INEMILIS

ToTajtsin Dios yonechmachti miak tlamantli

ToTajtsin Dios yonechmachti miak tlamantli

NOSIUA uan ne otechpanok miak tlamantli ijkuak otikatkaj tiprecursores uan timisioneros. Soldados otechtsakuiliayaj, miakej okitlatiayaj miak tlamantli ipan ojtli para amikaj mapano, oejekakiauiaya, omokualaniayaj akinmej ochantiayaj itech non altepetl uan ualeua noijki omonekiaya techuikaskej itech okse altepetl. Pero tejuan tipakij otikpejpenkej tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios. Jehová yotechpaleui miak xiuitl uan noijki yotechteochi miak. Ye okachi kuali techmachtia ikinon yotechmachti miak tlamantli (Job 36:22; Is. 30:20).

NOPAPANUAN ONECHITITIJKEJ KEN NIKTEKICHIUILIS TOTAJTSIN DIOS

1957 nopapanuan ochantiayaj Italia pero satepan ochantitoj Canadá. Ochantitoj itech se altepetsintli tlen itoka Kindersley tlen poui itech altepetl Saskatchewan. Satepan nopapanuan opejkej momachtiaj Biblia uan desde ijkuakon kipatioitaj kitekichiuiliskej Jehová. Nikilnamiki ijkuak onikatka nichokotsin sapanoua onitetlapouiaya iuan nofamilia. Ikinon ualeua onikinmiluiaya tokniuan ne yonikatka niprecursor auxiliar ijkuak onikpiaya chikueyi xiuitl.

Nika iuan nofamilia kanaj itech 1966.

Nopapanuan amo okipiayaj miak tomin pero okinekiayaj okachi kitekichiuiliskej Jehová. Ijkon okiteititijkej 1963 ijkuak omochi se ueyi nechikol ompa Pasadena California tlen poui Estados Unidos. Nopapanuan okinekiayaj yaskej itech non ueyi nechikol ikinon okinemakakej miak tlamantli tlen okipiayaj. 1972 otichantitoj itech se altepetsintli itoka Trail non altepetsintli mokaua kanaj 1,000 kilómetros ik Columbia Británica uan poui Canadá. Ompa otiajkej para tikintlapouiskej akinmej tlajtouaj italiano. Nopapa okinmaluiaya kalmej uan okinchipauaya. Okipiaya non tekitl porque okinekiaya okachi kitekichiuilis toTajtsin Dios ikinon amo okiseli tekitl kanin okachi kitlaxtlauiskiaj.

Ne uan eyi nokniuan sapanoua tikintlasojkamatiliaj topapanuan porque otechititijkej ken tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios. Nopapanuan onechititijkej okachi manikpatioita niktekichiuilis toTajtsin Dios uan ijkon ye nochipa nechmaluiskia (Mat. 6:33).

OPEJKI OKACHI NIKTEKICHIUILIA JEHOVÁ

1980 onimonamikti iuan se tokni sapanoua kuajkualtsin itoka Debbie. Ye kuali okimatiaya ken kitekichiuilis Jehová. Ikinon Debbie omochi precursora ijkuak opanok eyi metstli otimonamiktijkej. Ijkon okichi porque otiknekiayaj okachi tiktekichiuiliskej Jehová. Ne onimochi precursor ijkuak opanok se xiuitl otimonamiktijkej uan otiajkej otitlapaleuitoj itech se tlanechikol kanin omonekiaya okachi matetlapouikan.

Onimonamikti 1980.

Otimosotlajkej ijkuak ompa otikatkaj uan otikijtojkej oksekan tiaskej. Pero achto otimotlapouijkej iuan tlayekanki itech circuito. Ye amo omomojti ijkuak otechilui: “Namejuan san nankitaj tlen amo kuali panoua itech tlanechikol. Okachi kuali xikitakan tlen kuali kichiuaj tokniuan”. Sapanoua otechpaleui tlen otechilui (Sal. 141:5). San niman opejki tikchiuaj tlen otechilui uan opejki tikitaj tlen kuali kichiuaj tokniuan. Miakej tokniuan okinekiayaj okachi kitekichiuiliskej Jehová. Ijkon okichiuayaj konemej uan sekimej tokniuan tlen innamik amo omomachtiaya. Non otechmachti itlaj miak ipati. Otechmachti matikitakan tlen kuali kichiuaj tokniuan uan matikneltokakan Jehová kimati keman kiyektlalis tlen amo kuali panotok (Miq. 7:7). Opejki tipakij uan kuali otimouikayaj inuan tokniuan.

