Habu̱ ma gi tini te hutsʼi

Habu̱ ma dä xiʼi te hutsʼi

 APENDISE

¿Xä ñho gä o̱tˈehu̱ yä ngo?

¿Xä ñho gä o̱tˈehu̱ yä ngo?

RÄ Mäkä Tˈofo hinte mää de nuˈu̱ yä ngo o̱tˈe yä jäˈi mäpaya ha ndunthi yä luga de rä xiˈmhai. Nuˈmu̱, ¿de habu̱ xpi ˈñehe gatˈho nuˈu̱ yä ngo? Mu̱ dä za gi ma ha nˈa rä biblioteka, ma gi tini rˈa yä mfistˈofo nuˈu̱ mää de habu̱ xpi ˈñehe rˈa de nuˈu̱ yä ngo di tˈo̱tˈe habu̱ gi ˈmu̱i. Ma gä hanthu̱ rˈa de geˈu̱.

Rä Nsemänä Santa. Mäske yä jäˈi mää ge di tˈo̱tˈe näˈä ngo pa dä feni näˈä rä pa bi du rä Hesu, ˈne näˈä rä pa bi nangi de rä du, nunä nzäi xpi ˈñehe de nuˈu̱ yä jäˈi himi xo̱kämbeni Jeoba. Rä mfistˈofo Las Grandes Religiones Ilustradas, mää ge ndunthi yä je̱ya änte de xä mˈu̱i rä Hesu, yä babilonio «xa  mi numäñho nuˈu̱ yä idolo [...]. Mi hete ko yä hogä dutu, mi japäbi yä tho̱de o thebe, yä pulsera ˈne yä mfoyˈe̱; ˈnepu̱ mi tsˈogi ha yä altar de gä lujo, ˈne mi tˈo̱ˈtuäbi yä thetˈi».

Yä ngo de gä Rˈayˈo Nje̱ya. Näˈä fecha ˈne nuˈu̱ yä ngo di tˈo̱tˈe de gä Rˈayˈo Nje̱ya, hingä mähye̱gi ha gatˈho yä dähni. ¿Habu̱ bä ehe nuya yä nzäi? Rä mfistˈofo The World Book Encyclopedia enä: «Ha näˈä rä je̱ya 46 änte de rä Kristo, rä emperador romäno mi rä thuhu Julio César, bi huahni näˈä rä 1 de enero pa dä tˈo̱tˈe rä Rˈayˈo Nje̱ya. Yä romäno bi ˈueke nunä fecha pa näˈä idolo mi xo̱kämbeni mi rä thuhu Jano [...]. Nunä idolo mi pe̱ˈtsi yoho yä hmi: nˈaa mi handi pa ndelante ˈne näˈä mä nˈa mi handi pa nxu̱tha. Näˈä rä zänä enero [Januarius, de rä idioma latín], mˈe̱fa bi tˈembäbi ˈnehe Jano». Ja ngu di handihu̱, nuˈu̱ yä ngo de gä Rˈayˈo Nje̱ya bi ehe de nuˈu̱ yä jäˈi himi xo̱kämbeni Jeoba.

Rä mpa alma o animä. Nˈa rä mfistˈofo enä: «Näˈä rä Pa de gä Animä [...] geˈä rä pa xä huahni rä Nijä Católica Romana pa dä feni nuˈu̱ yä jäˈi xä du. [...] Nuˈu̱ yä nzäi ja de näˈä rä Pa de gä Animä xpä ˈñehe dende xa mäyaˈmu̱, ˈne de nuˈu̱ yä jäˈi mi xo̱kämbeni yä idolo. Hänge yä campesino de ndunthi yä dähni habu̱ yä católico, kamfri ge näˈä rä xui de näˈä rä Pa de gä Animä, nuˈu̱ yä jäˈi xä du bi pengi ha nuˈu̱ yä nguu habu̱ xki mˈu̱i, pa di ñuni» (La edición de 1910 de The Encyclopædia Britannica).

Märˈa yä ngo. Hindä za gä ñähu̱ de gatˈho nuˈu̱ yä ngo di tˈo̱tˈe ha gatˈho rä Xiˈmhai. Pe mähyoni gä benihu̱ ge Jeoba hindi ho gatˈho nuˈu̱ yä ngo bi ehe de yä hyate relijion, nixi nuˈu̱ yä ngo di tˈo̱tˈe habu̱ di tˈespäbi yä nsu yä jäˈi o nuˈu̱ yä organización xä hyoki yä jäˈi (Jeremías 17:5-7; Hechos 10:25, 26). Beni ˈnehe ge pa gi pädi xä ñho mu̱ nˈa rä ngo di ho Äjuä o hinä, mähyoni gi hyandi de habu̱ xpi ˈñehe (Isaías 52:11; Apocalipsis [Revelación] 18:4). Nuˈu̱ yä tsˈofo de rä Mäkä Tˈofo dä handihu̱ ha Rä ntheke 16 de nunä mfistˈofo, ma dä maxˈäˈi gi pädi hanja handi Äjuä nuˈu̱ märˈa yä ngo, mäske nuˈu̱ hixpä ˈñehe de yä hyate relijion.