Imarisai

Imarisai

 KAPITALI 12

Guutiminit tuppallersarneqarpoq

Guutiminit tuppallersarneqarpoq

1, 2. Ul­lormi Eliap misigisaqarfiginer­paasaani susoqar­pa?

ELIA nuis­sat taarsiar­tor­til­lugit sial­lersumi ar­pap­poq. Jizre’elimut suli apuuteq­qajan­ngilaq, aam­ma inuusuk­kun­naareersimavoq. ‘Jehoval­li as­saanit pis­satsin­neqar­nermigut’ ar­pat­tuar­poq. Aatsaat taama nukeqar­tigivoq. Al­laat kun­ngip Akabip hestit qimut­tui Eliap qaanger­pai! – 1 Kunngit 18:46 atuaruk.

2 Suli ungasis­sumut ar­pat­tus­saavoq. Takorlooruk Eliap angit­tuin­naal­luni ul­lormi misigisaqarfiginer­paasamini pisimasut eq­qarsaatigigai. Eliap Guutiata, Jehovap, pal­lorfigin­nin­nerul­lu ilumoor­tup ajugaanerat qularutis­saan­ngilaq. Anorersuarmik qaq­qaq Karmeli takus­saajun­naar­poq. Tas­sani Jehovap Elia aq­qutigalugu Ba’alisior­neq tupin­nar­tulior­nik­kut ajorsar­terujus­suar­paa. Ba’alip pruf­fiitii 450-it ajor­tut sal­lutuujunerat qulaar­neqarmat eq­qor­tumik pil­lar­neqarlutik toqun­neqar­put. Tamatuma kingor­na Eliap ukiuni pingasuni af­farmilu paner­nersuaqar­nera unitseq­qul­lugu Jehova qin­nuigim­magu sial­lersorsuan­ngor­poq! – 1 Kng 18:18-45.

3, 4. (a) Sooq Elia Jizre’elimukar­nermini neriul­luarsimas­sava? (b) Apeq­qutit suut sam­mis­savavut?

3 Eliap sial­lersumi Jizre’elimut 30 kilometerisut ungasitsigisumiit­tumut ar­patsil­luni pis­sutsit al­lan­ngorumaar­nerat neriuutigisimas­savaa. Eq­qarsarsimas­saaq Ba’alip pruf­fiitii toqun­neqarmata pis­sutsit al­lan­ngorluin­nas­sasut. Akabi inut­tut al­lan­ngor­tariaqaraluar­poq! Akabip pisut takoriik­kani pis­sutigalugit Ba’alimik pal­lorfigin­nin­neq taamaatit­tariaqaraluarlugulu nuliami dron­ningip Jezabelip ajor­tulior­tar­neri Jehoval­lu kif­faanik malersuineq unitsit­tariaqaraluar­pai.

Elia “Akabip sior­nani arpap­poq Jizre’eli tikivil­lugu”

4 Pis­sutsit kis­saatigisatsitut ingerlaleraangata neriul­luar­neruler­tar­ner­put pis­susis­samisuuin­nar­poq. Im­maqa eq­qarsar­tar­pugut atuk­kavut suli pitsaanerulis­sasut, im­maqalu al­laat ajor­nar­torsiutiginer­paasavut qaangersimal­lutigit. Elia, “uatsitut misigis­susilik” (NW), taamatut misigisimap­pat tupin­nan­ngilaq. (Jaak 5:17) Elial­li ajor­nar­torsiuter­pas­suit al­lat nalaat­tus­saavai. Al­laat nalunaaqut­tap-akun­nialui qaangiup­pata ersingaarami isumatsaq­qangaaramilu  toquin­nar­nis­sani kis­saatigiler­tus­saavaa. Susoqarami, aam­ma Jehovap pruf­fiitini up­per­nik­kut nakus­satsin­niarlugu sapiis­suseqalersin­niarlugulu qanoq ikior­paa? Taman­na sam­meriar­tigu.

