Imarisai

Imarisai

Andesip qaqqarsuini imeq inuunartoq kuuttoq

Andesip qaqqarsuini imeq inuunartoq kuuttoq

 Andesip qaqqarsuini imeq inuunartoq kuuttoq

Andesip qaqqarsuisa Peru aqqusaarlugu marlunngorlugu avippaa, sineriak kitaa-tungaaniittoq panertuulluni siallernikitsuuvoq kangialu naggorissuulluni aalartuinnarnik orpippassuaqarfiuvoq. Perup inuisa 27 millioniusut pingajorarterutaat qingartami, qaqqat qatsissut sivingarngini imaluunniit qunnerni nateqanngiusattuni qooqqunilu naggorissuni najugaqarput.

 ANDESIP Qaqqarsui maniitsuugamik tikikkuminaatsuupput. Inuit millionillit tamaani najugaqartut avinngarusimasumiipput, amerlanerillu najugarisamik avataani pisartunit ineriartornermillu sunnerneqarsimanngillat.

Naatitat nersutaatillu lamat, aapakat, vikunjat aamma savat imermik pingaaruteqarluinnartumik imissaqarniassammata kuuit sinaat nunaqarfeeraqartitersimapput. Andesilli qaqqarsuini imermik allaanerusumik kuuttoqarpoq — imeq inuummarissinarlunilu anersaakkut inuunartoq, ’puilasoq imivimmik imalik’ Jehovameersoq. (Jeremia 2:13) Guutip Nalunaajasuni aqqutigalugit inuit nunaqarfinni qatsissuni najugaqartut Guutimik siunertaanillu eqqortumik ilisimasaqalersinniarlugit „imermik“ taassuminnga pilersorpai. Jeremia 12:3; Johannesi 17:3.

Guutip piumasarimmagu „inuit tamarmik annaanneqassasut sallusuissummillu ilisarsissallutik,“ Jehovap Nalunaajaasui Biibilip ernga inuunartoq tikikkuminaatsunukaanniarlugu tamaviaarnissaminnut tunuarsimaartanngillat. (1 Timotheusi 2:4) Tusarliussaat ersarillunilu paasissutissiivoq. Inuppassuit taakku upperisapalaanit, ileqqunit toqusimasunillu siornatigut ersigisartakkaminnit, anersaapilunnit pinngortitallu nukinginit ersigisaqarnermit aniguisissimavaat. Pingaarnerusumillu, tusarliussap nunami paratiisiusumi naassaanngitsumik inuunissamik nuanningaartumik neriuuteqalersippai.

Ajornartorsiutit qaangerneqartut

Avinngarusimasuni Naalagaaffimmik tusarliussamik oqaluussisut pissutsinut naleqqussartariaqarput. Nalunaajaasut nunap inuisa uummataat killissagunikkik, inuisa oqaasii quechua aamma aymará ilisimasaqarfigisariaqarpaat.

Andesip qaqqarsuini nunaqarfiit tikikkuminaatsuupput. Tamaani ikittuinnarnik qimutsuitsunut aqquteqarpoq, silarluttarmallu nunallu qaava immikkuullarissuummat biilerneq navianartuuvoq. Jehovap Nalunaajaasuimi Naalagaaffimmik nutaarsiassaq nuannersoq inunnut tusarliunniarlugu qanoq iliorpat?

Sapiillutik pruffiiti Esajatut oqarput: „Piareersimavunga, aallartinnga!“ (Esaja 6:8) Najugaqarfiit Perup avannaata-tungaaniittut, qiterpasissortaaniittut kujasinnerusortaaniittullu tikeraarniarlugit biilit najugaqarfiusinnaasut pingasut atorlugit angalapput. Biibilit aamma atuakkat atuagassiallu biibililersaarutit nassarlugit pionerit imaluunniit piffissaq tamaat oqaluussisartut kajumittut sallusuissut nunap inuisa inoroorsaartut eqqortuliorusuttullu uummataannut siaruarterpaat.

