Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

 IRELAUD EISEK LIMAU

Ahl Pwung en Kaudokiong Koht

Ahl Pwung en Kaudokiong Koht

1. Ihs me anahne padahkihong kitail ahl pwung en kaudokiong Koht?

PALI moron en pelien lamalam kan kin kose me re kin padahngki padahk mehlel duwen Koht. Ahpw met sohte kak wiawi, pwehki pelien lamalam kan kin padahngki soahng kan me inenen wekpeseng duwen ihs Koht oh ia mwomwen atail pahn kaudokiong ih. Ia duwen atail kak ese ahl pwung en kaudokiong Koht? Siohwa kelehpw me kak mahsanihong kitail ia mwomwen atail pahn kaudokiong ih.

2. Ia duwen omw kak sukuhlki ahl pwung en kaudokiong Koht?

2 Siohwa ketikihong kitail Paipel pwe kitail en kak sukuhlki ahl pwung en kaudokiong ih. Eri onopki Paipel, oh Siohwa pahn ketin seweseiuk en paiekihda sapwellime padahk kan pwehki e uhdahn ketin nsenohkin uhk.​—Aiseia 48:17.

3. Dahme Koht kupwurki kitail en wia?

3 Ekei aramas koasoia me Koht kin ketin kupwurki pelien lamalam koaros, ahpw kaidehn met me Sises ketin padahkihong kitail. E mahsanih: “Kaidehn aramas koaros me kin likwerih ie, ndinda, ‘Maing ei Kaun, Maing ei Kaun,’ me pahn pedolong nan Wehin Koht, pwe irail kan me kin kapwaiada kupwur en Semei.” Eri, kitail anahne sukuhlki ia kupwuren Koht oh kapwaiada. Met ire kesempwal  ehu pwehki Sises kin ketin kapahrekiong aramas akan me sohte kin peikiong Koht duwehte loallap ekei, “me mouren tiahk suwed kan.”​—Madiu 7:21-23.

4. Dahme Sises mahsanih duwen kapwaiada kupwuren Koht?

4 Sises ketin kehkehlikihong kitail me ni ahnsou me kitail kin men kapwaiada kupwuren Koht, kitail pahn lelohng kahpwal akan. E mahsanih: “Kumwail keid nan ewen kehl wetikitik, pwe elen kolahng nan ehl [“kasohrala,” NW] me tehlap oh mengei, oh aramas ngeder kin keid ie. A wenihmw me kolahng mour me wetikitik oh elen kolahng ie me apwal, eri, me malaulau me kin diar.” (Madiu 7:13, 14) Ahl tehtik, de ahl pwung en kaudokiong Koht, kin kahluwalahng mour soutuk. Ahl tehlap, de ahl sapwung en kaudokiong Koht, kin kahluwalahng mehla. Ahpw Siohwa sohte kupwurki aramas sohte lipilipil men en mehla. E ketikihong aramas koaros ahnsou mwahu pwe ren kak sukuhlki duwen ih.​—2 Piter 3:9.

AHL PWUNG EN KAUDOKIONG KOHT

5. Ia duwen omw kak kasawihada irail akan me kin kaudokiong Koht ni ahl me pwung?

5 Sises mahsanih me kitail kak kasawihada irail akan me kin kaudokiong Koht ni ahl me pwung. Kitail kin wia met ni atail kin tetehk dahme irail kamehlele oh dahme irail kin wia. E mahsanih: “Kumwail pahn esehkin irail arail wiewia.” Oh e pil ketin kapatahiong: “Tuhke mwahu kin wa mwahu.” (Madiu 7:16, 17) Met sohte wehwehki me irail akan me kin  kaudokiong Koht kin wia aramas unsek kei. Ahpw sapwellimen Koht ladu kan kin ahnsou koaros nantihong wia dahme pwung. Met kitail pahn kilang dahme pahn sewese kitail en kasawihada irail akan me kin kaudokiong Koht ni ahl pwung.

6, 7. Dahme kahrehda kaudok mehlel kin poahsoandahsang nan Paipel? Dahme sapwellimen Sises mehn kahlemeng kin padahkihong kitail?