Naui tokniuan otechmachtijkej ijkuak otikselitoj tlamachtil tlen kiseliaj precursores. Eyi tokniuan tlen otechmachtijkej otlapaleuijkej itech okseki altepemej. Otechititijkej fotos kanin otlapaleuijkej uan otechiluijkej tlen tlamantli okixnamikej. Noijki otechtlapouijkej ken okinteochi toTajtsin Dios uan non otechpaleui matiknekikan tiyetoskej misioneros. Ikinon otikitakej ken uelis ijkon titlapaleuiskej.

1983 otimonechikouayaj ompa Columbia Británica.

Otiknekiayaj okachi titlapaleuiskej ikinon 1984 otiajkej Quebec tlen mokaua kanaj 4,000 kilómetros ik ompa Columbia Británica. Ompa tlajtouaj francés ikinon omonekiaya timomachtiskej non tlajtoli uan timomatiskej itech non altepetl. Noijki otikitayaj oui ompa tiyetoskej porque amo otechajxiliaya totomin. Se tonal se tlakatl otechilui matikololotij tlakuatetl noso papas tlen omoka itlala. San non otikpiayaj tlen tikkuaskej. Nosiua okitemo ken uelis tlakualchiuas ika tlakuatetl noso papas uan uelik otlakualchiuaya. Amo otikpiayaj tomin pero otiyolpakiayaj ompa tiktekichiuiliskej Jehová uan noijki otikitakej ken otechpaleui (Sal. 64:10).

Se tonal amo otikchiayaj ikaj matechnotsa pero otechnotskej uan otechiluijkej matitlapaleuitij itech Betel tlen kajki Canadá. Amo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej porque yotiktitlankaj se amatl kanin otikijkuilojkej otiknekiayaj timomachtitiuij Galaad. Pero otikijtojkej titlapaleuitiuij Betel. Ijkuak ompa otiajsitoj otiktlajtlanijkej tokni Kenneth Little tlen opouiaya itech comité tlen kiyekana Betel tlen tikchiuaskiaj. Otikiluijkej: “Axkan tlen tikchiuaskej porque yotiktitlankej se amatl kanin otikijkuilojkej tiknekij timomachtitiuij Galaad”. Ye otechilui: “Amo ximotekipachokan porque ok tikitaskej tlen panos”.

Opanok se semana uan otechiluijkej ne uan Debbie matimomachtitij Galaad. Omonekiaya tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej. Tokni Kenneth otechilui: “Maski san tlen nankipejpenaskej satepan nankijtoskej okachi kuali nankipejpenaskiaj okse tlamantli. Amo uelis tikijtoskej se tekitl okachi miak ipati. Jehová namechteochiuas tla nankipejpenaskej nanmomachtitiuij Galaad noso nantlapaleuiskej Betel”. Otimomachtitoj Galaad uan satepan otikitakej opanok tlen otechilui tokni Kenneth. Tejuan noijki ijkon tikinmiluiaj tokniuan ijkuak moneki kipejpenaskej kanin kitekichiuiliskej Jehová.

OPEJKI TITLAPALEUIAJ KEN MISIONEROS

(Toopochma) Ulysses Glass.

(Toyekma) Jack Redford.

Sapanoua otipakej porque otimomachtitoj inuan 22 tokniuan itech tlamachtil 83 tlen opejki abril de 1987 ompa Brooklyn Nueva York. Otechmachtijkej tokniuan Ulysses Glass uan Jack Redford. Makuili metstli tlen otimomachtijkej san niman otlantikiski porque otitlankej 6 de septiembre 1987. Otechtitlankej Haití inuan tokniuan John uan Marie Goode.