Qaqqani aqquserngit sangoriarnerisa ilaat navianarluinnartuupput. Taamaattut anigorniarlugit biilit ilaatigut qajassuartumik ingerlasariaqarput. Taamatut ingerlatillutik ajoqersuiartortitaq bussini tunorlermi issialluni igalaakkut itsuarami assakaasup tunorliup aappaa qaqqap qilluarittup 200 meterisungajak portutigisup sinerpiaaniittoq takuaa. Bussit siumut ingerlanissaata tungaanut sikorniinnarpoq.

Aqquserngit ilaat aqqullullutik amitsuararsuupput. Biilit najugaqarfiusinnaasut ilaat aqqusinikkut amitsukkut ammukarluni biilit assartuutit qummukartut naapippai. Biilit najugaqarfiusinnaasut qummut kinguporsortariaqarput biilit taakku marluullutik sanioqquffigisinnaasaata tungaanut.

Taamaattoq ilungersornerisa kinguneri arajutsisassaanngillat. Tamakku tusagaqarfigerusuppigit?

Tasersuaq Titicaca „imerterneqarpoq“

Titicaca, silarsuarmi tatsit umiartorfigineqarsinnaasut qutsinnerpaartaat, Andesip qaqqaasa appariarnertaani immap qaavanit meterit 4000-t missaani qatsinnerusumiippoq. Kuussuit 25-iusut amerlanersaat Titicacamut kuuttut erngi qaqqat aputeqartut inngianeersuupput, qaqqat ilaat meterinik 6000-nik portunerullutik. Qutsissumiittuummat silaannaq nillertuuvoq, tamaanilu inunngorsimanngitsut qutsissumiinnertik napparsimassutigilersinnaavaat.

Ungasinngitsukkut pioneerit quechuatut aamma aymarattut oqalussinnaasut Titicacami qeqertat marluk, Amantani aamma Taquili,  tikippaat. Assilissat seqersittakkat atorlugit oqalugiaat „Oqaluffiit misissoqqissaarpavut“, kristumiuuneraqatigiit ajoqersuutaannik eqqungitsumik ersersitsisoq nassarpaat. Oqalugiaat tusarnaarneqarluarpoq. Angutip qatanngutit tikilluaqqullugit angerlarsimaffimmini inimik inituumik, Biibilip ajoqersuutaanik ilinniartitsiffigisinnaasaannik, neqeroorfigai.

Qeqertami Amantanimi ataatsimiinnermi siullermi 100-t najuuttut qeqertami Taquilemi 140-t najuupput. Quechuatut ilisarititsisoqarpoq. Aappariit siusinnerusukkut nunavimmi najugaqarsimasut oqarput: „Kiisami takkuppusi. Takkunnissarsi Guutimut qinnutigisarparput.“

Tatsimi Titicacami qeqertat anginerit marluk saniatigut „qeqertat puttasut“ 40-t missaat tusagassamik nuanersumik tusarlerneqarput. Qeqertat puttasut? Aap, qeqertat puttasut totoramit, naasunit papyrusimut assingusunit ikkattuni naasartunit sanaajupput. Ivissuit immami naajartorlutik immap qaavanit portunerungaatsialertarput. Qeqertaliorniaraanni ivissuit sullullit naqqani sorlaqartut najunngarneqarlutik puttasuliarineqarlutik ikaartiterneqartarput. Ivissuit sullullit marrarmik qallerneqariarlutik sullulinnik qalleqattaarneqartarput. Nunap inui illuinnannguani ivigarsuarnit sullulinnit sanaajusuni qeqertani puttasuliani najugaqarput.

Jehovap Nalunaajaasui tatsimi Titicacami qeqertaniittut nalunaajaaffiginiarlugit umiatsiartaarsimapput. 16-nik ilaasoqarsinnaavoq. Umiatsiaq qeqertanut puttasunut tulakkaangat, nalunaajaasut puttasumut niullutik illut aqqusaartortarpaat. „Qeqertaq“ pisuffigigaangamikku orraalaarnerartarpaat. Umiartornerluttunut najugassaqqinngilluinnarpoq.

Illoqarfeerarpassuit nunaqarfippassuillu tatsip sinaaniittut qeqertaasallu aymarattut oqaluttunik innuttaqarput. Tamakku immakkut tikikkuminarnerupput. Paasisat naapertorlugit tamaani inuit 400.000-t missaat taamatut Naalagaaffimmik tusarliussamik Jehovap Nalunaajaasuinit kiffartuunneqarput. Umiatsiat suli pisariaqartinneqarallassapput.

