Kuaʼan-ní nu̱u̱ iyo

Kuaʼan-ní nu̱u̱ índice

 LECCIÓN 6

¿A iyo ɨn tuʼun vaʼa ja ndetu nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

¿A iyo ɨn tuʼun vaʼa ja ndetu nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

1. ¿Na tuʼun vaʼa ndetu nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

Ɨn kɨvɨ, ta ni iyo Jesús nu̱u̱ Ñuʼun, ni ji̱ʼi̱ ɨn teé ja ni kitaʼan vaʼa jín-de ja ni nani Lázaro. Teé yaʼa ni ndee-de ñuu Betania, ɨn ñuu luli ja ni iyo ñati nu̱u̱ ñuu Jerusalén. Ta ni kenda Jesús, Lázaro ja̱ ni kuu kumi kɨvɨ ja ni ji̱ʼi̱-de. Jesús ni jaʼan jín Marta ji María —kuáʼa teé ja ni ji̱ʼi̱— nu̱u̱ yiyuʼu̱-de, nduu naʼan ni̱ de ni kutútú kuaʼa ñayí. ¿A jani ini-ní nasaa ni kusii ini Marta ji María ta ni ka jini-ña ja Jesús ni nasteku-de kuáʼa-ña? Kaʼvi-ní Juan 11:21-24, 38-44.

Ini nda tuʼun vaʼa ja taji Biblia yiʼi tuʼun ndetu-yo ja ku̱ú ichi nu̱u̱ ja nateku ñayí ni ji̱ʼi̱. Marta de ja̱ ni kutuʼva-ña ja Jeová ni kachi-Ya ja ku̱ú ndaneʼen-Ya nda ndɨyɨ tágua ku̱ú kuteku-ji inka ji̱chi nu̱u̱ Ñuʼun yaʼa. Kaʼvi-ní Juan 11:24.

2. ¿Na̱sa iyo nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

Yandios ni kachi-Ya nu̱u̱ Adán: “Chi ñuʼun ni kuu-ro de nu̱u̱ ñuʼun ndi̱kó-ro” (GÉNESIS 3:19)

Nda-yo ja kuu-yo ñayí, kuu-yo “ñuʼun” (Génesis 2:7; 3:19). Ma sú ɨn espíritu kuu-yo de teku-yo ini yɨkɨ kuñu. Chi yɨkɨ kuñu kuu-yo, de nduu naguá teku ka ta ji̱ʼi̱-yo, ta ji̱ʼi̱ minki naa ndɨʼɨ ja jani ini-yo. Ja ñukua kuu ja nda ñayí ni ji̱ʼi̱ nduu ka jani ini-ji de nduu ndoʼo-ji. Ñukua kuu ja Lázaro, ta ni nateku-de, nduu ni ndakani-de naguá kuu ja ni ndoʼo-de. Biblia kachi: “Nda ja teku ka jini-ji ja ka kúu̱-ji, de nda ndɨyɨ, nduu na jini kuiti̱ ka, ni̱ nduu na ya̱ʼvi ka-ji, chi ndɨʼɨ ja ñúʼun xini-ji ja ni naa. Suni, ja kundaʼvi ini-ji, ja kɨtɨ̱ ini-ji, de ja kukuiñú-ji ja ni naa, de nduu na tiñu iyo nu̱u̱-ji tágua saʼa-ji nu̱u̱ ñuʼun yaʼa ja iyo chi̱jin kandii̱. Ndɨʼɨ ja kuu saʼa-ro jín ndaʼá-ro saʼa mita kuu saʼa-ro chi nduu na tiñu ni̱ ma kuu kani ini-ro ni̱ nduu na tuʼun ndíchi ini yavi nu̱u̱ kiʼin-ro” (Eclesiastés 9:5, 6, 10).