Ilimaginngisamik pisoqarpoq

5. Qaq­qami Karmelimi pisut Akabip Jehovamik ataq­qin­nilis­sutigai, taman­nalu qanoq nalun­ngilar­put?

5 Akabi Jizre’elimi il­lus­saarsuarminut pim­mat peq­qis­simineranut takus­sutis­saqar­pa? Ima al­las­simavoq: “Akabip Jezabeli oqalut­tuup­paa Eliap qanoq ilior­neranik pruf­fiitinil­lu tamanik panamik toqoraaneranik.” (1 Kng 19:1) Maluginiaruk Akabip ul­lormi pisimasut oqalut­tuarigamigit Eliap Guutia, Jehova, eq­qaan­ngim­magu. Akabi anersaak­kut it­tunik pingaar­titsin­ngin­nami ul­lormi tupin­nar­tuliat inut­tut isigin­nit­taaseqarluni – ‘Eliap iliuusiisut’ – isigai. Jehovamik Guutimik ataq­qin­nin­neq ilik­karsiman­ngik­kaa ersarip­poq. Nulia akiniaajumatooq sua?

6. Jezabelip Elia qanoq oqariar­tor­titsivigaa, taman­nalu qanoq paasisariaqar­pa?

6 Jezabeli kamangaaler­poq! Kamangaarami Elia ima oqariar­tor­titsivigaa: “Guutit pil­laqat­taar­tuarilin­nga aqagu ul­lup taamaalinerani pruf­fiitinut ilior­ner­pit as­singanik iliorfigin­ngik­kuk­kit!” (1 Kng 19:2) Taman­na ajor­ner­paamik toqumik sioorasaarineruvoq. Ba’alip pruf­fiitiisa toqutaanerisa kingor­na ul­loq ataaseq qaangiutsin­nagu Elia toqutaatin­ngik­kuniuk toqunis­sani pil­lugu up­per­narsaavoq. Imaas­sin­naavoq Elia Jizre’elimi silarlut­torsuusoq un­nuisarfim­mi akisun­ngitsumi un­nuinermini tusarlius­samik ajorluin­nar­tumik tamatumin­nga dron­ningip oqariar­tor­titaanit kalerrin­neqar­toq. Qanoq misigiva?

Nikallunganermik ersinermillu sapilerpoq

7. Elia Jezabelimit sioorasaar­neqarami qanoq misigiva, aam­ma sua?

7 Ba’alimik pal­lorfigin­nin­nerup akiorun­naar­nis­saa neriuutigisimaguniuk Elia maan­na neriuutaarul­luin­nar­poq. Jezabeli al­lan­ngorsiman­ngilaq. Eliap pruf­fiiteqater­pas­sui aalajaatsut Jezabelimit toqun­neqarsimap­put, maan­nalu nam­mineq toqun­niar­neqaler­poq. Elia Jezabelimit sioorasaar­neqarami qanoq misigiva? Biibilimi al­las­simavoq ‘ersiler­toq’. Eliap Jezabelimit naal­liutsitaal­luni toqutaanis­sani eq­qarsaatigiler­paa? Taman­na eq­qarsaatigiuarsimaguniuk nikal­lor­nera tupin­nan­ngilaq. Qanorluun­niit ik­kaluar­pat Elia “aal­lar­poq toqun­neqarumanani”. – 1 Kng 18:4; 19:3.

Sapiis­suseqa­rusuk­kutta navia­nartut sioora­gisavut eqqar­saatigiuas­san­ngilavut

8. (a) Petrusip Elial­lu misigisaat qanoq as­singus­suteqar­pat? (b) Elia Petrusilu qanoq ilin­niarfigaavut?

8 Guutip kif­fai aalajaatsut ersiner­tik pis­sutigalugu sapilersut  al­lat eq­qaaneqarsin­naap­put. As­sersuutigalugu kingusin­nerujus­suak­kut apustili Petrusi Jiisusip im­map qaavatigut pisutsim­mani qanoq “anorler­tigisoq takuleramiuk nangialer­poq kiviar­tulerlunilu”. (Matthæusi 14:30 atuaruk). Eliap Petrusil­lu misigisaat pingaarutilim­mik ilin­niarfigaavut. Sapiis­suseqarusuk­kut­ta navianar­tut siooragisavut eq­qarsaatigiuas­san­ngilavut. Uagutsin­nik neriuuteqar­titsisoq nakus­satsitsisar­torlu eq­qarsaatigiuar­tariaqar­par­put.