1988 otikatkaj Haití.

Desde 1962 ompa Haití amo okatkaj misioneros porque okinkixtijkej tlen ompa okatkaj. Ikinon tejuan yikin achto oksepa ompa otiajsitoj. Opanok eyi semana uan opejki titlapaleuiaj itech se tlanechikol tlen san okinpiaya 35 tokniuan tlen otetlapouiayaj uan nin tlanechikol okatka itech tepeyo. Ijkuakon ayamo miak xiuitl otikpiayaj uan omonekiaya timomachtiskej miak tlamantli. Noijki san toselti otichantiayaj itech kali kanin omokauayaj misioneros. Ompa Haití amo kipiaj tomin uan miakej amo okimatiayaj kitlajtoltiskej se amatl. Ijkuak ompa otikatkaj, tekiuajkej omokualaniayaj, miakej okixnamikiayaj tekiua, miakej okitlatiayaj miak tlamantli ipan ojtli para amikaj mapano uan noijki oejekakiauiaya.

Tokniuan tlen chantij Haití otechmachtijkej miak tlamantli porque yejuan opakiayaj uan otlaxikouayaj maski okinpanouaya miak tlamantli. Miakej okixnamikiayaj miak tlamantli pero okitlasojtlayaj Jehová uan okipatioitayaj tetlapouiskej. Se tokni amo okimatiaya kitlajtoltis se amatl pero okinmomachti kanaj 150 textos. Otikitayaj opanouaya miak tlamantli itech non altepetl ikinon otikintlapouiayaj san iTekiuajkayo toTajtsin Dios uelis tlayektlalis. Sapanoua otipakej ijkuak otikitakej akinmej otikinmachtiayaj omochijkej precursores regulares, precursores especiales uan tlayekankej.

Ompa Haití onikixmatki se telpochtli itoka Trevor uan ye okatka mormón. Non telpochtli uan ne miak uelta otimotlapouijkej tlen tlamachtia Biblia. Opanok seki xiuitl uan onechtitlanili se carta kanin onechilui: “Nimoapolaktis itech okse ueyi nechikol. Satepan nikneki nimokopas Haití uan ompa nimochiuas precursor especial kanin achto onitlapaleuiaya ken mormón”. Ye uan isiua miak xiuitl otlapaleuijkej itech non altepetl.

OTECHTITLANKEJ EUROPA UAN SATEPAN OTECHTITLANKEJ ÁFRICA

1994 Franco otlapaleui Eslovenia.

Otechtitlankej itech se altepetsintli tlen kajki ompa Europa uan ijkuakon yikin oksepa otechkauiliayaj matitetlapouikan. 1992 otiajsitoj Liubliana tlen poui Eslovenia ik kanin omoskaltijkej nopapanuan ijkuak ayamo oyayaj Italia. Ijkuakon opanotoka se guerra tlen okixmatiayaj ken Yugoslavia. Nochi tekitl tlen omochiuaya itech non altepetl okitayaj tokniuan tlen katej Betel ompa Viena tlen poui Austria. Noijki okseki tekitl okitayaj tokniuan tlen katej Zagreb ompa Croacia uan Belgrado tlen kajki Serbia. Pero tokniuan okijtojkej sejse altepetl kipiaskia se kali Betel.

Opejki timomachtiaj okse tlajtoli uan omonekiaya timomatiskej itech non altepetl. Akinmej ochantiayaj Eslovenia okijtouayaj “Jezik je težek”. Non kijtosneki “oui totlajtol” uan melauak tlen otechiluijkej. Otikitakej tokniuan amo okikauayaj Jehová uan okipiayaj kualtsin inyelis porque okiseliayaj tlen okipatlaya ialtepe toTajtsin Dios. Noijki otikitakej Jehová okinteochi tokniuan porque okipiayaj kualtsin inyelis. Ijkuakon oksepa otikitakej Jehová kiyektlalia tlen amo kuali panotok ijkuak moneki. Ompa Eslovenia otikilnamikej miak tlamantli tlen yotikmatiayaj pero otimomachtijkej okseki tlamantli miak ipati.

