Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Dahme Koht Ketin Wiadahr?

Dahme Koht Ketin Wiadahr?

Ma ke men esehla mwahu emen, e pahn sawas ma ke pahn esehda dahme e wiadahr oh soangen kahpwal dah me e powehdier. Pil duwehte, ma ke men esehla mwahu Koht, ke anahne sukuhlki dahme e ketin wiadahr. Ni omw wia met, ele ke pahn pwuriamweikihla omw pahn diarada ia uwen soahng kan me e ketin wiadahr mahso eh wia kamwahupatail ahnsou wet oh ia duwen eh pahn wia kamwahupatail ong ahnsou kohkohdo.

KOHT KETIN KAPIKADA MEHKOAROS ONG KAMWAHUPATAIL

Siohwa Koht iei Sounkapikada Lapalap, oh sapwellime “irair soh sansal kan . . . kin sansalda sang ahnsou me sampah kapikipikda, pwehki mepwukat kin sansalkihda soahng kan me wiawihda.” (Rom 1:20) “KAUN-O ketin wiahkihda sampah sapwellime manaman; sapwellime kupwurokong me e ketin kapikkihda sampah oh wiahkihda nanleng kan.” (Seremaia 10:12) Uwen kaselel en kepikipik kan pil kin kasalehda me Koht kin ketin nsenohkin kitail.

Medewehla ia uwen kaselel en atail mour ni eh ketin kapikada aramas “rasehng ih.” (Senesis 1:27) Met wehwehki e ketin wiaikitailda pwe kitail en kak kasalehda ni uwen atail kak sapwellime irair kan me siksang douluhl en koaros. E ketikihong kitail koahiek en wehwehki sapwellime madamadau oh koasoandi kan. Ni atail kin nantihong mourki soahng pwukat, atail mour kin nsenamwahu oh katapan. Laudsang met, e ketin kapikkitailda pwe kitail en kak kakairada atail nanpwungmwahu reh.

Sampah kin kadehdehda sapwellimen Koht pepehm duwen kitail. Duwehte dahme wahnpoaron Pohl koasoia, Koht “kin ketikihda kadehdepen pein ih sang ni eh ketin wia me mwahu, e ketikihong [kitail] keteu sang nanleng oh ahnsoun rahk oh ketikihong [kitail] diren mwenge oh audehkihda [mohngiongitail] peren.” (Wiewia 14:17) Koht ketikihda laudsang dahme kitail anahne pwe kitail en wie momour. E ketikihda soahng kan me inenen tohto oh pil wekpeseng pwe kitail en kak perenki mour. Ahpw pil mie soahng tohto me Koht ketin kupwurki wiahiong kitail.

 Siohwa ketin kapikada sampah pwe aramas akan en kak mour kohkohlahte powe. Paipel mahsanih: “Sampah e ketikihong aramas akan,” oh e “sohte ketin wiahda ni mwomwen sapwtehn ehu, ahpw ni mwomwen wasa mwahu ong aramas en kousoan ie.” (Melkahka 115:16; Aiseia 45:18) Ihs me pahn kousoan powe oh ia uwen werei? “Me pwung kan pahn koukousoan nan sahpwo oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.”​—Melkahka 37:29.

Siohwa ketin kapikada tepin ohl oh lih, Adam oh Ihp, oh ketikihdiong ira nan paradais ehu pohn sampah pwehn “kin apwahpwalih oh sinsile.” (Senesis 2:8, 15) Koht ketikihong ira pwukoa riau me kaperen: “Kumwa kaparaparala pwe kadaudokamwa kan pahn kousoanla wasa koaros nin sampah oh kaunda mehkoaros.” (Senesis 1:28) Eri Adam oh Ihp ahneki koapworopwor en mour kohkohlahte pohn sampah. Ahpw e kansensuwed pwe ira pilada en sapeikiong Koht oh pwehki met me ira katihasang koapworopwor en iang kisehn “me pwung kan” me “pahn koukousoan nan sahpwo oh . . . sapwenikihla kohkohlahte.” Ahpw nin duwen atail pahn kilang, ara wiewia kan sohte wekidala kupwuren Siohwa ong kitail de sampah. Ahpw keieu, kitail pahn tehkpene mehkot me Koht ketin wiadahr.