6 Atail kaudok anahne poahsoandahsang Paipel. Paipel mahsanih: “Audepen Pwuhk Sarawi unsek pwilisang rehn Koht, oh e mwahu ong atail doadoahk en padahkihong aramas akan me mehlelo, ong atail peneu ong tiahk sapwung, ong atail kapwungala wiewia sapwung kan, oh pil ong atail padahk duwen mour lelepek; pwe irail kan me kin papah Koht en kak wia oh koahiekla ni soangen wiewia mwahu koaros.” (2 Timoty 3:16, 17) Wahnpoaron Pohl ntinglahng Kristian kan: “Ni at wawohng kumwail mahsen en Koht, kumwail rongehr oh aleier mahseno, kaidehn nin duwen padahk en aramas, ahpw nin duwen mahsen en Koht me iei me mehlel.” (1 Deselonika 2:13) Kaudok mehlel kin poahsoandahsangete Mahsen en Koht me iei Paipel. E sohte kin poahsoankihda ahn aramas madamadau kan, tiahk kan, de soahng teikan.

7 Soahng koaros me Sises ketin padahngki kin poahsoankihda Mahsen en Koht. (Wadek Sohn 17:17.) E kin ketin kalapw kapwurehda mahsen kan en Paipel. (Madiu 4:4, 7, 10) Ladu mehlel en Koht kan kin idawehn sapwellimen Sises mehn  kahlemeng oh soahng koaros me irail kin padahngki kin poahsoankihda Paipel.

8. Dahme Sises ketin padahkihong kitail duwen kaudokiong Siohwa?

8 Kitail anahne kaudokiongete Siohwa. Melkahka 83:18 mahsanih: “Re en esehla me komwihte me KAUN-O [“Siohwa,” NW], kaun lapalap en mehkoaros nin sampah.” Sises kupwurki aramas akan en wehwehkihla mwahu ihs me Koht mehlelo, oh e kin ketin padahkihong aramas akan mwaren Koht. E mahsanih: “I kasansaledahr mwaromwi ong aramas ako me komwi ketikihongieier sang nin sampah. Irail sapwellimomwi, a komwi ketikihong ie irail, irail ahpw kapwaiadahr sapwellimomwi mahsen kan.” (Sohn 17:6NW) Sises mahsanih: “Ke pahn pwongih Kaun-o [“Siohwa,” NW], omw Koht, oh ihete me ke pahn papah.” (Madiu 4:10) Eri, nin duwen sapwellimen Koht ladu kan, kitail kin idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng. Kitail kin kaudokiongete Siohwa, kitail kin doadoahngki mware, oh kitail kin padahkihong meteikan mwaren Koht oh dahme e pahn ketin wiahiong kitail.

9, 10. Ia duwen atail pahn kasalehda limpoak ong emenemen?

9 Kitail anahne ahneki limpoak mehlel ong aramas. Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan en poakohng emenemen. (Wadek Sohn 13:35.) E sohte kesempwal ia wasa kitail kohsang ie, atail tiahk, de ma kitail kepwehpwe de semwehmwe. Atail limpoak ong emenemen anahne kaminiminkitailpene nin duwen pirien en Kristian kan.  (Kolose 3:14) Eri kitail sohte kin iang mahwen oh kemehla aramas. Paipel mahsanih: “Iei me kasalehda wekpeseng en sapwellimen Koht kan oh serien Tepil kan: mehmen me sohte wiahda me pwung de pil sohte poakohng rie, kaidehk ih sapwellimen Koht.” Oh e pil kapatahiong: “Kitail en limpoakpene. Kitail dehr duwehte Kain, me uhdahn kisehn Me Suwedo, pwehki eh kemehla uhdahn rie pwutak.”​—1 Sohn 3:10-12; 4:20, 21.

10 Kitail kin doadoahngki atail ahnsou, kehl, oh atail kepwe kan en sewese oh kangoange emenemen. (Ipru 10:24, 25) Kitail kin “wia mwahu ong aramas koaros.”​—Kalesia 6:10.