“Naammalerpoq!”

9. Eliap angalanera qimaanerminilu misigis­susii oqalut­tuarik­kit.

9 Elia ersinermik kujataata-kip­pasis­suani il­loqarfim­mut Be’ershebamut 150 kilometerit mis­siliorlugit ungasitsigisumiit­tumut, Judap kujam­mut kil­leqarfiata eq­qaaniit­tumut, qimaavoq. Tas­sani kif­fani qimap­paa kisimiil­lunilu inoqajuitsumut ingerlaq­qil­luni. Biibilimi al­las­simam­mat ‘ul­loq naal­lugu ingerlaq­qit­toq’ takorloorsin­naavar­put seqer­ngup nuinerani im­maqa taquaqarani aal­lar­toq. Isumatsaq­qangaarluni ersil­lunilu kias­suup ataani angal­lavigiuminaatsuk­kut tujorminar­tuk­kul­lu pisup­poq. Seqer­ngup tarrik­kiar­tor­nerani Elia ingerlaq­qin­nis­saminut nukis­saqan­ngilaq. Qasunermik or­pik­kap gyvelip ataanut, nunami naggorlut­tumi alan­ngor­tatuamut, ingip­poq. – 1 Kng 19:4.

10, 11. (a) Eliap Jehovamut qin­nutaa qanoq paasisariaqar­pa? (b) Al­las­simaf­fiit in­nersuus­sutigineqar­tut atorlugit Guutimik mianerin­nit­tut al­lat nikal­lungasut misigis­susaat oqalut­tuarik­kit.

10 Elia isumatsaq­qangaarluni qinuvoq. Toquin­narusun­neruvoq imalu oqarluni: ‘Siuaasan­nit pitsaanerun­ngilanga.’ Nalun­ngilaa siuaasani ilivermiit­tut pujualaan­naal­lutil­lu saanikuin­naagamik kimil­luun­niit ikiuisin­naan­ngitsut. (Oqal 9:10) Elia taak­kunatut naleqan­ngitsigisutut misigivoq. Tupin­nan­ngilaq ima nil­lermat: “Naam­maler­poq!” Inuuin­nar­nis­saminut pis­sutis­saqan­ngitsutut misigivoq.

11 Guutimik mianerin­nit­tup isumatsaq­qangaalersin­naanera tupaal­laatigis­savar­put? Taamaat­tariaqan­ngilaq. Biibilimi angutit ar­nal­lu aalajaatsut nikal­lungangaaramik toquin­narusut­tut al­laatigineqar­put – taak­kua ilagaat Rebek­ka, Jaaku, Mosesi aam­ma Jobi. – 1 Mos 25:22; 37:35; 4 Mos 11:13-15; Job 14:13.

12. Nikal­lungaleruit Eliap maligas­siuinera qanoq ilaarsin­naaviuk?

12 ‘Ul­luni atugarliungaarfiusuni’ inuugat­ta inup­pas­suit, al­laat  Guutip kif­faasa aalajaatsut, ilaan­nik­kut nikal­lungasar­nerat tupin­nan­ngilaq. (2 Tim 3:1) Nikal­lungaleruit Eliap maligas­siuineratut iliorlutit misigis­sutsitit Guutimut oqalut­tuarik­kit. Jehovami ‘Guutiuvoq tup­pal­lersaajuar­toq’. (2 Korinthimiut 1:3, 4 atuakkit). Taas­suma Elia tup­pal­lersar­paa?

Jehovap pruffiitini isumagaa

13, 14. (a) Jehovap in­ngilini aq­qutigalugu pruf­fiitini nikal­lungasoq isumas­sorlugu qanoq ersersip­paa? (b) Sooq Jehovap uagutsin­nik, aam­ma pisin­naasat­ta kil­leqar­neran­nik, ilisiman­nil­luin­nar­nera tup­pal­ler­nar­pa?

