Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Irail me Kin Kihwei ni Kadek Kin Wia Aramas Peren kei

Irail me Kin Kihwei ni Kadek Kin Wia Aramas Peren kei

“Kihwei kin kaperen.”​—WIEWIA 20:35.

KOUL KAN: 76, 110

1. Dahme kin kadehdehda me Siohwa kin ketin kadek?

MIE ahnsou ehu me Siohwa ketin kelekelehpw. Ih eri ketin medewehda en ketikihong kisakis en mour ong tohnleng kan oh aramas akan. “Koht me peren,” Siohwa, kin kupwurki ketikihong kitail soahng mwahu kan. (1 Tim. 1:11; Seims 1:17) Oh pwehki Siohwa kupwurki kitail en nsenamwahu, e ketin padahkihong kitail en kasalehda kadek oh perenki ehukihong meteikan dahme kitail ahneki.​—Rom 1:20.

2, 3. (a) Dahme kahrehda kitail kin peren ma kitail kin kasalehda kadek? (b) Dahme kitail pahn sukuhlki nan iren onop wet?

2 Koht ketin kapikada aramas rasehng ih. (Sen. 1:27) Met wehwehki me Siohwa ketin kapikkitailda en ahneki irair kaselel kan me duwehte sapwellime. Pwe kitail en uhdahn nsenamwahu oh ahneki sapwellimen Siohwa kapai kan, kitail anahne idawehn sapwellime mehn kahlemeng. Kitail uhdahn anahne nsenohki aramas akan oh ni kadek ehukihong irail dahme kitail ahneki. (Pil. 2:3, 4; Seims 1:5) Dahme kahrehda? Pwehki ih duwen Siohwa eh ketin kapikada kitail. Mendahki kitail soh unsek, kitail kak  kahlemengih Siohwa oh pil kasalehda kadek.

3 Ahnsou wet kitail pahn koasoiapene ekei mehn kasukuhl kan me Paipel padahkihong kitail duwen kadek. Kitail pahn sukuhlki dahme kahrehda Siohwa kin ketin kupwurperenki kitail ni atail kin kasalehda kadek. Kitail pil pahn sukuhlki ia duwen kadek eh kin sewese kitail en wia doadoahk me Siohwa ketikihong kitail en wia oh dahme kahrehda kitail kin peren ni atail kin kasalehda kadek. Oh kitail pahn koasoiapene dahme kahrehda kitail anahne pousehlahte kadek.

SIOHWA KIN KETIN KUPWURPERENKI KITAIL NI ATAIL KIN KADEK

4, 5. Ia duwen Siohwa oh Sises ara kin ketin kasalehda kadek, oh dahme kahrehda kitail anahne kahlemengih ira?

4 Siohwa kupwurki kitail en kahlemengih ih, eri e kin kupwurperenkihda ni atail kin kadek. (Ep. 5:1) Siohwa pil ketin kupwurki kitail en peren. Met sansal pwehki e ketin kapikada kitail ni ahl kaselel ehu, oh e ketin kapikada sampah en kaselel oh ahneki soahng koaros me kitail en nsenamwahuki. (Mel. 104:24; 139:13-16) Eri kitail kin kawahuihala Siohwa ni atail kin song en kaperenda meteikan.

5 Kitail pil kin kahlemengih Sises, me ketikihda mehn kahlemeng unsek ong ia duwen aramas ar kak kasalehda kadek. E mahsanih: “Nein-aramas me ketido, kaidehn pwe aramas en papah, ahpw pwe en papah oh toukihda moure nin duwen pweinen pweipwei sapahl ehu ong aramas tohto.” (Mad. 20:28) Oh wahnpoaron Pohl kangoange Kristian kan: “Kumwail kolokol elen madamadau wet me pil kin mi rehn Krais Sises . . . E ketin pwilikihdi mehkoaros me e sapwellimanki oh duwehla ladu men.” (Pil. 2:5, 7) Eri kitail kak pein idek rehtail, ‘Ia duwe, I kak idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng laudsang ei kin wiewia met?’​—Wadek 1 Piter 2:21.

