Imarisai

Imarisai

Anersaakkut qaamaneq kangiani qiterlermi qinngorpoq

Anersaakkut qaamaneq kangiani qiterlermi qinngorpoq

 Inuunermi misigisat

Anersaakkut qaamaneq kangiani qiterlermi qinngorpoq

OQALUTTUARTOQ NAJIB SALEMIMIT

Ukiuni hundredelinni siullerni Guutip oqaasiata qaamarnga Kangiani qiterlermiit ungasissunut qinngorpoq. 1900-kkunni qaamaneq nunarsuup ilaani maani qaammariartoqqilerpoq. Qanoq pisoqarsimanersoq oqaluttuarilaarallarlara.

1913-mi Libanonip avannaa tungaani illoqarfimmi Amiounimi inunngorpunga. Silarsuup eqqissisimakannerfiusup aalajaakannerfiusullu ukioraa kingulleq, ukiummi tulliani sorsunnersuaq siulleq aallartippoq. Sorsunnersuaq 1918-mi naammat Libanoni taamani Kangiani qiterliup sapangaatut ilisimaneqarluartoq, aningaasatigut politikkikkullu sanngiillerujussuarsimavoq.

1920-mi Libanonimi allakkerisarfeqaqqilermat Libanonimiunit nunani allani najugaqartunit, ilaatigut angaakkunnit Abdullah aamma George Ghantousikkunnit allagarsivugut. Ataataminnut Habib Ghantousimut, uanga aataannut allallutik Guutip naalagaaffianik oqaluttuuppaat. (Matthæusi 24:14) Aatama ernerminit allagarsiani illoqarfimmiittunut oqaluttuarigamigit illaruaatigineqalerpoq. Inuit oqallisigilerpaat Habibinngooq ernerisa ataatartik siunnersoraat nunaatini tuneriarlugu siutitoorsissasoq oqaluussisartutullu angalalerluni.

Qinngornerit siulliit

Ukiup tulliani 1921-mi Michel Aboudi Brooklynimi New Yorkimiittumi najugaqarsimasoq Tripolimut Libanonimiittumut angerlarpoq. Biibilimik atuaqqissaartartunngorsimavoq, Jehovamut nalunaajaasut taamanikkut taamatut taaneqartarput. Aboudip ikinngutai eqqarliilu amerlanerit Biibilimi tusarliunneqartunik  tusarnaarusunngillat, angutilli tusaamasaasut marluk, proffessori Ibrahim Atiyeh kingutilerisorlu Hanna Shammas, tusaarusupput. Doktor Shammassip angerlarsimaffini kingutileriffiutinilu kristumiut ataatsimiittarfissaattut atukkiuppai.

Suli nukappiarannguusunga qatangutip Aboudip qatanngutillu Shammassip illoqarfik najugaqarfigisara Amioun tikippaat. Tikeraarnerat kajumississutigingaarakku qatanngut Aboud oqaluusseqatigisalerpara. Qatanngut Aboudi ukiuni 40-ni 1963-mi toqunissaa tikillugu aalajangersimasumik oqaluusseqatigisarpara.

1922-ip 1925-illu akornanni Guutip oqaasiata qaamarnga Libanonip avannaata tungaani nunaqarfippassuarnut annguppoq. Inuit 20-30 missaat angerlarsimaffinni, soorlu uagut Amounimi angerlarsimaffitsinni naapillutik Biibili oqaloqatigiissutigisarpaat. Palasit meeqqat qillertuusanik anaalerisillugit suaartartillugit nilliatillugillu ataatsimiinnitsinnik akornusersuiartortittarpaat, taamaattumik orpippassuarni naapittarpugut.

Nukappiaraallunga Timoteusimik ateruseqartinneqarpunga oqaluussiuaannarama ataatsimiigiartuaannaramalu. Atuarfiup pisortaata „ataatsimiinnernut taakkununnga“ ataatsimiigiaqqusarunnaarpaanga. Akuerinnginnakku atuarfimmit anisitaavunga.

Biibilip nunaani oqaluussineq

1933-mi kuisippunga, sivitsunngitsorlu pionerinngorpunga, Jehovamut nalunaajaasut piffissaq tamaat kiffartortut taamatut taaneqartarput. Taamani ikittunnguugaluarluta Libanonip avannaata tungaani nunaqarfiit amerlanersaat kisiisa pinnagit, aammali Beiruti eqqaamiuilu allaallu Libanonip kujasissortaa tikillugu oqaluussiffigaavut. Taamanikkut pisuinnarluta imaluunniit siutituumik qimusserluta angalasarpugut, soorlu Jiisusi Kristusi ajoqersugaalu ukiuni hundredelinni siullerni taama angalasartut.