13 Pruf­fiitini asasani inoqajuitsumi or­pik­kap ataani toqoq­qul­luni qinusoq qilam­mit takugamiuk Jehova qanoq misigisimas­sasoraajuk? Akis­sutaa eq­qoriar­tariaqan­ngilar­put. Elia sinilermat Jehovap in­ngilini aal­lar­tip­paa. In­ngilip Elia mianersor­tun­nguamik at­tor­paa imalu oqarfigalugu: “Makigit neril­lutil­lu!” Elia taamaalior­poq, nerisas­saminik – if­fiamik qalarlaamik imermil­lu – in­ngilip piareersaas­simam­mani. In­ngili qutsavigaa? Biibilimi al­las­simaan­nar­poq pruf­fiiti neril­lunilu imereerami sinileq­qit­toq. Oqaaseqar­nis­saminut pakatseq­qaval­laar­pa? Qanorluun­niit is­simagaluar­pat in­ngilip aap­pas­saanik, im­maqa ul­laak­kut, itersar­paa. Elia ima oqarfigeq­qip­paa: “Makigit neril­lutil­lu,” imalu maluginiar­nar­tumik nangil­luni: “Ungasis­sumut ingerlasus­saagavit.” – 1 Kng 19:5-7.

14 In­ngili Eliap sumukar­neranik Guutimit ilisimatin­neqar­poq. Aam­ma nalun­ngilaa angalaneq Eliamut qasunar­pal­laas­sasoq. Guutip pisin­naasat­ta kil­leqar­nerat anguniak­kavul­lu uagutsin­nit nalun­ngin­nerugai ilisimal­lugu tup­pal­ler­nangaarami! (Tussiaat 103:13, 14 atuakkit). Eliap nerinini qanoq iluaqutigaa?

15, 16. (a) Elia Jehovamit nerisas­sanik tunineqarami susin­naan­ngor­pa? (b) Ul­lumik­kut Jehovap kif­faminik anersaak­kut nerisitsisar­nera sooq qujamasuutigisariaqar­par­put?

15 Biibilimi ima al­las­simavoq: “Makip­poq neril­luni imerlunilu. Nerisaminit nakus­satsin­neqarluni ul­lut un­nual­lu 40-t ingerlavoq Guutil­lu qaq­qaanut Horebimut pil­luni.” (1 Kng 19:8) Elia ukiut 600-t mis­siliorlugit tamatuma sior­na Mosesip pisimaneratut ukiul­lu 1.000-t mis­siliorlugit tamatuma kingor­na Jiisusip pisimaneratut ul­lut 40-t un­nual­lu 40-t iisin­ngin­niar­poq. (2 Mos 34:28; Luk 4:1, 2) Nerinini pis­sutigalugu ajor­nar­torsiutaarutin­ngilaq, tupin­nar­tulior­nik­kul­li pis­satsip­poq. Takorlooruk angut utoq­qaq inoqajuitsumi aq­qul­lut­tuk­kut sapaatit-akun­nerini arlalin­ni, aap, ul­luni 40-ni pisut­toq.

16 Ul­lumik­kut Jehovap kif­fani tupin­nar­tulior­nik­kut nerisas­sanik tunineq ajor­pai, pingaar­nerusutigul­li isumagisar­pai.  Anersaak­kut nerisas­sanik tunisar­pai. (Matt 4:4) Oqaasia Biibililersaarutil­lu iluaqutigalugit Guuti pil­lugu ilin­niar­ner­put anersaak­kut nakus­satsis­sutigisar­par­put. Anersaak­kut taamatut nerisin­neqar­tar­ner­put pis­sutigalugu ajor­nar­torsiutaarun­neq ajor­pugut, pis­sutsinili saper­narluin­nar­pasis­suni piner­tusaar­nis­satsin­nut iluaqutigisar­par­put. Taman­na ‘naas­saan­ngitsumik inuunermik’ kinguneqarsin­naavoq. – Joh 17:3.