Anersaakkut imerusuersarneqarpoq

Flaviu Andesip qaqqarsuini Santa Lucíami nunaqarfimmi, Juliacamit ungasinngitsumi najugaqarpoq. Ilagiinnut Evangelistinut ilaasortaavoq anniarfimmillu ikualasumik ajoqersorneqarsimavoq. Pillarneqarnissani ukiorpassuarni siooragisimavaa. Qanoq ililluni Guuti asannittoq inunnik naassaanngitsumik ikualasumi anniartitsisinnaanera eqqarsaatigikulasimavaa. Ullut ilaanni Titu, Jehovap Nalunaajaasuini piffissaq tamaat oqaluussisartoq nunaqarfimmut pivoq Flaviolu naapillugu.

Flaviop apeqqutigeqqaagaasa ilaat tassaavoq: „Upperisassinni inuit anniarfimmi ikualasumi anniartitaanissaat ajoqersuutigineqarpa?“ Titu akivoq eqqarsaat taamaattoq Pinngortitsisup maajugilluinnaraa, Guutillu asannittup aqqanut Jehovamut kanngunarsaataasoq. Flaviop nammineq Biibilia atorlugu Titop toqungasut ilisimasaqannginnerat takutippaa, Guutillu naalagaaffiata naalakkersuinerani nunami makititaanissartik utaqqigaat. (Oqaluussisartup oqaasii 9:5; Johannesi 5:28, 29) Tamanna Flaviop paasilluarpaa. Biibilimik atuaqqissaaqatigineqarnissamik neqeroorut erngerluni akueraa, sivitsunngitsorlu kuisilluni Jehovamut nalunaajaasunngorpoq.

Illoqarfik qujamasuttoq

Takorlooruk inunnut Biibilimik takusaqarsimanngisaannartunut Biibilip tusarliussaanik oqaluussineq inuilluunniit nunaqarfimmiittut Jehovap Nalunaajaasuinik Naalagaaffilluuniit pillugu nutaarsiassamik nuannersumik tusarsimanngisaannartunut oqaluussineq qanoq nuannertiginersoq! Tamanna qatanngutit pingasut pioneeriusut, Rosap, Aliciap aamma Ceciliap, nunaqarfinni Izcuchacami Conaycamilu, Perup qiterpasissortaani 3600 meterisut qutsitsigisumiittuni nalunaajaallutik misigivaat.

Illoqarfimmut siullermut apuukkamik unnuiffissaqanngillat. Illoqarfimmi politimesteri oqaloqatigalugu  tikeraarnerminnut pissutaasoq nassuiarpaat. Qanoq kinguneqarpa? Politimesterip politeeqarfimmi unnuisippai. Aqaguani sivisunerusumik najugarisinnaasaminnik inissarsipput.

Sivitsunngitsoq ukiumoortumik Jiisusip toquneranik eqqaaniaanissaq nalliuppoq. Pioneerit nunaqarfimmi Izcuchacami illut tamaasa pulaarlugit Biibilerpassuarnik agguaapput arlalinnillu Biibilimik atuaqqissaaqateqartalerput. Eqqaaniaaneq sioqqullugu qaaqqusissutinik nassiussuisimapput, ullormi tassani nalliuttorsiornerup assersuutitullu atorneqartut siunertaanik isumaannillu nassuiaasunik. Qatannguterpaaluit ikiuukkiartortut ilaat oqalugiarpoq. Ullorsiornermut immikkoortumut tamatumunnga inuit 50-t nunaqarfeeqqameersut takullugit nuannaarutaalluinnarpoq. Aatsaat Naalakkap unnukkorsiortitsinerata isumaa paasivaat, namminerlu Biibiliminnik tigummiaqarsinnaanertik tipaatsuutigaat.

