Kuaʼan-ní nu̱u̱ iyo

Kuaʼan-ní nu̱u̱ índice

 LECCIÓN 4

¿Nde kuu Jesucristo?

¿Nde kuu Jesucristo?

1. ¿Na̱sa ni jakoo Jesús?

 

¿Naguá kuu ja ni saʼa ja koo sii ini nda ñayí ja ni ndatuʼun-ji jín Jesús? (MATEO 11:29; MARCOS 10:13-16)

Jesús ja̱ ni kuu-de ɨn espíritu nde andɨvɨ́ ta nchaʼa ni kaku-de nu̱u̱ Ñuʼun, ma sú tanu kuu-yo (Juan 8:23). Ni kuu-de ja xinañuʼun ja ni saʼa Jeová de sukua ni chindee de-Ya ja ni jakoo ndɨʼɨ ja iyo. Biblia kachi ja nani-de Seʼe yɨɨ́ “matuʼun ni̱” sɨkɨ ja maa Yandios kuu ja ni saʼa Jesús (Juan 1:14). Suni nani-de “Tuʼun”, chi maa-de kuu ja ni siáʼa tuʼun Ta̱tá-de. Kaʼvi-ní Colosenses 1:15-17.

2. ¿Nakú ni kiji Jesús nu̱u̱ Ñuʼun?

Yandios ni ndetiñu-Ya Seʼe yɨɨ́-Ya nu̱u̱ Ñuʼun. Ñukua kuu ja ni chuʼun-Ya Seʼe yɨɨ́-Ya chi̱jin ɨn ñaʼan suchí judía ja nduu na teé ni ki̱xi̱n jín-ña ja ni nani-ña María. De ñukua kuu ja ma sú ɨn teé ñuuyɨvɨ́ ni kuu ta̱tá-de (Lucas 1:30-35). De ni kiji-de nu̱u̱ Ñuʼun yaʼa tágua saʼa-de uni tiñu: 1) steʼen-de tuʼun nda̱a̱ sɨkɨ Yandios, 2) steʼen-de na̱sa saʼa-yo ja taʼa̱n ini Yandios vese iyo tundoʼo, ji 3) tágua kuáʼa-de yɨkɨ kuñu-de ja nduu na kuachi yoso tágua ku̱ú “skáku-de” ñayí. Kaʼvi-ní Mateo 20:28.

3. ¿Nakú jiniñuʼun-yo ja skáku nda-yo?

Tuʼun ja skáku kuu ɨn ya̱ʼvi ja chunaa tágua ku̱ú kuteku ka ɨn ñayí (Éxodo 21:29, 30). Nde xinañuʼun Yandios nduu ni jani ini-Ya ja yɨɨ-yo ji ja kúu̱-yo. Jini-yo yaʼa chi Jeová ni kachi-Ya nu̱u̱ Adán ja nu saʼa-de kuachi —yaʼa kúni kaʼan, ja nu ma kandija-de—, kúu̱-de. Ñukua kuu ja nu nduu ni saʼa-de kuachi, ma kenda kɨvɨ kúu̱-de (Génesis 2:16, 17; 5:5). Nu̱u̱ Tutu Yandios kachi, ja “ni kɨ̱vɨ” ja ji̱ʼi̱ nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ ja kuachi teé Adán. Yaʼa kúni kaʼan ja ni kɨ̱vɨ kuachi nu̱u̱ ndɨʼɨ nda seʼe-de ja ñukua kuu ja ji̱ʼi̱-yo. Ñukua kuu ja jiniñuʼun-yo ja skáku nda-yo. Biblia kachi: “Chi ya̱ʼvi ja chunaa nu̱u̱ kuachi-yo  kuu ja ji̱ʼi̱, de ja vaʼa ja taji Yandios kuu ja kuteku-yo nɨkani sɨkɨ ja ni ji̱ʼi̱ Cristo Jesús ji̱toʼo̱ maa-yo” (Romanos 6:23, TNM). Kaʼvi-ní Romanos 5:12.