17. Elia sumukar­pa, aam­ma sooq qaq­qaq taan­na im­mik­kuul­laris­suua?

17 Elia qaq­qamut Horebimut (qaq­qamut Sinajimut) 320 kilometerit mis­siliorlugit pisup­poq. Qaq­qaq taan­na im­mik­kuul­laris­suuvoq, ukior­pas­suim­mi tamatuma sior­na Jehova Guuti tas­sani in­ngili aq­qutigalugu kakil­lar­naqum­mi ikualasumi Mosesimut saq­qum­mer­poq kingusin­nerusuk­kul­lu Israelik­kut Inatsisit tun­ngavigalugit angerfigeqatigalugit. Elia qaarusum­mi oq­quif­fis­sarsivoq.

Jehovap pruffiitini qanoq tuppallersarlugulu nakussatsikkaa

18, 19. (a) Jehovap oqariar­tor­titaa qanoq aperiva, Elialu qanoq akiva? (b) Eliap nikal­lunganerminut pis­sutaasut pingasut suut ersersip­pai?

18 Horebimi Jehovap “oqaasia” – qilam­mit oqariar­tor­titamit ingerlateq­qin­neqarunar­toq – tutsiup­poq imaal­luni: “Elia, maani suniar­pit?” Elia inus­siar­nersumik aperineqarunarami misigis­sutsiminik aniatitsivoq. Uum­mam­miuni tamaasa oqalut­tuarai. Ima oqar­poq: “Il­lit Naalagaq Katersaarsuit Guutiat tamaviaarlunga kif­far­tuun­niarsimagaluar­pak­kit – angerutsim­mi Israelimiut naalak­kun­naarsimam­mas­suk. Pil­liiviutitit aseror­tersimavaat pruf­fiititil­lu panamik toqorarsimal­lugit. Uanga amiak­kutuaaler­punga, toqun­niar­paan­ngalu.” (1 Kng 19:9, 10) Eliap oqaasii nikal­lunganeranut pis­sutaasunik ikin­ner­paamik pingasunik ersersitsip­put.

19 Siul­ler­tut, Elia misigivoq kif­far­tor­nini asuliin­naasoq. Jehovamut kif­far­tor­nermini ‘tamaviaaraluarluni’, Guutip aq­qanik il­ler­nar­tumik pal­lorfigin­nin­nermil­lu pingaar­ner­paatitsigaluarluni, Eliap pis­sutsit ajorsigalut­tuin­nar­tut takuai. Inuit suli up­persuseqar­natil­lu pikitsitsip­put pal­lorfigin­nin­nerlu eq­qun­ngitsoq siaruaak­kiar­tuin­narluni. Aap­paat­tut, Elia kiserlior­poq. Oqar­poq ‘amiak­kutuaalerluni’, tas­sa Israelimi Jehovamut kif­far­tor­tutuaanerar­poq. Pingajuat­tut, Elia ersivoq. Pruf­fiiteqater­pas­sui toqutaareersimap­put, toqutaanis­sanilu qularin­ngil­luin­nar­paa. Eliap misigis­sutsiminik taamaat­tunik oqaatigin­nin­nis­sani ar­tor­nar­tis­simas­savaa, makitanerli kan­ngusun­nerlu tunuarsimaas­sutigin­ngilai. Uum­mam­miuni Guutimut qinunik­kut oqalut­tuarigamigit inun­nut aalajaatsunut tamanut maligas­siuil­luar­poq. – Tuss 62:9.

20, 21. (a) Qaq­qami Horebimi qaarusuup am­mar­nganit Eliap takusai oqalut­tuarik­kit. (b) Jehovap pis­saaneqangaar­nerminik ersersitsinera Eliap qanoq ilin­niarfigaa?