1936-mi Yousef Rahhal, oqaluussisartoq libanonimiu ukiuni arlalinni Amerikami najugaqarsimasoq Libanonimut tikeraarpoq. Nipittortaatinik oqaluttartunillu nassarpoq. Taakku biilinut Fordinut 1931-imeersunut ikkussoriarlugit Libanoni Syrialu tamakkerlugit allaallu ungasinnerpaat tikillugit Naalagaaffiup tusarliussaa oqaluussissutigaarput. Nipittortaatit 10 kilometerisut ungasitsigisumiittumit tusaaneqarsinnaapput. Inuit tusarnaarniarlutik illup qaavanukaapput, oqarnerattut ‘nipit qilammeersut’ tusaaniarlugit. Narsaatini sulisut suliatik qimaannarlugit tusarnaariarput.

1937-mi ukiukkut Yousef Rahhalimik angalaqateqarnerma kingulliit ilaanni Syriami Aleppomukarpugut. Amerikamut utinnginnerani Palæstinamukarpuguttaaq. Illoqarfiit Haifa Jerusalemilu nunaqarfiillu angalaffigaavut. Ilaatigut Ibrahim Shehadi allaqatigisarnikuusara naapipparput. Ibrahim Biibilimik ima ilisimasaqalersimatigaaq, allaat tikeraarnitsinni illumiit illumut oqaluussiartoqatigisalerluta. — Apustilit Suliaat 20:20.

Proffessorip Khalil Kobrossip, katuuliusup, Jehovap nalunaajaasuinik allakkatigut atuaqqissaaqatigineqarsimasup naapinnissaa qilanaareqaara. Jehovap nalunaajaasuisa Libanonimi najugaqarfiat qanoq ililluni paasisimavaa? Aap, Haifami pisiniartitsisup Khalilip pisiaasa ilaat Jehovap nalunaajaasuisa atuagassiaataannik poorsimavai. Najugarfipput atuagassiani allassimavoq. Pulaarnerput kinguneqarluarpoq, kingusinnerusukkullu 1939-mi Tripolimukarpoq kuisikkiartorluni.

 1937-mi Petros Lagakos nulialu Tripolimut tikipput. Ukiuni tulliuttuni pingasuulluta Libanonimi Syriamilu illoqarfiit tamangajaasa angalaarfigalugit inuit angerlarsimaffiannut pulaarlugit Biibilip tusarliussaanik oqaluttuuppavut. Qatanngut Lagakos 1943-mi toqummat, nalunaajaasut anersaakkut qaamaneq Libanonimi, Syriami Palæstinamilu illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaannut siaruartersimavaat. Ilaannikkut 30-t missaaniilluta biilerluta buserlutaluunniit ullaaralaakkut pingasunut aallartarpugut ungasinnerusut tikikkumallugit.

Ibrahim Atiyehip 1940-kkuni Napasuliaq Alapernaarsuiffik arabiamiusuumut nutserpaa. Taava atuagassiaq assannik sisamanngorlugu allaqqeriarlugu Palæstinami, Syriami Ægyptenimilu nalunaajaasunut nassiuttarpara. Taamani sorsunnersuup kingulliup nalaani oqaluussinitsinnut akerlilersuisoqaqaaq, Kangianili qiterlermi Biibilimi tusarliussanik nuannarisaqartut tamaasa attaveqarfigiuarpavut. Illoqarfiit eqqaamiuisalu assinginik titartaavunga, tamaasalu tusagassamik nuannersumik tusartikkusuppavut.

1944-mi sorsunnersuaq kingulleq suli naanngitsoq Evelyni, aalajangersimasumik pionereqatima Michel Aboudip pania, nulissiuppara. Pingasunik meerartaarpugut, niviarsiaraq nukappiaqqallu marluk.

