Imarisai

Imarisai

Saatani — Oqaluttuatoqaq imaluunniit piusoq ernumanartoq?

Saatani — Oqaluttuatoqaq imaluunniit piusoq ernumanartoq?

 Saatani — Oqaluttuatoqaq imaluunniit piusoq ernumanartoq?

ITSARSUAANIILLI ajortup pilerfia eqqarsaatersortartut soqutigisarsimavaat. A Dictionary of the Bible-mi, James Hastingsimit aaqqissorneqarsimasumi allassimavoq: „Inuit eqqarsaatersortalermatali, nukinnik ajoqutaasunik aseruutaasunillu aqussinnaanngisaminnik akiorniagaqartalersut.“ Qinerlerfissiami tassani allassimavoq: „Inuit siulliit pissutaasunik ujaarlertuarput pinngortitallu nukii allallu tupinnartut arlaannik uumassusilimmik eqqarsarsinnaasumik piliarineqarsimanissaat upperalugu.

Oqaluttuarisaanermi ilisimatuut naapertorlugit guutit anersaapiluit, anersaallu ajortut upperineqarnerat Mesopotamiap oqaluttuassartaani siusissumiilli siumorneqarsinnaapput. Babyloniamiutoqqat upperaat uneriffik, imaluunniit „nuna utertoqarfiuneq ajortoq“, Nergalimit paarineqartoq, guutitut „ikuallaasartutut“ ilisimaneqartoq. Anersaapiluittaaq ersigalugit inuupput, serrallutik saammarsarniartarlugit. Guutit pillugit Egyptenimiut oqaluttuatoqaanni Sethi, ajussutsip guutia, „uumasutut eqqumiitsutut takisuumik saattumik siggulittut, takisuunik teqeqqulinnik siutilittut qeratasuumillu marloqiusamik pamiulittut oqaatigineqartarpoq.“ — Larousse Encyclopedia of Mythology.

Grækerit romamiullu ajunngitsunik ajortunillu guuteqarput, nuimanerusumilli ajortumik guuteqanngillat. Isumaliutersortartuisa assortuuttut marluk tunngavigisarpaat. Empedoklesip nassuiaataani taakkua tassaapput Asanninneq Assortuunnerlu. Platoni naapertorlugu silarsuaq marlunnik „tarneqarpoq“, silarsuup tarnera ajunngitsunut pissutaasoq aappaalu ajortunut aallaaviusoq. Georges Minoisip atuakkiamini Le Diable-mi (Diaavulu) oqarneratut „[grækerit-romamiullu] upperisatoqavianni diaavuloqanngilaq“.

Iranimi Zarathustrap ajoqersuutaanik illersuisut upperaat guutip pingaarnerpaap, Ahura Mazdap imaluunniit Ormazdip, Angra Mainju imaluunniit Ahriman, ajortunik iliuuseqartarnissaminik aalajangiussisimasoq pinngortissimagaa, taamaalillunilu anersaanngorsimasoq aserorsaasoq imaluunniit aserorterisoq.

Juutit Saatani Guutip akeraatut ajortimullu pissutaasutut oqaatigisarpaat. Ukiulli hundredellit qaangiummata guutimik nalusut paasinnittaasiannit sunnerneqarput. Encyclopaedia Judaica-mi allassimavoq: „Ukiuni hundredelinni kingullerni Jiisusip inunngornera sioqqullugu . . . allanngoriataaneqarsimavoq. Piffimmi tamatumani . . ., guutinik akerleriinnik marlunnik paasinnittaaseqarnermut assingusorpassuit [juutit] upperisaminnut ilannguppaat, tassa Guuti aammalu ajunngissutsip ilumuussutsillu qilammi nunamilu nukingi ajussutsip sallullu nukinginik akerlilersorneqartut. Qularnanngitsumik allannguineq tamanna persiamiut upperisaannit sunnerneqarnermit pilersimavoq.“ The Concise Jewish Encyclopedia allappoq: „Peqqussutinut naalannikkut aarnussanillu atuinikkut anersaapilunnut illersortoqartarpoq.“

 Kristumiut tunussisimasut ajoqersuutaat (teologii)