Satepan oksekan otechtitlankej matitlapaleuitij. Itech xiuitl 2000 otechtitlankej Costa de Marfil ompa África Occidental. Pero opejki mokualaniaj akinmej ompa ochantiayaj uan noviembre 2002 otechkixtijkej uan otechuikakej altepetl Sierra Leona. Itech non altepetl omokualanijtokaj kanaj 11 xiuitl akinmej ompa ochantiayaj pero ijkuakon ayakmo ijkon okichiuayaj. Otikitakej oui tikisaskej Costa de Marfil porque san niman otikistikiskej. Pero tejuan otiyolpakiayaj porque achto yotechpanoka miak tlamantli uan non otechpaleui.

Tokniuan otechtlasojtlayaj uan otlaxikouayaj maski yimiak xiuitl opanotoka guerra. Noijki kuali otechkakiayaj kanin otitetlapouiayaj. Tokniuan amitlaj okipiayaj pero okinekiayaj kinpaleuiskej oksekimej. Se tokni okinekiaya kitliokolis Debbie seki tlakemitl. Debbie okinekiaya kiluis amo kiseliskia non tlakemitl. Pero tokni okitlatlaujti uan okilui: “Tokniuan tlen chantij itech okseki altepemej otechpaleuijkej ijkuak opanotoka guerra uan axkan moneki tejuan tikinpaleuiskej”. Ikinon tejuan otikijtojkej noijki ijkon tikchiuaskej.

Satepan otimokopkej Costa de Marfil pero oksepa opejki mokualaniaj tekiuajkej. Ikinon noviembre 2004 san niman otechkixtijkej uan otechuikakej itech helicóptero. Ijkuakon san otechkauilijkej matikuikakan kanaj majtlaktli kilos totlaken. Otikochkej ik kanin okatkaj soldados franceses uan mostlatika otechuikakej ompa Suiza itech se avión. Otiajsitoj Betel tlajko youak. Kualtsin otimomachilijkej porque yotechchixtokaj tokniuan tlen kiyekanaj Betel uan noijki tokniuan tlen kinmachtiaj tlayekankej uan siervos ministeriales inuan insiuauan. Yejuan otlakualchijkej uan okitlalijkej miak chokolatl tlen ompa kichiuaj.

2005 ompa Costa de Marfil okintlapouijtokaj tokniuan tlen omopaleuitoj.

Kanaj keski tonal otechtitlankej altepetl Ghana uan satepan otimokopkej Costa de Marfil ijkuak ayakmo ikaj okachi omokualaniaya. Tokniuan otechtlasojtlayaj uan non otechpaleui matitlaxikokan ijkuak ijkon otechpanotoka. Porque miak uelta oksekan otechuikakej uan otechiluijkej matikchiuakan okseki tekitl. Ialtepe Jehová techmachtia matimotlasojtlakan pero ne uan Debbie melauak otikitakej ijkon okichijkej tokniuan. Otechmachti miak tlamantli nochi tlen otechpanok.

OKSEKAN OTECHTITLANKEJ

2007 otiatoj Oriente Medio.

2006 tokniuan tlen kinyekanaj iTlaixpantijkauan Jehová otechtitlanilijkej se carta uan otechiluijkej titlapaleuiskiaj Asia occidental tlen kajki Oriente Medio. Non kijtosneki tikixnamikiskiaj okseki tlamantli, timomachtiskiaj okse tlajtoli uan omonekiaya oksepa timomatiskej itech non altepetl. Omonekiaya timomachtiskej okseki tlamantli porque ompa okineltokayaj tlen okichiuayaj tekiuajkej uan tlen okichiuayaj religiones. Sapanoua otechpakti porque tokniuan otlajtouayaj tlatlamantli tlajtoli uan kuali omouikayaj porque okitlakamatiayaj tlen okinnauatiayaj ialtepe toTajtsin Dios. Sapanoua otechtlajtlachialti porque tokniuan okixikouayaj ijkuak infamiliares okinmixnamikiayaj, kanin omomachtiayaj, kanin otekipanouayaj uan akinmej ik ompa ochantiayaj.