KOHT KETIKIHDA SAPWELLIME MAHSEN ME NTINGDI

Aramas kin ese Paipel nin duwen Mahsen en Koht. Dahme kahrehda Siohwa ketikihong kitail Paipel? Pwe kitail en kak sukuhlki duwen ih. (Lepin Padahk 2:1-5) Mehlel, Paipel sohte kin sapengala peidek koaros me ele kitail kin ahneki duwen Koht​—sohte pwuhk ehu me kak wia met. (Eklesiasdes 3:11) Ahpw audepen Paipel koaros kin sewese kitail en esehla Koht. Kitail esehla ih sang ni sapwellime wiewia kan rehn aramas akan. Kitail kin sukuhlki soangen aramas dah me e ketin kupwurki oh me e sohte ketin kupwurki. (Melkahka 15:1-5) Kitail kin sukuhlki duwen sapwellime madamadau duwen kaudok, tiahk kan, oh kepwe kan. Oh Paipel kihda kawehwe me keieu sansal ong soangen Koht dahmen Siohwa sang ni mahsen oh wiewia kan en sapwellime Ohl, Sises Krais.​—Sohn 14:9.

Pil ehu kahrepe Siohwa ketikihda sapwellime Mahsen, Paipel, iei pwe kitail en kak esehla ia duwen atail pahn mourki mour nsenamwahu oh katapan. Siohwa ketin padahkihong kitail sang nan Paipel, ia duwen atail pahn ahneki peneinei nsenamwahu, ia duwen atail kak itarki dahme kitail ahneki, oh ia duwen atail kak apwalihala atail pwunod kan. Oh nin duwen kisin pwuhk wet pahn kawehwehda mwuri, Paipel audaudki pasapeng kan ong peidek kesempwal kan, me duwehte: Dahme kahrehda lokolok nohn mwuledengki? Dahme pahn wiawi ni ahnsou kohkohdo? E pil kawehwehda dahme Koht ketin wiadahr pwe kupwureo sang nin tapio en pweida.

Pil mie ahl tohto teikan me kasalehda me Paipel iei pwuhk ehu me uhdahn tohrohr me kak kohsang rehn Kohtte. Ohl 40 me ntingihada erein sounpar daulih 1,600, ahpw e kolokolete oaralap ehu pwehki Koht me uhdahn kamwakid irail en ntingihada. (2 Timoty 3:16) Weksang pwuhk en mahs teikan, audepe kan sohte wekila erein dih tohto, nin duwen me doaropwehn mahs akan en Paipel kid kei kadehdehda. Laudsang met, Paipel pil mihmihte mendahki aramas akan ar nantihong en kauhdi kawehwehpen, kohpeseng en, oh wadawadpen Paipel. Rahnwet, e wia pwuhk ehu me keieu kohpesengehr wasa koaros oh pil kawehwehdier ni soangsoangen lokaia kan. Paipel eh mihmihte kin kadehdehda me “mahsen en atail Koht kin mour poatopoat.”​—Aiseia 40:8.

KOHT KETIN KAMEHLELEHLA KUPWUREO

Koht ketikihda pil ehu koasoandi pwehn wia mehn kamehlel ehu me kupwure ong kitail uhdahn pahn pweida. Nin duwen kitail koasoiapene mwoweo, Koht ketin kupwurki aramas en mour kohkohlahte pohn sampah. Ahpw, ni ahnsou me Adam pilada en sapeikiong Koht ih eri dipada, e katihasang koapworopwor en ahneki mour soutuk kaidehn ong ih kelehpw ahpw pil ong kadaudoke kan. “Sang rehn aramas tehmen dihp leledohng sampah oh mehla sang ni dihp, ihme kahrehda mehla lelohngehr aramas koaros pwe irail koaros dipadahr.” (Rom 5:12) Adam eh sapeik mwomwen kasalehda me kupwuren Koht sohte pahn pweida. Eri, ia duwen Siohwa eh ketin mwekidki met?