6. Dahme Sises ketin padahkihong kitail duwen karasaras en ohlen Sameriao? (Menlau kilang tepin kilel.)

6 Siohwa kin ketin kupwurperenkihda kitail ni atail kin idawehn mehn kahlemeng unsek me sapwellime Ohlo ketikihda ong kitail. Kitail kin wia met ni atail kin nsenohki aramas akan oh rapahki ahl akan pwehn sewese irail. Sises ketin kasalehda kesempwalpen met ni eh ketin koasoiahda duwen ohlen Sameriao. (Wadek Luk 10:29-37.) E ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan me irail anahne sewese meteikan, sohte lipilipil ihs irail de wasa re kohsang ie. Ke tamataman dahme kahrehda Sises ketin padahkihong irail karasaras wet? Met pwehki ohl en Suhs men patohwan idek reh: “Ihs me uhdahn mehn mpei?” Sapwellimen Sises pasapengo kasalehda me duwehte mehn Sameriao kitail anahne kasalehda kadek ma kitail men Siohwa en ketin kupwurperenki kitail.

7. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kin kamehlele me sapwellimen Siohwa ahl en wia soahng kan iei me keieu mwahu?

7 Pil ehu kahrepen kitail en kasalehda kadek pwehki dahme wiawi nan mwetuwel en Ihden. Sehdan kose me Adam oh Ihp pahn ahneki nsenamwahu laud ma ira sapeikiong Siohwa oh nsenohkihte pein ira. Ihp kin kasalehda roporop oh men duwehla Koht. Adam kin kasalehda roporop ni eh kin men kaperenda Ihp laudsang Koht. (Sen. 3:4-6) Imwilahn met uhdahn suwed. E sansal me sohte emen kak peren ni eh kin kasalehda roporop. Ahpw ma kitail sohte kin roporop oh kadek, kitail kasalehda me kitail kin kamehlele me sapwellimen Siohwa ahl en wia soahng kan iei me keieu mwahu.

 WIA DOADOAHK ME KOHT KETIKIHONG SAPWELLIME KAN

8. Dahme kahrehda Adam oh Ihp kin medewe duwen meteikan?

8 Mendahki Adam oh Ihp kelekelehpw nan mwetuwel en Ihden, ira kin uhdahn medewe duwen meteikan. Dahme kahrehda? Siohwa ketikihong ira doadoahk ira en wia. E ketin padahkihong ira en kadirehkihla sampah seri kan oh kaparadaisihala. (Sen. 1:28) Adam oh Ihp pahn men neira seri kan en nsenamwahu, duwehte Siohwa eh ketin kupwurki koaros nin sampah en nsenamwahu. E ketin kasik me kadaudok en Adam oh Ihp en doadoahkpene oh kaparadaisihala sampah pwon. Met pahn wia doadoahk laud ehu!

9. Dahme kahrehda aramas akan pahn perenki kaparadaisihala sampah?

9 Aramas unsek kan pahn anahne iang Siohwa doadoahk pwehn kaparadaisihala sampah oh kapwaiada kupwure. Ni ahl wet, irail pahn kak pedolong nan sapwellime kommoal. (Ipru 4:11) Medewehla uwen kansenamwahu oh kaperen en doadoahk wet! Siohwa uhdahn pahn ketin kapaiahda irail pwehki irail sohte kin roporop oh re kin nsenohki meteikan.

10, 11. Ia duwen atail kak wia doadoahk en kalohk oh katohnpadahk?

10 Rahnwet, Siohwa ketikihong kitail en wia doadoahk tohrohr ehu. E kupwurki kitail en kalohk oh katohnpadahk. Pwe kitail en wia doadoahk wet, kitail uhdahn anahne nsenohki aramas akan. Ni mehlel, kitail kak wiewia doadoahk wet ihte ma kitail ahneki madamadau pwung wet​—limpoak ong Siohwa oh limpoak ong aramas akan.

11 Pohl koasoia me ih oh Kristian teikan wia “iengen Koht tohndoadoahk kan” pwehki irail kin kalohk oh padahkihong aramas akan padahk mehlel. (1 Kor. 3:6, 9) Rahnwet, kitail pil kak wia “iengen Koht tohndoadoahk kan” sang ni atail kin sapan oh toukihda atail ahnsou, kehl, oh mwohni pwehn wia doadoahk en kalohk me Koht ketikihong kitail. Met wia pwais kaselel ehu!

Sewese emen en esehla padahk mehlel pahn kihong uhk peren laud (Menlau kilang parakrap 12)

12, 13. Dahme ke pahn ndahki kapai kan en katohnpadahk?

