duwen met eh kak wiawi? Nna medewe duwen met, ia duwen aramas mwahu men eh kak wekila oh wiahla sounpirap emen? E sohte ipwidi wia aramas sounpirap emen. Ahpw e kin inangih, de mwahuki, mehkan me kaidehn ah. E kin medemedewehte soahng pwuko oh eh ineng sapwung kin lalaudla. Eri, ni eh kin alehdi ahnsou mwahu e kin pirapahla. E pein kahrehiong ih en wiahla sounpirap emen.​—Wadek Seims 1:13-15; menlau kilang Ire kan 8.

6. Ia duwen tohnleng men eh wiahla imwintihti en Koht?

 6 Ih met me wiawihong tohnlengo. Mwurinte Siohwa eh ketin kapikada Adam oh Ihp, e ketin mahsanihong ira en kaparaparala oh ira oh kadaudokara kan en “kousoanla wasa koaros nin sampah.” (Senesis 1:27, 28) Ele tohnlengo medewe, ‘Aramas pwukat kak kaudokiong ie ah kaidehn Siohwa!’ Uwen laud en eh medemedewe duwen met, ih uwen laud en eh inengieng dahme uhdahn sapwellimen Siohwa. Tohnlengo men aramas akan en kaudokiong ih. Ih eri lokaia likamw ong Ihp oh pitihedi. (Wadek Senesis 3:1-5.) Sang ni eh wia met, e wiahla Sehdan me Tepil, imwintihti en Koht.

7. (a) Dahme kahrehda Adam oh Ihp mehla? (b) Dahme kahrehda kitail kin mahla oh mehla?

7 Adam oh Ihp sapeikiong Koht oh kang wahntuhkeo. (Senesis 2:17; 3:6) Ira dipada ong Siohwa oh kedekedeo ira mehla, duwehte dahme Siohwa ketin mahsanih me pahn wiawihong ira. (Senesis 3:17-19) Nein Adam oh Ihp seri kan dipan kahrehda irail mehla. (Wadek Rom 5:12.) Pwehn sewese kitail en wehwehki dahme kahrehda nein Adam oh Ihp seri kan pil wia aramas dipan kei, tehk karasaras wet. Medewehla omw pahn umwunda pilawa ehu nan dahlen uhmw ehu me padala. Pilawao me umwda nan dahl wet pahn mie lipwen pahdo. Ni ahnsou me Adam sapeikiong Koht e wiahla aramas dipan men. Pwehki kitail koaros kadaudok en Adam, kitail koaros dipan, de ahneki “pahdohte” me e ahneki. Oh pwehki kitail koaros wia aramas dipan kei, kitail kin mahla oh mehla.​—Rom 3:23; menlau kilang Ire kan 9.

8, 9. (a) Dahme Sehdan men Adam oh Ihp en kamehlele? (b) Dahme kahrehda Siohwa sohte ketin mwadangete kemehla irail me uhwong pwukat?

 8 Sehdan tapiada uhwongada Siohwa ni ahnsou me e kamwakid Adam oh Ihp en sapeikiong Koht. E men Adam oh Ihp en kamehlele me Siohwa sounlikamw men, kaun suwed men me sohte kin men ira en ale dahme keieu mwahu ong ira. Sehdan kin nda me aramas akan sohte anahne Koht en mahsanihong irail dahme re pahn wia oh dene me Adam oh Ihp en pein piladahng ira dahme pwung oh sapwung. Eri, dahme Siohwa pahn ketin wia? E kakete kemehla irail pwukat koaros me uhwong oh katokehdi arail uhwong. Ahpw ia duwe, met pahn kadehdehda me Sehdan sounlikamw men? Soh, e sohte pahn.

9 Ihme kahrehda Siohwa sohte ketin mwadangete kemehla irail pwukat me uhwong. Ahpw, e ketin mweidohng ahnsou ong aramas akan en pein kaunda irail. Met pahn kasansalehda me Sehdan sounlikamw emen oh me Siohwa ketin mwahngih dahme keieu mwahuong aramas akan. Kitail pahn kalaudehla atail sukuhlki duwen met nan Irelaud 11. Eri, dahme ke medewehki duwen ahn Adam oh Ihp pilipil? Ia duwe, e pwung ira en kamehlele Sehdan oh sapeikiong Koht? Siohwa ketikihongehr Adam oh Ihp soahng koaros. E ketikihong ira mour unsek, wasa kaselel me ira en kousoan ie oh doadoahk me ira pahn perenki. Ahpw sohte pak ehu Sehdan wiahiong ira mehkot mwahu. Ma ke mi mwo, dahme ke pahn wia?