Dahme Siohwa ketin wia kin pahrekiong sapwellime irair kan. Ni pwung oh pahrek, e ketin kadeikada Adam oh Ihp en pwukoahki ara wiewia kan, ahpw ni limpoak, e ketikihda koasoandi kan ong kadaudokara kan. Ni erpit, Siohwa ketin koasoanehdi ia duwen eh pahn ketin apwalihala kahpwal wet, oh e ketin  mwadangete pakairkihda met. (Senesis 3:15) Elen pitsang dihp oh mehla pahn wiawihda pwehki sapwellimen Koht Ohl, Sises Krais. Dahme met pidada?

Pwehn pwainda sapahl aramas sang imwilahn en Adam eh uhwongada Koht, Siohwa ketin poaronedohng Sises nin sampah pwehn ketin padahkihong aramas akan elen mour oh ketin “toukihda moure nin duwen pweinen pweipwei sapahl ehu ong aramas tohto.” * (Madiu 20:28; Sohn 14:6) Sises kak ketikihda pweinen pweipwei sapahlo pwehki ih aramas unsek men me duwehte Adam. Ahpw weksang Adam, e ketin kolokol peik ni unsek, pil lel ni eh pwoula. Pwehki Sises sohte ketin warohng mehla, Siohwa ketin kaiasada ih ong mour nanleng. Sises eri kak wia dahme Adam sohte wia​—kihong aramas peik kan koapworopwor en mour soutuk. “Pwe nin duwen sapeik en aramas tehmen eh imwikihla aramas tohto ar wiahla aramas dipan kei, ih pil duwen peik en aramas tehmen eh imwikihla aramas tohto ar pahn wiahla aramas pwung kei.” (Rom 5:19) Sang sapwellimen Sises meirong en pweipwei sapahlo, Koht pahn ketin kapwaiada sapwellime inou ong aramas akan en mour soutuk nin sampah.

Kitail sukuhlki laud duwen Siohwa sang mwomwen eh ketin apwalihala kahpwal kan me sapeik en Adam kahrehda. Kitail kilang me sohte mehkot kak irehdi Siohwa en ketin kanekehla dahme e ketin tapiada; sapwellime mahsen pahn uhdahn “pweida.” (Aiseia 55:11) Kitail pil sukuhlki ia uwen Siohwa eh ketin poakohng kitail. “Iet duwen limpoak en Koht eh sansalda me pid duwen kitail, me Koht ketin poaronedohng sampah sapwellime Iehros pwe kitail en ale mour pwehki ih. Iet wehwehn limpoak wet, kaidehn kitail me poakohng Koht, ahpw ih me ketin poakohng kitail oh ketin poaronehdo sapwellime Ohl nin duwen meirong ehu ong dipatail pwe kitail en wiahda popohl rehn Koht.”​—1 Sohn 4:9, 10.

Koht “sohte ketin koledi pein sapwellime Ohlo ahpw e ketin tounmeteikihla pwehki kitail koaros,” eri kitail kak kamehlele me Koht pahn “kupwur sapankihong kitail soahng teikan koaros” me e ketin inoukidahr. (Rom 8:32) Dahme Koht ketin inoukihda me e pahn ketin wiahiong kitail? Doula wadek.

DAHME KOHT KETIN WIADAHR? Siohwa ketin kapikada aramas pwehn mour kohkohlahte pohn sampah. E ketikihda Paipel pwe kitail en kak sukuhlki duwen ih. Ni eh ketin doadoahngki Sises Krais, Siohwa ketikihda pweinen pweipwei sapahlo, pwe kupwure en uhdahn pweida

^ par. 16 Pwehn kalaudehla omw wehwehki duwen pweinen pweipwei sapahlo, menlau kilang irelaud 5 en pwuhk en Dahme Paipel Kak Padahkihong Kitail? me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda. Ke pil kak ale (download) sang www.jw.org.