Saatani anersaapiluillu pillugit juutit paasinnittaatsinik Biibilimik tunngaveqanngitsunik upperisaqalersut assigerluinnarlugit kristumiut tunussisut ilaat Biibilimik tunngaveqanngitsunik isumaliutersortalerput. The Anchor Bible Dictionary allappoq: „Guutip Saatanimut utertitsissutissamik akiliilluni innuttaminik pisiarinninnera pillugu eqqarsaatersuut qanga ajoqersuutit ingasattajaarnerpaartaasa ilaagaat.“ Tamanna Irenæusimit isumassarsiarineqarpoq (ukiut hundredellit aappaanni ukiut naatsorsuisarnitta kingorna). Origenesimillu ineriartortinneqaqqippoq oqartumit (ukiut hundredellit pingajuanni), „Diaavulu tassaasoq inunnik piginnittussaviusoq“. Origenesip „Kristusip toqunera . . . Diaavulumut utertitsissutissatut akiliutitut“ isigaa. — History of Dogma Adolf Harnackimit.

The Catholic Encyclopedia naapertorlugu utertitsissutip Diaavulumut akilerneqarneranik isuma „upperisarsiornermik oqaluttuarisaanermi ukiut tusindit sinnerlugit pingaarnerpaajusimavoq“, ilagiinnilu ilinniutitut ilanngunneqarsimavoq. Ilagiinni ajoqersuisuunerit allat, soorlu Augustinip (hundredellit sisamaanniit tallimaannut), utertitsissutissap Saatanimut akilerneqarneranik eqqarsaat tapersersorpaa. Ukiut hundredellit aqqaneq-aappaanni upperisamik ajoqersuisut katuullit Anselm aamma Abélard inerniliipput, Kristusip pilliutaa Saatanimut akilerneqarani Guutimut akilerneqartoq.

Ukiuni akullerni upperisapalaat

Katuullit ataatsimeersuartitsisarnerisa annersaanni maluginiarnarpoq Saatani eqqaaneqarneq ajormat. 1215-mi pave-t oqaluffianni ataatsimeersuarnerit sisamassaat, New Catholic Encyclopedia-mi allassimaneratut, „pingaartorsiortumik upperisamik nassuerutiginninneq“ tikillugu taamaappoq. Ilagiit inatsisaanni siullermi allassimavoq: „Diaavulu anersaapiluillu allat Guutip aallaqqaammulli ajunngitsutut pinngortippai, imminnulli ajortunngortipput.“ Nangilluni allassimavoq inuit tammartinniarlugit ulaputigisaraat. Ukiuni akullerni inuusut eqqarsaammut tamatumunnga tiguartissimaqaat. Eqqumiitsunut tamanut Saatani pissutaatinneqartarpoq, nappaammik nassuiarneqarsinnaanngitsumiit tassanngaannaq toqunermut inerititaqarnerlunnermullu. 1233-imi pave Gregor IX ajoqersuinerluutinut aalajangersakkanik arlalinnik, ilaatigut luciferinut, diaavulumik pallorfiginnittuussagatinneqartunut ataatsimik, atuutilersitsivoq.

Diaavulumik anersaapiluinillu pulaffigineqarsinnaanermik upperisaqarneq paatsiveerunnersuaqalersitsivoq — angakkuarsaarnernut ilisiinnernullu ingasattumik ersigisaqalersitsilluni. Ukiut hundredellit 13-nissaanniit 17-nissaannut ilisiitsunik ersigisaqarneq Europamut siaruarpoq, Amerika avannalermullu europamiut nunasisut aqqutigalugit anngulluni. Allaat iluarsaaqqinniat naaggaartut Martin Lutherip Johannes Calvinillu ilisiitsunik malersuinerit akueraat. Europami killisiueqqissaartartut silamiullu eqqartuussivii tusatsiakkat ajortut pasilliutillu kisiisa tunngavigalugit ilisitsuunerakkanik eqqartuussisarput. „Pisuussutaannik“ nassuertinniarlugit naalliutsitsineq atorneqarajuttarpoq.

Pisuutinneqartut toqumut pillarneqarsinnaapput ikuallagaallutik imaluunniit, Tuluit Nunaanni Skotlandimilu atugaasutut, qimillugit nivinngarneqartarlutik. Taamatut toqutaasimasut pillugit The World Book Encyclopedia paasissutissiivoq: „Oqaluttuarisaanermi ilisimatuut naapertorlugit 1484-miit 1728-mut arnat 300.000-t angullugit ilisiitsutut pasisaallutik toqutaanerannut ilagiit kristumiut akisussaapput.“ Taama  amiilaarnartigisunut Saatani tunuliaqutaasimappat, taava kikkut pisooqataasimassappat — toqutaasut imaluunniit upperisarsiornermi ingasattajaarniat malersuisut?