Sava ñayí jani ini ja Yandios xndoʼo-Ya ñayí nu̱u̱ ka̱yu̱ ñuʼu̱n ta ni ji̱ʼi̱-ji, de  ma sú ja nda̱a̱ kuu. Tanu ja̱ ni kutuʼva-yo, nda ñayí ja ni ji̱ʼi̱ nduu ka jani kuiti̱ ini-ji. Suu kuu ja tuʼun ja steʼen ja iyo ɨn nu̱u̱ ka̱yu̱ ñuʼu̱n ma sú ja nda̱a̱ kuu de kaʼan tuʼun túʼu̱n sɨkɨ Yandios ji te̱e̱ kuachi maa Jeová, de ja kani ini-Ya ja xndoʼo-Ya ɨn ñayí nu̱u̱ ñuʼu̱n ja nda̱a̱ kuu ja kukini̱ tuni ini-Ya. Biblia kachi: “De ni ka saʼa-ji nda nu̱u̱ súkún Tófet, ja iyo nu̱u̱ yo̱so seʼe yɨɨ́ Hinón, tágua teñúʼu̱n-ji nda seʼe yɨɨ́-ji ji seʼe sɨʼɨ-ji, tiñu ja nduu ni tetiñu-ni ji ja nduu ni kaa anu-ni” (Jeremías 7:31).

3. ¿A ku̱ú kaʼan-yo jín nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

Nda ñayí ni ji̱ʼi̱ nduu kuu kaʼan-ji, nduu kuu kunini-ji (Salmo 115:17). De iyo kuaʼa ángel ndevaʼa ini ja ku̱ú kaʼan jín ñayí, de ka saʼa-ji ja ka kuu-ji ñayí ni ji̱ʼi̱ (Judas 6). Sɨkɨ ñukua kuu ja, Jeová kúsá nduu ja taʼa̱n ini-Ya ja ndukú-yo na̱sa kaʼan-yo jín nda ñayí ni ji̱ʼi̱. Biblia kachi: “Ma ku̱ú koo ɨn ñayí [...] ja katuʼun-ji nda ñayí ja ni ji̱ʼi̱” (Deuteronomio 18:10, 11).

4. ¿Nde kuu nda ja nateku?

Kuaʼa tuni millón nda ñayí ni ji̱ʼi̱ nateku nda nu̱u̱ Ñuʼun yaʼa. De suni nateku nda ñayí ja ña̱ ni kutuʼva nda sɨkɨ Yandios Jeová de ni saʼa nda tiñu ja nduu iyo vaʼa (Lucas 23:42, 43). Kaʼvi-ní Hechos 24:15.

Nda ñayí ja nateku ku̱ú kutuʼva-ji tuʼun nda̱a̱ sɨkɨ Yandios, koo fe-ji nu̱u̱ Jesús ji ja kandija-ji (Apocalipsis [Revelación] 20:11-12). Nu saʼa nda sukua, ku̱ú kuteku sii ini-ji nɨkani nu̱u̱ Ñuʼun yaʼa. Kaʼvi-ní Juan 5:28, 29.

5. ¿Naguá steʼen nu̱u̱-yo sɨkɨ Jeová ja nateku nda ñayí ni ji̱ʼi̱?

Ja nateku ñayí ni ji̱ʼi̱ steʼen nasaa kutoo Jeová nda-yo ji ja vaʼa tuni ini-Ya jín nda-yo vese nduu naguá saʼa-yo tágua ndaniʼi taʼvi-yo nu̱u̱-Ya. Kutaʼvi-yo nu̱u̱ Yandios ja ni ndetiñu-Ya Seʼe yɨɨ́-Ya ja ni ji̱ʼi̱-de nu̱u̱ nda-yo, mita iyo tuʼun yaʼa nu̱u̱-yo ja ku̱ú kundetu-yo ichi nu̱u̱. De maa-ní ¿nde kuu ja kúni-ní kundeʼe-ní nateku? Biblia kachi: “Chi sɨkɨ ja ni kutoo tuni Yandios ñuuyɨvɨ́ ni taji-Ya Seʼe yɨɨ́ matuʼun ni̱-Ya, tágua ndɨʼɨ ja iyo fe nu̱u̱-de ma naa-ji, chi sa kuteku-ji nɨkani” (Juan 3:16TNM).