2012 omochi se ueyi nechikol miak ipati ompa Tel Aviv tlen poui Israel. Non ueyi nechikol sapanoua kualtsin okatka porque desde Pentecostés xiuitl 33 amo ijkon omonechikouayaj itech non altepetl.

Seki xiuitl otechtitlankej matitetlajpalotij kanin amo otechkauiliayaj matitetlapouikan. Otikinuikayaj seki amatlajkuilolmej, otiayaj titetlapouitiuij uan otimonechikouayaj pero amo timiakej. Okatkaj miakej soldados uan san kanin otlamaluiayaj. Pero tejuan kuali otimomachiliayaj porque tokniuan tlen ompa ochantiayaj touan oyayaj uan otechiluiayaj ken timomaluiskej.

OKSEPA OTECHTITLANKEJ ÁFRICA

2014 Franco moyektlalijtok para tlamachtis ompa República Democrática del Congo.

2013 otechiluijkej matitlapaleuitij Betel tlen kajki Kinsasa ompa República Democrática del Congo. Nin altepetl sapanoua kuajkualtsin pero tlajyouiaj akinmej ompa chantij porque amo kipiaj miak tlamantli uan onka miak guerra. Tejuan otikijtojkej yotikixmatiayaj non altepetl ikinon yotikmatiayaj tlen tikchiuaskej ijkuak ompa tiajsitiuij. Pero ok omonekiaya tikmatiskej miak tlamantli porque tejuan amo otikmatiayaj ken tiaskej kanin amo okatkaj carreteras uan puentes. Tokniuan amo okipiayaj tomin pero otechyolchikauayaj porque yejuan okipatioitayaj tetlapouiskej, monechikoskej uan yaskej uejueyij nechikolmej. Tejuan otikitakej Jehová okiteochiuaya tekitl tlen ompa otikchiuayaj porque opejki momiaktiliaj tokniuan. Ompa Congo Kinsasa otimomachtijkej miak tlamantli ipati uan toyolikniuan opejki tikinmitaj ken tofamilia.

2023 otitetlapouitoj Sudáfrica.

Itlamian 2017 otechtitlankej Betel tlen kajki Sudáfrica. Amo keman otitlapaleuiayaj itech se Betel tlen sapanoua ueyi. Ompa otechmakakej seki tekitl tlen amo keman otikchiuayaj. Omonekiaya timomachtiskej okseki tlamantli pero otechpaleui tlen yotechpanoka. Miakej tokniuan yokitekichiuilijkej Jehová miak xiuitl uan tejuan tikintlasojtlaj miak. Tokniuan tlen tlapaleuiaj Betel kualtsin mouikaj maski tlatlamantli inmialtepe uan tlatlamantli okinmiskaltijkej. Jehová kinpaleuia tokniuan kuali mayetokan porque kipiaj kualtsin inyelis uan moyekanaj ika principios bíblicos.

Ne uan Debbie yimiak xiuitl yotiktekichiuilijkej Jehová uan yotechpanok miak tlamantli kuajkualtsin ijkuak otechiluijkej oksekan matitlapaleuitij. Otimomatkej kanin otechtitlankej uan otimomachtijkej okseki tlajtoli. Yotikitakej Jehová techtlasojtla porque ijkon kiteititia ialtepe uan tokniuan maski yotikixnamikej miak tlamantli (Sal. 144:2). Nochi tlen yotechpanok techpaleuia okachi kuali matiktekichiuilikan Jehová.

Nikintlasojkamatilia nopapanuan porque kuali onechiskaltijkej. Noijki nosiua nechpaleuia uan tokniuan kichiuaj miak tlamantli tlen nechyolchikaua. Ne uan nosiua tiknekij nochipa matechmachti toTajtsin Dios porque sapanoua techpaleuia.