Upperisaq imaluunniit upperisapalaaq

Eqqarsaatiginneqqissaartartut 18. hundredekkut, ukiunik qaammarsaagaaffiusutut taaneqartartut, peruttulerfigaat. Encyclopædia Britannica allappoq: „Diaavulumik takorluukkat qaammarsagaanerup nalaani isumaliutersortartut teologillu kristumiut eqqarsaataannit peerniarlugit ilungersuutigaat, oqarlutik taamatut eqqarsarneq ukiuni akullerni kristumiuunngitsut upperisarsiornikkut isumaliutersuutaasa takorluugassiarigaat.“ Tamanna pillugu ilagiit katuullit romamiut Vatikanip Ataatsimiinneranni Siullermi (1869-70) Saatani Diaavulumik upperinninnerminnik uppernarsaapput, taamatuttaaq Vatikanit Ataatsimiinnerisa Aappaanni (1962-65) uppernarsaaqqipput, tamatumuuna mianersortunnguamik.

New Catholic Encyclopedia-imi oqaatigineqartutut „ilagiit inngilinik anersaapilunnillu upperinninnertik oqaatigaat“. Taamaattoq franskit katuullit ordbogianni Théo-imi allassimavoq „ullumikkut kristumiorpassuit silarsuarmi ajussutsinut Diaavulu pisuutissallugu tunuarsimaarfigisarpaat“. Ukiuni kingullerni katuullit teologit ilagiit katuullit ilinniartitsissutaat eqqarsariaatsillu muteerniusut oqaaseqarfigissallugit mianersorfigisarpaat. Encyclopædia Britannica-mi allassimavoq „teologit kristumiut nutaalerisut Biibilimi Saatanip eqqartorneqarnera ’assiliaannartut’, piviusutut paasineqartariaqanngitsutut, nassuiarniartaraat — kristumiuunngitsut upperisarsiornikkut isumaliutersortartut silarsuarmi ajussutsip angissusianik piviusuunneranillu ersersitsiniaraluarnerat“. Ilagiit naaggaartut pillugit qinerlerfissiami tassani allassimavoq: „Naaggaartut nutaalerisut muteerniusut diaavulu kinaassusilittut upperissallugu pisariaqanngitsutut tunuartinniartaraat.“ Biibilimili Saatani pillugu allassimasut kristumiut ilumoortut „assilissatut“ isigisariaqarpaat?

Biibilimi qanoq allassimasoq

Inuit teologillu eqqarsaatersuutaasa silarsuarmi ajussutsip suminngaanneernera Biibilip nassuiaataanit pitsaanerusumik nassuiaatissaqartinngilaat. Sooq ajortoqarnera naalliunnartoqarneralu, aammalu sooq peqqarniisaarnerit ajorluinnartut ukiut tamaasa ajorsiartuinnarnerat paasiniarnerini, Biibilimi Saatani pillugu allassimasut pingaaruteqarluinnarput.

Ilaat immaqa ima aperiumassapput: ’Guuti ajunngitsuuguni asannittuugunilu, qanoq ililluni Saatani, anersaaq ajortoq, pinngortissinnaavaa?’ Biibilimi tunngaviusumik ilinniut tassaavoq Guuti Jehovap pinngortitai naammalluinnartuusut pinngortitaalu silassorissusillit tamarmik nammineq aalajangiisinnaassuseqartuusut. (5 Mosesi 30:19; 32:4; Josua 24:15; 1 Kunnginik allakkat 18:21) Taamaattumik anersaaq taanna kingorna  Saataninngortoq, naammalluinnartutut pinngortitaasimassaaq, piaaralunilu aqqummit ilumoortumit naapertuilluartumillu qimagussimassalluni. — Johannesi 8:44; Jaaku 1:14, 15.