Nanertuutinit aniguisitaaneq

Inunnut upperisamit eqqunngitsumit inussiaataasunut Biibilip ernganik inuummarissinartumik imeruersaaneq nuannertuaannarpoq. Pisac Inkap naalagaaffitoqaani pingaarnertut illoqarfiuvoq. Ullumikkut tamaani najugaqartut amerlanersaat anniarfimmik ikualasumik, ajoqersuummik Biibilimik tungaveqanngitsumik ajoqersorneqartarput. Palasinit oqarfigineqartarput namminneq akunnermiliunneratiguinnaq qilaliarsinnaasut.

Inuit taamaattut sallusuissutip ernganik inuummarissinartumik imerusunnerat tupinnanngilaq. Santiago, Jehovap Nalunaajaasuisa ilaat piffissaq tamaat kiffartortoq, matumiit matumut angalaarluni angut, qanilaartut nunami paratiisiusumi inuulerumaarnissaannik nalunaajaaffigaa. (Tussiaat 37:11) Santiagop Biibilimit takutippaa toqusimasut makititaajumaartut, inuillu Jehovap aqqutaani naapertuilluartukkut ingerlanissaminnut ajoqersorneqarumaartut naassaanngitsumillu inuusinnaalissallutik. (Esaja 11:9) Manna tikillugu katuuliulluartuusimagaluarpoq, anersaarsiornermilli sammisaqalaartarsimavoq imerpallaartarlunilu. Maannakkut Biibilimik tunngaveqartumik neriuuteqalerluni inuunera siunertaqalerpoq — Paratiisimi inuunissamik. Anersaarsiornermut atortut ikuallappai imerujoorniartarunnaarlunilu. Ilaquttanilu Biibilimik misissuilerpoq. Piffissap ingerlanerani inoqutigiit tamarmik Jehova Guutimut tunniulluinnarput kuisillutillu.

Inoroorsaarneq pingaartinneqartoq

Inuit qaqqarmiuusut inoroorsaartorujuupput. Illui pilimanianngitsuupput inuilu piitsuullutik, taamaattoq pulaartut pigisaminnik avitseqatigisarpaat. Biibilimi najoqqutassiat qutsissut ilikkanngikkallaramikkik pulaartut kokat pilutaannik, oqaloqatigiinnerminni oqummiagassaannik neqeroorfigisarpaat. Jehovamulli Nalunaajaasunngoraangamik sioraasat alussaat ulikkaarlugu, nunaqarfinni avinngarusimasuni naleqangaartut, pulaartunut neqeroorutigisarpaat.

Qatanngutip angutip ajoqersuiartortitaq pulaaqqiinermut ilaaqquaa. Qaqqami aqqusininnguaq aqqulluttoq qaqingamikku apuussimanertik nalunaarutiginiarlugu assatik pattappaat. Ineqarfiannut ivikkanik qallersorsimasumut qaaqquneqaramik peqillutik isaariatigut pukkitsukkut iserput. Naqqup marraasup tukkarneqarsimasup qeqqa aqqutiginaveersaarpaat, naalungiarsuk iltersaliamut ulissimasumut, anaanaata assassimasaanut, inissinneqarsimammat! Inersimasut oqalutsillugit naalungiarsuk oqalunngussarluni itersaliamiinnini sungiutiinnarsimavaa. Naalagaaffiup pilluaqqussutai uummarissumik oqaloqatigiissutigereeramikkik, arnap najugaqarfimminni imertagartik sassaalliutigaa. Sivitsunngitsoq inunnik allanik naapitaqarniarlutik innakkoorlutik aterput.

Katersuinersuaq

Jehovap Nalunaajaasuisa inuit tusindit sinnerlugit avinngarusimasut ataatsimoortukkuutaat 100-t missaaniittut Biibilimik atuaqqissaaqatigisarpaat. Kiffartortut atuarfianni Limamiittumi atuarsimasut ilaat ilagiinnik pilersitsiartortinneqarsimapput. Inuit eqqortuliorusuttut ukiorpassuarni upperisarsiornermit eqqunngitsumit upperisapalaanillu inussiaasimasut Naalagaaffimmik tusarliussamit nuannersumit inussiaajunnaarsinneqarput, maannalu sallusuissutip ernganik imerusuersarneqarlutik. — Johannesi 8:32. (wE 10/15 01)

[Qupp. 10-mi assiliartaq]

Tasersuup Titicacap qeqertaanni puttasuni nalunaajaaneq