12 Atail kin sapan oh toukihda ahnsou oh kehl ni atail kin kalohk oh padahki aramas kin wahdo peren laud. Ih met me riatail Kristian tohto me kin ahneki ahnsou mwahu en wia onop en Paipel kin nda. Kitail kin uhdahn perenki kilang neitail tohnsukuhl en Paipel kan ar kin perenda ni arail wehwehkihda dahme Paipel uhdahn padahngki, arail pwoson laudla, wiahda wekidekla kan nan arail mour, oh tepida ehukihong meteikan dahme re sukuhlki. Sises pil kupwurperenkihda ni sounkalohk 70 ko me e ketin poaronehla nan kalohk ar “pwurodo ni peren” pwehki dahme wiawihong irail.​—Luk 10:17-21.

13 Riatail Kristian kan nan sampah pwon kin perenda ni arail kilang duwen rongamwahu sang nan Paipel eh kin sewese aramas akan en kamwahwihala arail mour. Karasepe, sister kiripw  pwulopwul men me adaneki Anna, men kalaudehla eh papah Siohwa. * Ih eri keseula wasa ehu nan palimese en Iurop me anahne sounkalohk tohto. E nda: “Mie ahnsou mwahu tohto en wia onop en Paipel wasaht, oh I uhdahn mwahuki met. Ei doadoahk en kalohk kin kahrehiong ie peren laud. Ni ei kin pwurala ni imweio, sohte ei ahnsou en medemedewehte pein ngehi. I kin medemedewe irail kan me I kin onop ong—arail kahpwal oh kapwunod kan. I kin rapahki ahl akan en kangoange oh sewesehki irail dahme pahn mwahu ong irail. Oh I uhdahn kamehlele me ‘kihwei kin kaperen sang ale.’”​—Wiewia 20:35.

Ni atail kohla ni ihmw koaros nan atail wasahn kalohk, kitail kihong aramas akan ahnsou mwahu en rong rongamwahu en Wehio (Menlau kilang parakrap 14)

14. Ia duwen omw kak perenki doadoahk en kalohk mehnda ma aramas akan sohte men rong?

14 Kitail kak diar peren ni atail kihong aramas akan ahnsou mwahu ren rong rongamwahwo, mehnda ma re pilada ren dehr rong. Siohwa ketin kasik kitail en wia soahngohte me e ketin mahsanihong Esekaia en wia: “Ke pahn ndaiong irail mehkoaros me I padahkihong uhk, mehnda ma re men rong uhk de soh.” (Esek. 2:7; Ais. 43:10) Mehnda ma ekei sohte kalahnganki rongamwahu me kitail kin kalohki, Siohwa kin ketin kalahnganki atail kin nannanti. (Wadek Ipru 6:10.) Emen brother koasoia met duwen eh doadoahk en kalohk: “Kitail kin padokedi, kalamwuri, oh kapakap ni koapworopwor me Siohwa pahn ketin kakairada ahn aramas akan ar men rong.”​—1 Kor. 3:6.

IA DUWEN ATAIL KAK PEREN

15. Ia duwe, kitail en kasalehda kalahngan ihte ma aramas akan kin kasalehda kalahngan ong kitail? Menlau kawehwehda.

15 Sises kupwurki kitail en diar peren sang ni atail kin kasalehda kadek. Me tohto kin men rong aramas me kin kadek. Sises ketin kangoange kitail ni eh mahsanih: “Kumwail en kin kihkihwei pwe aramas pahn pil kihong kumwail. Re pahn wudekihdiong nan amwail likou kan uwe ehu me laud me pahn idaidpene, itihtpene oh wudewudekla. Pwe mehn sosohngohte me kumwail kin sohngki meteikan, irail pahn pil sohngkin kumwail.” (Luk 6:38) Kaidehn aramas koaros pahn kalahnganki ni omw kin kasalehda kadek. Ahpw ni ekei ar kalahnganki met, omw kasalehda kadek kakete kamwakid irail en pil kasalehda kadek. Eri  mendahki ma e mwomwen me aramas akan sohte kasalehda kalahngan, ken pousehlahte kihkihwei. Ke sohte ese ia uwen kamwahu me ke kak wiahda sang wiewiahn kadek ehute.