10. Soangen pilipil kesempwal dah me emenemen kitail anahne wiahda?

 10 Rahnpwukat, emenemen kitail ahneki soangen pilipilohte me kitail anahne wiahda oh atail mour kin pidada pilipil me kitail wiahda. Kitail kak pilada en peikiong Siohwa nin duwen atail  Kaun oh sewese kadehdehda me Sehdan sounlikamw men. De kitail kak pilada en wiahki Sehdan atail kaun. (Melkahka 73:28; wadek Lepin Padahk 27:11.) Aramas malaulaukeite nan sampah wet me kin peikiong Koht. Ni mehlel, kaidehn ih me ketin kakaun sampah wet. Eri, ma kaidehn Koht, ah ihs?

IHS ME KAKAUN SAMPAH WET?

Ma wehin sampah koaros kaidehn ahn Sehdan, e kak kihong Sises?

11, 12. (a) Dahme kitail sukuhlkihsang ahn Sehdan inou ong Sises? (b) Iren Paipel dah kan me kasalehda me Sehdan me kakaun sampah wet?

11 Sises ketin mwahngih ihs me uhdahn kakaun sampah wet. Ehu ahnsowo, Sehdan “kasalehiong wehi koaros en sampah oh duwen ar lingan.” Sehdan eri ahpw inoukihong Sises: “Mepwukat koaros I pahn kihong komwi, ma komw pahn poaridi oh pwongih ie.” (Madiu 4:8, 9; Luk 4:5, 6) Pein idek rehmw, ‘Ma wehi pwuko koaros kaidehn ahn Sehdan, e kak kihong Sises?’ Soh. Koperment kan koaros ahn Sehdan.

12 Ele ke pahn medewe: ‘Ia duwen Sehdan eh kak wia kaunen sampah wet? Kaidehn Siohwa Koht Wasa Lapalahpie me ketin kapikada lahng oh sampah?’ (Kaudiahl 4:11) Ei, ih Koht Wasa Lapalahpie, ahpw Sises ketin kahdaneki Sehdan ni sansal “kaunen sampah wet.” (Sohn 12:31; 14:30; 16:11) Wahnpoaron Pohl kahdaneki Sehdan me Tepil “koht suwed en sampah wet.” (2 Korint 4:3, 4) Oh wahnpoaron Sohn ntingihedi me “sampah unsek mi pahn manaman en Me Suwedo.”​—1 Sohn 5:19.

 IA DUWEN AHN SEHDAN KOASOANDI EH PAHN KASOHRALA?

13. Dahme kahrehda kitail anahne koasoandi kapw ehu?

13 Koasoandi en sampah wet wie kepekeperla ahnsou koaros. Kitail kin kilang mahwen, mwersuwed, mwalaun, oh tiahk lemei wasa koaros. Aramas akan sohte kak kihsang kahpwal pwukat koaros, mendahki ma re wia uwen ar kak koaros. Ahpw ni ahnsou keren Koht pahn ketin kasohrehla ahn Sehdan koasoandi suwed en sampah wet erein mahwen en Armakedon oh e pahn ketin wiliankihdi koasoandi kapw pwung ehu.​—Kaudiahl 16:14-16; menlau kilang Ire kan 10.

14. Ihs me Koht ketin pilada pwehn wia Nanmwarki en Sapwellime Wehi? Dahme Paipel kohpada duwen Sises?

14 Siohwa ketin pilada Sises Krais en wia Nanmwarki en Sapwellime koperment en nanleng de Wehi. Sounpar kid kei samwalahro, Paipel kohpada me Sises pahn ketin kakaun nin duwen “Nanmwarkien Popohl” oh me sapwellime koperment pahn poatopoat. (Aiseia 9:6, 7) Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan en kapakapki koperment wet ni eh mahsanih: “Mweimwi [“Wehiomwi,” NW] en pweida wasa koaros, kupwuromwi en kin wiawi nin sampah duwen eh kin wiawi nanleng.” (Madiu 6:10) Nan Irelaud 8, kitail pahn sukuhlki ia duwen Wehin Koht eh pahn wiliandi koperment en sampah kan. (Wadek Daniel 2:44.) Eri Wehin Koht ahpw pahn wiahiong sampah paradais kaselel ehu.​—Menlau kilang Ire kan 11.

 SAMPAH KAPW KERENDOHR!

15. Dahkot “sampah kapw”?

15 Paipel inoukihda: “Kitail koapworopwor oh awiawih lahng kapw oh sampah kapw, wasa me pwungen kalahngan en Koht pahn poadada ie poatopoat.” (2 Piter 3:13; Aiseia 65:17) Ekei pak ni ahnsou me Paipel kin koasoia duwen “sampah,” e kin koasokoasoia duwen aramas akan me kousoan pohn sampah. (Deuderonomi 32:1) Eri “sampah kapw” pwung nan ire wet kin wehwehkiong aramas koaros me kin peikiong Koht oh me Koht kin ketin kapaia.

16. Soangen kisakis kaselel dah me Koht pahn ketikihong irail ko me pahn kousoan nan sapwellime sampah kapw, oh dahme kitail anahne wia pwehn alehdi kisakis wet?