11. Dahme kahrehda kitail anahne peikiong Sises?

11 Kitail anahne peikiong Sises pwehki iei ih me Koht ketin doadoahngki pwehn wahdo komour. Paipel mahsanih: “Sangete reh me komourpen aramas kak dierekdahsang, pwe ihte mwar wet me Koht ketikihong aramas akan, pwe en wia Sounkomourpatail nin sampah.” (Wiewia 4:12) Nan Irelaud 5 en pwuhk wet, kitail sukuhlki me Siohwa ketin poaronehdo Sises pwehn tounmeteikihla moure nin duwen pweinen pweipwei sapahl ehu ong aramas peik kan. (Madiu 20:28) Siohwa ketin idihada Sises en kaunda sampah nin duwen Nanmwarki. Ihme kahrehda Paipel mahsanihong kitail me kitail anahne peikiong Sises ma kitail men mour kohkohlahte.​—Wadek Sohn 3:36.

12. Dahme kahrehda kitail sohte kin iang pidada palien politik kan?

12 Kitail en dehr iang pidada palien politik. Sises  sohte ketin iang pidada palien politik kan. Ni ahnsou me e ale kopwung, e ketin padahkihong Pailet, kaunen Rom: “Ei wehi, kaidehn kisehn sampah wet.” (Wadek Sohn 18:36.) Duwehte Sises, kitail kin loalopwoatohng Wehin Koht nanleng, oh pwehki kahrepe wet, sohte lipilipil wasa me kitail kin kousoan ie, kitail sohte kin iang pidada palien politik kan. Ahpw, Paipel kehkehlikihong kitail en peikiong “pwungen wehi kan,” me iei, koperment kan. (Rom 13:1) Kitail kin peikiong kosonned en wehi kan me kitail kin kousoan ie. Ni mehlel, ni ahnsou me kosonned ehu kin uhwong sapwellimen Koht kosonned kan, kitail kin kahlemengih wahnpoaron kan, ni ar koasoia: “Se uhdahn pahn peikiong Koht, a kaidehn aramas.”​—Wiewia 5:29; Mark 12:17.

13. Dahme kitail kin kalohki duwen Wehin Koht?

13 Kitail kamehlele me Wehin Koht ieite koapworopwor en kamwahwihala kahpwal kan en sampah. Sises mahsanih me “rongamwahu en Wehin Koht” pahn lohkiseli wasa koaros nin sampah. (Wadek Madiu 24:14.) Sohte koperment en sampah kak wia dahme Wehin Koht pahn wiahiong kitail. (Melkahka 146:3) Sises ketin padahkihong kitail en kapakapki Wehin Koht ni eh mahsanih: “Mweimwi en pweida wasa koaros, kupwuromwi en kin wiawi nin sampah duwen eh kin wiawi nanleng.” (Madiu 6:10) Paipel mahsanihong kitail me Wehin Koht pahn kauwehla koperment en aramas koaros oh wehio kelehpw “pahn mihmi kohkohlahte.”​—Daniel 2:44.

14. Ihs me ke kamehlele me kin kaudokiong Koht ni ahl me pwung?

 14 Mwurin omw onopki ire pwukat, pein idek rehmw: ‘Ihs me kin poahsoanekihda arail padahk kan sang nan Paipel? Ihs me kin padahkihong meteikan duwen mwaren Koht? Ihs me kin kasalehda limpoak mehlel nanpwungarail oh kamehlele me Koht ketin poaronehdo Sises pwehn komourkitailla? Ihs me sohte kin iang pidada palien politik kan? Ihs me kin kalohki me Wehin Koht ieite me kak kamwahwihala atail kahpwal kan?’ Sounkadehdehn Siohwa kante me kin wia mepwukat.​—Aiseia 43:10-12.

DAHME KE PAHN WIA?