Saatani pikitsitsinermigut arlalitsigut ’Tyrusip kunngianut’ assersuunneqarsinnaavoq, taanna taallarpalaartumik allaaserineqarpoq ’ilumioqartoq pinnerluinnassusermik’ ’inuuseqartoq assuarnaateqanngitsumik ullormit pinngortitaaffimminit, ajortuliamik nassaarfigineqarnissaa tikillugu’. (Ezekieli 28:11-19) Jehovap pissaaneqarnerpaajunera tamanilluunniit Pinngortitsisuunera Saatanip qularinngilaa. Qanormi taamaaliorsinnaava nammineq Guutimit pinngortitaalluni? Guutilli kisimi oqartussaassuseqarnera [Saatanip] sumiginnarpaa. Saatani Edenip naatsiiviani paasititsivoq Guutip inuit siulliit paasisariaqaraluagaannik ilorrisimaarnissaannullu pingaarutilinnik erleruukkai. (1 Mosesi 3:1-5) Adami Evalu Jehovap naalagaassusianut naapertuilluartumut pikitsitsilersikkamigit Saatani iluatsitsivoq, taamaalilluni taakkununnga kinguaassaannullu ajorti toqulu atulersippai. (1 Mosesi 3:6-19; Romamiut 5:12) Biibili naapertorlugu Saatani inuit naalliuutaannut pisuuvoq.

Ulersuaq sioqqullugu inngilit allat Saatanip pikitsitsineranut ilanngupput. Inuit panii kinguaassiuutitigut pileritsaattaleramikkit inuttut timeqartalerput. (1 Mosesi 6:1-4) Ulersuaq nalliummat, inngilit taakku tunussisut anersaat silarsuaannut uterput, qilammili Guutimi ’inigisaraluarminnut’ utinngillat. (Judasi 6) Assersuutaasumik anersaakkut taartumi nikanarsagaapput. (1 Petrusi 3:19, 20; 2 Petrusi 2:4) Anersaapilunngorput, Guutillu asannilluni naalakkersuinerata ataaniikkunnaarput, Saatanimulli naalatsigitilerlutik. Naak anersaapiluit inuttut isikkoqaleqqissinnaanngikkaluarlutik suli inuit eqqarsartaasiannut inuunerannullu sunniuteqarluarsinnaapput, qularutissaanngitsumillu persuttaanerpassuarnut ullumikkut takusartakkatsinnut akisussaapput. — Matthæusi 12:43-45; Lukasi 8:27-33.

Saatanip naalakkersuinerata naggatissaa qanilliartorpoq

Ersarippoq pissaanillit ajortut ullumikkut silarsuarmi pisartunut pisuusut. Apustili Johannesi allappoq: ’Silarsuaq tamarmi Ajortumut naalatsigitippoq’. — 1 Johannesi 5:19.

Soorlu Biibilimi siulittuutit takutikkaat, Diaavulup silarsuarmi erloqinartut annertusarpai, ajoqusiinermi perlussiortitsinermilu unitsinneqarnissaannut „piffissakissutsi nalunnginnamiuk“. (Saqqummersitat 12:7-12; 20:1-3) Saatanip naalakkersuinerata naggaserneqarnissaa silarsuarmik nutaamik naapertuilluartumik taarserneqassaaq, tassani ’qulliit tamarmik toqulu peerukkumaarput, aliasuttoqarunnaarlunilu nilliasoqarunnaarlunilu anniartoqarunnaassaaq’. Taava Guutip ’piumasaa qilammisut nunamissaaq pissaaq’. — Saqqummersitat 21:1-4; Matthæusi 6:10.  (wE 10/15 02)

[Qupp. 4-mi assiliartat]

Babyloniamiut Nergal upperaat (assiliaq saamerleq), guuti ajortoq; Platonip (saamerleq) upperaa marlunnik akerleriinnik „tarneqartoq“

[Suminngaanneernerat]

Cylinder: Musée du Louvre, Paris; Platon: National Archaeological Museum, Athens, Greece

[Qupp. 5-mi assiliartat]

Irenæusi, Origenesi Augustinilu naapertorlugit utertitsissutissaq Saatanimut akerlerneqarpoq

[Suminngaanneernerat]

Origenesi: Culver Pictures; Augustini: Atuakkamit Great Men and Famous Women-mit

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

Ilisiitsunik ersigisaqarneq pissutaalluni hundredetusindillit toqutaapput

[Suminngaanneernera]

Atuakkamit Bildersaal deutscher Geschichte-mit