 20 Jehovap Elia ersiun­naaq­qul­lugu isumakuluk­kun­naaq­qul­lugulu qanoq ikior­paa? In­ngilip qaarusuup am­mar­nganukaq­qum­mani Elia qanoq pisoqar­nis­saa nalugaluarlugu naalap­poq. Tas­san­ngaan­naq anorersuaq pitoraat­torsuan­ngor­poq! Nipitoorujus­suusimas­saaq, tas­sami sak­kor­tungaarmat al­laat qaq­qat up­pikaal­lutil­lu qaarusuit sequtser­put. Takorlooruk Eliap isini as­seq­qal­lugit qal­lersaatini oqimaatsoq kusas­sagarujus­suun­ngitsorlu tingitaaq­qajaasoq paarigaa. Taava nuna sajulermat nikorfaan­narumal­luni tamaviaaler­poq. Tamatuma kingunin­ngua in­neq nal­liuteriasaarmat uujumanani qaarusum­mut iseq­qip­poq. – 1 Kng 19:11, 12.

Jehovap pissaa­neqa­ngaar­nini Eliamik tuppal­lersaa­nis­samut qiim­mas­saanis­samullu atorpaa

21 Pisuni tamani Jehovap pin­ngor­titap nukinganiin­ngin­nera Biibilimi eq­qaaneqar­tar­poq. Eliap nalun­ngilaa Jehova Ba’alimit – pin­ngor­titamut guutigititamit paasis­saan­ngitsumit pal­lorfigin­nitsiminit tam­mar­tin­neqarsimasunit ‘nuis­sak­kut hester­tar­tutut’, imaluun­niit sial­lersitsisar­tutut, isigineqar­tumit – al­laanerul­luin­nar­toq. Pin­ngor­titami nukiit tamarmik Jehovamit pilerfeqar­put, Jehovali pin­ngor­titaminit tamanit an­nerungaar­poq. Al­laat qilaat taas­sumun­nga mikival­laar­put! (1 Kng 8:27) Eliap tamak­ku qanoq iluaqutigai? Ersinera eq­qaamajuk. Jehovap, Guutip pis­saaneqangaar­tup, najormani Eliap Akabi Jezabelilu ersigisariaqan­ngilai. – Tussiaat 118:6 atuaruk.

22. (a) Elia pingaar­tin­neqangaar­nini pil­lugu ‘nipimit sal­laatsuaq­qamit’ qanoq up­per­narsaavigineqar­pa? (b) Kina tas­saasimasin­naava “nipi sal­laatsuaraq”? (Takuuk qup­per­nerup ataatungaani ilan­ngus­saq).

22 In­neq peerum­mat sunalu tamarmi nipaarum­mat Eliap, Biibilip al­las­simaq­qaarfii naaper­torlugit, “nipi sal­laatsuaraq” tusaaler­paa. Oqaaseqaq­qin­nis­samut kajumis­saar­neqarami Eliap aap­pas­saanik isumakuluutini oqaatigai. * Im­maqa taman­na eq­qis­sisimanerulis­sutigaa. ‘Nipimil­li sal­laatsuaq­qamit’ tusak­kani al­lat tup­pal­lersaatigai. Elia pingaar­tingaarlugu  Jehovap up­per­narsaavigaa. Qanoq? Guutip Israelimi Ba’alisior­nermut sorsun­nermut tun­ngatil­lugu siuner­tani paasinarsisip­paa. Qanorluun­niit pisoqaraluar­pat Guutip siuner­tani piviusun­ngor­tit­tus­saam­magu Eliap kif­far­tor­nerata asuliin­naan­ngin­nera ersarip­poq. Tamatuma saniatigut Elia al­lamik sulias­sin­neqarluni aal­lar­teq­qin­neqarami Jehovap siuner­taanut suli ilaavoq. – 1 Kng 19:12-17.