16. Ihs me kitail en kadek ong, oh dahme kahrehda?

16 Aramas akan me uhdahn kadek sohte kin kasalehda kadek pwehki re kasik aramas en dupukohng irail soahng kan. Sises mahsanih: “Ni omw pahn kin wia kamadipw ehu, luke me semwehmwe, me kisehn paliwere mwoator, me dangepel, oh me maskun; oh ke pahn peren pwehki ar sohte kak lukeiuklahng ni imwarail pwe ken mwenge.” (Luk 14:13, 14) Paipel mahsanih: “Ke en sapan oh . . . Ke pahn alehki kupwuramwahu en wiewia pwukat.” E pil mahsanih: “Meid pai irail kan me kin nsenohki apwalih me semwehmwe kan.” (Lep. Pad. 22:9; Mel. 41:1) Ei mehlel, kitail en kihkihwei pwehki kitail uhdahn kin peren ni atail sewese meteikan.

17. Ia ekei ahl akan me kitail kak kihkihwei me pahn kahrehiong kitail en peren?

17 Ni Pohl eh kasalehda dahme Sises mahsanih me “kihwei kin kaperen sang ale,” e sohte koasoakoasoiahte duwen en kihwei kepwe kan. Kitail pil kak kihkihwei ni atail pahn kangoange aramas akan, kihda kaweid sang nan Paipel, oh sawas me uhdahn konehng. (Wiewia 20:31-35) Sang ni dahme Pohl nda oh wia, e padahkihong kitail ia uwen eh kesempwal en kasalehda sapan ni atail toukihda atail ahnsou, kehl, nsenoh, oh limpoak.

18. Dahme sounroporop kan koasoiahki duwen en kasalehda kadek?

18 Sounroporop kan me kin sukuhlki wiewiahn aramas pil diarada me en kihkihwei kin kahrehiong aramas akan en peren. Nin duwen me ehu pwuhk koasoia, aramas akan kin nda me arail peren kin laudla ma irail wia soahng mwahu kan ong meteikan. Sounroporop kan nda me ni atail kin sewese meteikan, kitail kin pehm me mie wehwehn oh kahrepen atail mour. Ekei irail pwukat kangoange aramas akan en wia doadoahk en tounmetei pwe ren kalaudehla arail roson oh peren. Ni mehlel, dahme irail diarada sohte wia mehkot kapwuriamwei ong kitail, pwehki Sounkapikpatail, Siohwa, kin ketin ahnsou koaros mahsanih me en kihkihwei kin kahrehiong kitail en peren.​—2 Tim. 3:16, 17.

POUSEHLAHTE KASALEHDA KADEK

19, 20. Dahme kahrehda ke men kasalehda kadek?

19 Ni aramas akan ar kin nsenohkihte pein irail, met kin apwal ong kitail en pousehlahte kasalehda kadek. Ahpw Sises ketin katamankihong kitail kosonned riau me keieu kesempwal me iei en poakohng Siohwa sang ni atail mohngiong unsek, mour unsek, lamalam unsek, oh kehl unsek, oh kitail en pil poakohng mehn mpatail kan duwehte atail kin poakohng pein kitail. (Mark 12:28-31) Kitail sukuhlki nan iren onop wet me irail kan me poakohng Siohwa kin kahlemengih ih. Siohwa oh Sises kin ketin kadek, oh ira ketin kangoange kitail en idawehn sapwellimara mehn kahlemeng, pwehki met pahn kahrehiong kitail en uhdahn peren. Ma kitail kin wia uwen atail kak oh kasalehda kadek ni soahng kan me kitail kin wia ong Koht oh aramas akan, kitail pahn kawauwihala Siohwa oh met pahn wia kamwahu ehu ong kitail oh meteikan.

20 Ni mehlel, ke wiewiahier uwen omw kak en kasalehda kadek oh sewese meteikan, ahpw mehlel riomw Kristian kan. (Kal. 6:10) Ma ke pousehlahte wia met, aramas akan pahn kalahnganki oh poakohng uhk, oh ke pahn peren. Paipel mahsanih: “Kadek, ke ahpw pahn paiamwahula. Sewese meteikan, ke ahpw pahn ale sawas sang meteikan.” (Lep. Pad. 11:25) Nan atail mour oh doadoahk en kalohk, mie ahl tohto me kitail kak kihkihwei ni soh roporop oh kasalehda kadek. Kitail pahn koasoiapene ekei ahl pwukat nan iren onop en mwuhr.

^ par. 13 Kaidehn uhdahn edeo met.