¿Nde kuu ja ku̱ú chunaa nu̱u̱ kuachi-yo, de skáku-yo nu̱u̱ ja ji̱ʼi̱-yo? Ta ji̱ʼi̱-yo, chunaa-yo nu̱u̱ kuachi-yo. Sɨkɨ ja kuu-yo ñayí kuachi ni̱ ɨn ñayí ma kuu chunaa-ji nu̱u̱ kuachi inka ñayí. Kaʼvi-ní Romanos 3:23.

4. ¿Nakú ni ji̱ʼi̱ Jesús?

Jesús ni kuu-de ɨn teé ndoo ja nduu na kuachi ni saʼa-de tanu kuu nda-yo. Ja ñukua kuu ja ma sú nu̱u̱ kuachi-de ni ji̱ʼi̱-de, chi ni ji̱ʼi̱-de tágua chunaa-de nu̱u̱ kuachi ndɨʼɨ ñayí. Yandios ni ndetiñu-Ya Seʼe yɨɨ́-Ya ni ji̱ʼi̱-de nu̱u̱ kuachi-yo. De sukua ni steʼen-Ya ja kundaʼvi tuni ini-Ya ja kuu-yo. De suni maa Jesús, suni ni steʼen-de ja kundaʼvi ini-de nda-yo, chi ni kandija-de nu̱u̱ Ta̱tá-de de ni kiji-de tágua skáku de-yo nu̱u̱ kuachi ji nu̱u̱ ja ji̱ʼi̱. Jesús ni kachi: “Chi sɨkɨ ja ni kutoo tuni Yandios ñuuyɨvɨ́ ni taji-Ya Seʼe yɨɨ́ matuʼun ni̱-Ya, tágua ndɨʼɨ ja iyo fe nu̱u̱-de ma naa-ji, chi sa kuteku-ji nɨkani” (Juan 3:16, TNM). Kaʼvi-ní Romanos 5:18, 19.

5. ¿Naguá saʼa Jesús mita?

Ta ni iyo Jesús nu̱u̱ Ñuʼun ni ndasaʼa vaʼa-de nda ñayí kúʼu̱, ni nasteku-de nda ñayí ni ji̱ʼi̱ ji ni chindee-de nda ñayí ja ni ndoʼo tundoʼo, de sukua ni steʼen-de naguá kuu ja saʼa-de ichi nu̱u̱ jín nda ñayí ja iñi tu̱u̱n nu̱u̱ Yandios (Mateo 15:30, 31; Juan 5:28). Ta ni ji̱ʼi̱ Jesús, maa Yandios ni nasteku-Ya Seʼe yɨɨ́-Ya tanu ɨn espíritu, nde andɨvɨ́ (1 Pedro 3:18). De ñukua, ni ndetu-de xiín ndaʼá kuáʼá Ta̱tá-de nde kɨvɨ ja ni jeʼe Ta̱tá-de nu̱u̱-de tiñu tágua tatuni-de nu̱u̱ Ñuʼun (Hebreos 10:12, 13). Nda kɨvɨ mita, ja tatuni Jesús nde andɨvɨ́ de nda ñayí ja kandija-ji nu̱u̱-de ka kaʼan nda tuʼun vaʼa yaʼa nɨkaʼnu ñuuyɨvɨ́. Kaʼvi-ní Lucas 1:32, 33 ji Mateo 24:14.

Jín poder ja ni jeʼe Yandios nu̱u̱ Rey ndakui tuni yaʼa, nduu kuaʼa ka de xnaa-de ndɨʼɨ nda ñayí ndevaʼa ini ji tundoʼo ja saʼa nda ñayí yaʼa. Ndɨʼɨ nda ñayí ja kandija ji ja iyo fe nu̱u̱ Jesús ka kundee sii-ji nu̱u̱ Ñuʼun, ja ndu̱u̱ ɨn ñuʼun vii. Kaʼvi-ní Mateo 5:5.