23. Sutigut marlutsigut Eliap kiserlior­nera Jehovap iliuuseqarfigaa?

23 Eliam­mi kiserlior­nera Jehovap iliuuseqarfigaa? Aap, marlutsigut iliuuseqarfigaa. Siul­ler­tut, Elia peq­quaa Elisa pruf­fiititut kingoraar­tis­satut taneq­qul­lugu. Angutip inuusut­tup Elia ukior­paalun­ni suleqatigisus­saal­lugulu ikior­tus­saavaa. Eliap taman­na tup­pal­lersaatigingaarsimas­savaa! Aap­paat­tut, Jehova qiim­maal­lan­nar­tumik ima nalunaaruteqar­poq: “Israelimi amiak­kuutin­niar­pak­ka 7.000-it, tas­sa taak­ku Ba’alimik pal­lorfigin­nis­siman­ngitsut kunis­sisiman­ngitsul­lu.” (1 Kng 19:18) Elia kisimiin­ngilaq. Inuit aalajaatsut tuusintil­lit Ba’alimik pal­lorfigin­nik­kuman­ngitsut tusarlugu qamuuna kis­saam­mersimas­saaq. Taak­kua Eliap aalajaal­luni kif­far­tor­nis­saa, ul­luni erloqinar­torsiorfiusuni Jehovamut ilumoorfigin­nit­tuar­nermik maligas­siuinis­saa, pisariaqar­tip­paat. Jehovap oqariar­tor­titaanit Eliap tusak­kani kil­litsis­sutigingaarsimas­savai. Misigisimas­saaq Guutip ‘nipaa sal­laatsuaraq’ tusarlugu.

Ullumik­kut Biibilimit siuler­sortin­neq ‘nipimit sal­laatsuaq­qamit’ siuler­sortin­nertut ippoq

24, 25. (a) Jehovap ‘nipaa sal­laatsuaraq’ qanoq tusar­naarsin­naavar­put? (b) Sooq qularin­ngis­sin­naavar­put Eliap Jehovamit tup­pal­lersar­neqar­nini iluaqutigigaa?

24 Eliap pisimaneratut pis­sutis­saqarluarluta pin­ngor­titami nukiit an­ner­tuut ajasoorutigisin­naavavut. Pin­ngor­titsisit­ta pis­saaneqar­nera pin­ngor­titamit ersersin­neqarluar­poq. (Rom 1:20) Jehovap kif­fani aalajaatsut ikior­niarlugit pis­saanini kil­leqan­ngitsoq suli ator­tar­paa. (2 Nal 16:9) Oqaasianili, Biibilimi, Guuter­put pil­lugu ilik­kagaqar­nerusar­pugut. (Esaja 30:21 atuaruk). Oqar­toqarsin­naavoq ul­lumik­kut Biibilimit siulersor­tin­neq ‘nipimit sal­laatsuaq­qamit’ siulersor­tin­ner­tut it­toq. Biibili aq­qutigalugu Jehovap naq­qit­tarlutalu kajumis­saar­tarlutalu asan­nin­nerminik up­per­narsaavigisar­paatigut.

25 Qaq­qami Horebimi Eliap Jehovamit tup­pal­lersar­neqar­nini iluaqutigaa? Aap. Sivitsun­ngitsoq sapiil­luni Guutimut kif­far­toq­qilerlunilu pal­lorfigin­nin­neq eq­qun­ngitsoq pil­lugu siulit­tueq­qiler­poq. Uagut­taaq Guutip oqaasia isumas­sarsiarititaasoq, ‘tup­pal­lersaataasoq’, uum­mam­miuliuk­kutsigu Elia up­per­nik­kut ilaarsin­naalis­savar­put. – Rom 15:4.

^ par. 22 “Nipi sal­laatsuaraq” tas­saasimasin­naavoq pin­ngor­titaq anersaajusoq Kun­nginik al­lak­kani siul­ler­ni 19:10-mi ‘Jehovap oqaasianik’ tusarlius­sisutut eq­qaaneqar­toq. Pin­ngor­titaq anersaajusoq taan­na versi 15-imi ‘Jehovamik’ taaneqaan­nar­poq. Jehovap Israelik­kut inoqajuitsuk­kut ingerlaneran­ni siulersuisutut in­ngili atugaa imalu taasaa im­maqa eq­qaavar­put: ‘Atera taas­sumaniip­poq.’ (2 Mos 23:21) Qulak­keerlugu ilisimasin­naan­ngik­kaluarlugu maluginiar­nar­poq Jiisusi nunarsuarmukan­ngik­kal­larami ‘Oqaatsitut’, Jehovap kif­faanut im­mik­kut it­tumik oqaaseqar­tar­tutut, kif­far­tormat. – Joh 1:1.