Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kasawih Usu oh Kosetipw​—Kin Kasalehda Ahnsou Kohkohdo?

Kasawih Usu oh Kosetipw​—Kin Kasalehda Ahnsou Kohkohdo?

KASAWIH USU

Kasawih usu iei ehu wiepen wunahni me kin poahsoankihda usu kan, maram, oh planet kan me kin kamwakid laud mour en aramas akan nan sampah. Sounkasawih usu kan nda me wasa me soahng pwukat kin inenehdi ni ahnsou me emen ipwidi, kin kasalehda mwomwen eh irair oh ahnsou kohkohdo.

Mendahki madamadau en sounkasawih usu pwukat uhdahn wereilahr oh tepisang ni mwehin Papilon en mahs, e kin wie tohtohlahte. Nin duwen me roporop en pahr 2012 nan United States kasalehda, silikis ehun irail kan me re roporopki medewe me kasawih usu kin “mwomwen pid palien sains,” oh persent 10 koasoia me met “uhdahn pid palien sains.” Met mehlel? Soh. Iet dahme kahrehda.

  • Planet kan oh usu kan sohte mie ar kehl en kamwakid aramas akan nin duwen me sounkasawih usu kan kin nda.

  • Re kin kalapw kohpada soahng kan ni oaralap kahrehda re kak doadoahngki ong aramas sohte lipilipil.

  • Kapat en sounkasawih usu kan kin wiawi nin duwen madamadau en mehn mahs akan me dene planet kan kin piripir pidahki sampah. Ahpw ni mehlel, planet kan me kin pir pidahki ketipin.

  • Kokohp kan me emenemen sounkasawih usu kan kin nda sohte kin pahrekpene.

  • Kasawih usu kan kin katohrepeseng aramas akan ni pwihn 12, de kilel en zodiac kan, ong rahn me re ipwidi. Pwehki wekidekla kan ong mwomwen soandi en sampah sang erein sounpar tohto samwalahr ako, rahn akan me inenehdi kilel en zodiac pwukat solahr kin pahrekiong ahnsou me ketipin kin tang daulih pwihn en usu kan me kilelarail kin adiki.

Re kin nda me kilel en zodiac kan kin mwomwen kasalehda dahme aramas emen pahn wiahla. Ahpw ni mehlel, aramas akan me arail rahnen ipwidi kan pahrekpene sohte kin ahnekipene soangen mwekid kan me duwepenehte; en emen rahnen ipwidi sohte kin kasalehda duwen mwomwen eh mour. Sounkasawih usu kan kin kasawih en aramas mwekid kan oh irair kan ni ar kin pein medewe, ahpw re sohte kin kilengwohng irail nin duwen uhdahn mwomwarail. Ia duwe, met sou wia ehu soangen madamadau en lipilipilki aramas?

 KOSETIPW

Sangete mahso, aramas akan kin peidek rehn sounkosetipw kan. Ekei sounkosetipw kan kin rapahki wehwehn soahng kan me duwehte kanengen mahn akan oh aramas akan de mwomwen malek men eh kin palih kene mwenge kan. Ekei kin wia kokohp kan sang ni tehn tea kan de mweremweren koahpi kan. Rahnwet, irail kin doadoahngki tehn pilei kan, kilahs pwonopwon, dais, oh soangen wehwe teikan me kin “wadek” dahme pahn wiawihong emen ni ahnsou kohkohdo. Ia duwe, kosetipw wia mehkot likilik ehu ong ese dahme pahn wiawi ni ahnsou kohkohdo? Soh. Kitail pahn tehkpene ire wet.

Tehk ire me pid duwen eh sohte kin pahrekpene. Soangsoangen wiepe kan me sounkosetipw kan kin kohpada kin kalapw uhpene. Mehnda ma re kin doadoahngkihte soangen wiepe ehute ahpw arail kokohp kan kin wekpeseng. Karasepe, ma aramas emen idek rehn sounkosetipw riemen peidek ehute duwen ahnsou kohkohdo ni ara pahn “wadek” tehn pilei ehute, pasapeng ko pahn anahne pwungpene. Ahpw pasapeng ko sohte kin kalapw pwungpene.

Aramas akan kin tepidahr peikasalki wiepe kan oh mwekid kan me sounkosetipw kan kin doadoahngki. Soun uhwong kan nda me tehn pilei kan de kilahs pwonopwon kan kin wiahte mehn kapwat oh sounkosetipw kan kin kasawih en aramas akan mwekid a kaidehn mehn kapwat ko. Karasepe, sounkosetipw koahiek men pahn idek peidek me re kin kalapw doadoahngki oh ni keneinei e pahn kasawih dahme aramaso pahn nda oh eh mwekid kan me pahn kak kasalehda mwomwen aramaso. Sounkosetipwo ahpw pahn kak mwomwen me dene e ese ire mehlel oh irair kan me aramaso wia ni eh sohte medewe. Sang ni ar kin kahrehiong aramaso eh kin koapworopworkin irail, ekei sounkosetipw kan kin kak alehdi mwohni laud sang aramas akan.

DAHME PAIPEL MAHSANIHONG KITAIL

Doadoahk en kasawih usu oh kosetipw kan kasalehda me atail ahnsou kohkohdo koasoandier sang ni mwekid kan. Ahpw met mehlel? Paipel mahsanihong kitail me kitail ahneki koahiek en pilada dahme kitail kamehlele de men wia oh me atail pilipil kan kin kamwakid atail mour en ahnsou kohkohdo.​—Sosua 24:15.

Sapwellimen Koht tohnkaudok kan ahneki kahrepe mwahu en soikala kasawih usu oh kosetipw, pwehki Koht kin ketin kalahdeki soangen wiepen wunahni koaros. Paipel kasalehiong kitail mahsen pwukat: “Kumwail dehpa . . . mweidohng amwail aramas akan en wia soangen tiahk me duwehte kosetipw, pweh, wunahni de mesehl, oh dehr mweidohng re en kin katieni. [“Siohwa, *NW], amwail Koht, kin ketin kalahdeki aramas me kin wia soangen tiahk suwed pwukat.”​—Deuderonomi 18:10-12.

^ par. 17 Mwaren me “Keieu Lapalap nin sampah pwon.”​—Melkahka 83:18, NW.