16 Sises ketin inoukidahr me irail kan me pahn kousoan nan sapwellimen Koht sampah kapw pahn alehdi “mour soutuk.” (Mark 10:30) Dahme kitail anahne wia pwehn alehdi kisakis wet? Menlau wadek Sohn 3:16 oh 17:3 pwehn diarada pasapeng. Kitail pahn tehkpene dahme Paipel mahsaniheki ia mwomwen mour nan Paradais nin sampah.

17, 18. Ia duwen atail ese me pahn mie popohl wasa koaros nin sampah oh me kitail sohte pahn perki mehkot?

17 Wiewia suwed akan, mahwen, kauwehla kosonned, oh mwekid lemei kan pahn sohrala. Sohte aramas suwed pahn luwehdi nin sampah. (Melkahka 37:10, 11) Koht pahn ketin “katokehdi mahwen wasa koaros nin sampah.” (Melkahka 46:9; Aiseia 2:4) Sampah pahn direkihla aramas me kin poakohng Koht oh me kin peikiong ih. Oh popohl pahn poatopoat.​—Melkahka 72:7.

 18 Sapwellimen Siohwa aramas akan pahn kousoan ni ar sohte perki mehkot. Ni mwehin Paipel, ni ahnsou me mehn Israel kan kin peikiong Koht, irail sohte kin perki mehkot pwehki eh kin ketin sinsile irail. (Lipai 25:18, 19) Nan Paradais, kitail sohte pahn perki mehkot de aramas. Ahnsou koaros kitail pahn ahneki pepehm en sohte perki mehkot oh nsenamwahu!​—Wadek Aiseia 32:18; Maika 4:4.

19. Dahme kahrehda kitail kak kamehlele me pahn mie reken mwenge wasa koaros nan sapwellimen Koht sampah kapw?

19 Reken mwenge wasa koaros. “Reken wahn pilawa en kin wiewiawihte nan wehiet; wahnsahpw en kin kipehdi dohl akan.” (Melkahka 72:16) Siohwa atail Koht, pahn ketin kupwuramwahuwih kitail oh “wahnsapwatail kan pahn kaparaparala.”​—Melkahka 85:12.

20. Ia duwen atail ese me sampah pahn wiahla paradais?

20 Sampah pwon pahn wiahla paradais ehu. Aramas akan pahn imwaneki ihmw oh mwetuwel kaselel kan. (Wadek Aiseia 65:21-24; Kaudiahl 11:18.) Sampah pwon pahn kaselella duwehla mwetuwel en Ihden nin tapio. Siohwa pahn ahnsou koaros ketikihong kitail soahng koaros me kitail anahne. Paipel mahsaniheki duwen Koht: “Komwi kin ketikihong irail uwen me itar oh kin ketin kaitarala ar anahn akan koaros.”​—Melkahka 145:16.

21. Ia duwen atail ese me e pahn mie popohl nanpwungen aramas oh mahn akan?

21 Pahn mie popohl nanpwungen aramas akan  oh mahn akan. Mahn akan sohla pahn kauwehla aramas akan. Kisin seri kan sohte pahn perki mehkot mehnda ma re mi limwahn mahn akan me kin keper ong kitail ahnsouwet.​—Wadek Aiseia 11:6-9; 65:25.

22. Dahme Sises pahn ketin wia ong irail kan me soumwahu?

22 Sohte me pahn soumwahuda. Ni ahnsou me Sises ketiket sampah, e ketin kamwahwihala aramas tohto sang arail soumwahu. (Madiu 9:35; Mark 1:40-42; Sohn 5:5-9) Ahpw nin duwen Nanmwarki en Wehin Koht, Sises pahn ketin kamwahwihala aramas koaros. Sohte emen pahn “kaulimkihla eh soumwahu.”​—Aiseia 33:24; 35:5, 6.

23. Dahme Koht pahn ketin wia ong irail kan me melahr?

23 Me melahr akan pahn pwurehng mourda. Koht ketin inoukihda me e pahn ketin kaiasada aramas rar kei me melahr. “Aramas koaros, me mwahu oh suwed, pahn iasada sang mehla.”​—Wadek Sohn 5:28, 29; Wiewia 24:15.

24. Ia omw pepehm duwen kousoan nan Paradais?

24 Kitail koaros ahneki pilipil. Kitail kak pilada en sukuhlki duwen Siohwa oh papah ih, de kitail kak pein wia dahme kitail men wia. Ma kitail pilada en papah Siohwa, atail mour en ahnsou kohkohdo pahn inenen kaselel. Ni ahnsou me ohl emen peki rehn Sises en tamataman ih mwurin eh mehla, Sises inoukihong: “Ke pahn iang ie mi nan Paradais.” (Luk 23:43) Kitail pahn kalaudehla atail sukuhlki duwen Sises Krais oh ia duwen eh pahn ketin kapwaiada sapwellimen Koht inou kaselel kan.