15. Dahme kitail anahne wia ma kitail men Koht en kupwurki atail kaudok?

15 E sohte itar en kamehlelehte me Koht ketin mie. Pil ngehn suwed kan kin kamehlele me Koht ketin mie, ahpw irail sohte kin peikiong ih. (Seims 2:19) Ma kitail men Koht en kupwurki atail kaudok, kitail sohte kin ihte kamehlele me e ketin mie ahpw kitail pil anahne kapwaiada dahme e ketin mahsanih.

16. Dahme kahrehda kitail anahne kesehla kaudok likamw?

16 Pwe Koht en ketin kupwurki atail kaudok, kitail anahne kesehla kaudok likamw. Soukohp Aiseia ntingihdi: “Kumwail pein kamwakeleikumwailda oh mweselsang nan kahnimwet.” (Aiseia 52:11; 2 Korint 6:17) Ihme kahrehda kitail anahne kesehla soahng sohte lipilipil me kin pidada kaudok likamw.

17, 18. Dahkot “Papilon Lapalap”? Dahme kahrehda e karuwaru en kesehla?

17 Dahkot kaudok likamw? Iei sohte lipilipil en pelien lamalam me kin padahkihong kitail en  kaudokiong Koht ni ahl me kin uhwong sapwellime Mahsen. Paipel kin kahdaneki pelien lamalam likamw koaros “Papilon Lapalap.” (Kaudiahl 17:5) Dahme kahrehda? Mwurin Nohlik en ni mwehin Nohao, padahk en kaudok likamw tohto tepida nan kahnimw en Papilon. Padahk likamw pwukat kohpeseng nan sampah pwon. Karasepe, aramas akan me kin kousoan Papilon kin kaudokiong pwihnen koht silimen. Rahnwet pil, pelien lamalam tohto kin padahngki me Koht wiawihkihda meh silimen, ahpw Paipel padahkihong kitail ni sansal me Koht mehlel emente me mie, iei Siohwa, oh me Sises iei sapwellime Ohl. (Sohn 17:3) Aramas akan me kin koukousoan Papilon pil kin kamehlele me mie mehkot loalen aramas me kin momourte mwurin paliweren aramaso eh mehla oh e kak lokolok nan ehl. Met sohte mehlel.​—Menlau kilang Ire kan 14, 17, oh 18.

18 Koht ketin kohpadahr me ni ahnsou keren pelien lamalam likamw koaros pahn kasohrala. (Kaudiahl 18:8) Ke wehwehki dahme kahrehda e karuwaru en kohkohlahsang kaudok likamw? Siohwa Koht kupwurki ken wia met mwohn eh pahn pwandala.​—Kaudiahl 18:4.

Ni omw pahn iang sapwellimen Siohwa aramas akan papah ih, ke pahn wiahla kisehn peneinei ehu sampah pwon

19. Ni ahnsou me ke pilada en papah Siohwa, ia duwen eh pahn ketin apwalihiuk?

19 Ni ahnsou me ke pilada en kohkohsang kaudok likamw oh papah Siohwa, ekei kompoakepahmw kan de omw peneinei ele sohte pahn wehwehki omw pilipil oh ele pahn kahrehiong omw mour nan apwal. Ahpw Siohwa sohte pahn ketin keseiukala.  Ke pahn wiahla kisehn peneinei lap en aramas rar kei me mihseli nan sampah pwon me kin ni mehlel poakohng emenemen, oh ke pahn ahneki koapworopwor en mour kohkohlahte nan sapwellimen Koht sampah kapw. (Mark 10:28-30) Mwein ekei kompoakepahmw kan oh omw peneinei me uhwong omw pilipil en papah Siohwa pahn pilada en onopki Paipel mwuhr.

20. Dahme kahrehda e kesempwal en kaudokiong Koht ni ahl me pwung?

20 Ni ahnsou keren, Koht pahn ketin kasohrehla soahng suwed koaros oh sapwellime Wehi pahn kaunda sampah pwon. (2 Piter 3:9, 13) Ahnsowo pahn wia ahnsou kaselel ehu! Koaros pahn kaudokiong Siohwa ni ahl me e ketin kupwurki kitail en wia. Eri e kesempwal ken mwekid ahnsou wet oh kaudokiong Koht ni ahl me pwung.