Ajoqersuiartortitanik suleqateqarneq

Sorsunnersuup kingulliup naanerata kingunitsiannguagut ajoqersuiartortitat Gileadimi ilinniarsimasut siulliit Libanonimut tikipput. Tamatuma kinguneranik Libanonimi ilagiinnik pilersitsisoqaqqaarpoq uangalu nunap ilaani nakkutilliisunngorpunga (maannakkut nakkutilliisut siulittaasuannik taaneqartartoq). 1947-mi Nathan H. Knorr allattaalu Milton G. Henschel Libanonimut tikeraarput. Qatanngutinut qiimmassaataaqaaq. Sivitsunngitsoq ajoqersuiartortitat amerlanerit tikipput, oqaluussinermik aaqqissuussinitsinni ilagiillu ataatsimiinnerinik aqutsinitsinni ikiorpaatigut.

Syriami ungasissumut angalanitta ilaanni biskopimit akerlilersorneqarpugut. Zionistit atuagassiaataannik agguaasutut unnerluutigaatigut. Akerlianik palasit 1948-p siornatigut „kommunistiunerartarpaatigut“. Tamatumani tigusaagatta nalunaaquttap akunnerini marlunni  killisiorneqarnitsinni nalunaajaalluaqaagut.

Eqqartuussisoq unnerluussut tusarnaareerlugu oqarpoq: „Umissuaq [biskoppimut taaguutaa] ilissinnik unnerluussisoq perloqqugaluarlugu qujasariaqarpunga, naapissinnaalerassi ajoqersuutersilu tusarsinnaalerlugu.“ Nuanniilliortitaanerpullu utoqqatsissutigaa.

Ukiut qulit tamatuma kingorna. . . Beirutiliarlunga businut ilaallunga angut saninni issiasoq nunalerisutut atorfilik oqaloqatigaara. Upperisarput pillugu minutsialunni tusarnaareerluni Syriami ikinngutiminit assigusumik oqaluttuunneqarsimanerarpoq. Ikinngutaa kinaagami? Tassaavoq eqqartuussisoq ukiut qulit matuma siornatigut unnerluutigineqarnitsinnik tusarnaartoq!

1950-kkunni nalunaajaasut Irakimiittut tikeraarpakka, illumiillu illumut oqaluusseqatigiippugut. Arlaleriaqalunga Jordanimut Jordanillu kuussuata kitaata tungaanut angalasarpunga. 1951-mi nalunaajaasut pingasut ilagalugit Betlehemimukarluta Naalakkap unnukkorsiortitsinera nalliuttorsiutigaarput. Ulloq taanna najuuttut tamarmik busserlutik Jordanip kuussuanukarput 22-llu Jehovamut tunniulluinnarlutik kuisipput. Tamaani akerlilersorneqaraangatta oqartuaannarpugut: „ Oqaluttuukkiartorpatsigit ilarsi, angut maani inunngorsimasoq, nunarsuarmut tamarmut kunnginngorumaartoq! Sooq kamappisi? Qiimmattartariaqaraluarpusi!“

Ajornartorsiuteqaraluarluni oqaluussineq

Inuit Kangiani qiterlermeersut inussiarnersuullutik, maniguuttuullutik inoroorsaartuupput. Amerlasuut Biibilip tusarliussaanut soqutiginnillutik tusarnaartarput. Aammami biibilimi neriorsuutit piviusunngungajalernerat paasillugu allamik taama ilorraallannartigisoqanngilaq: „Guutilu nammineq taakkunaniikkumaarpoq. Qulliillu tamaasa isaannit allarterumaarpai, toqulu peerukkumaarpoq, aliasuttoqarunnaarlunilu nilliasoqarunnaarlunilu  anniartoqarunnaassaaq.“ — Saqqummersitat 21:3, 4.

Malugaara akerlilersuisut amerlanersaasa suliarput tusarliussarpullu paasilluarsimanngikkaat. Kristumiuuneraqatigiinni palasit uagutsinnik isiginerlutsitseqataangaarput! Taamaammat 1975-mi Libanonip inuisa ukiut 15-t sinnerlugit imminnut sorsuunneranni nalunaajaasut ajornartorsiortitaasarput.

Taamaallunga ilaqutariit naalagiartuaannartut Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpakka. Biibilimik ilisimasaqariartornerat palasinit kamaatigineqarpoq. Tamanna pissutigalu upperisarsioqatigiit ilaasortatik unnuit ilaanni ilaqutariit pisiniarfiutaannut saassussitippaat, nioqqutissallu minnerpaamik 80.000 koruuninik nalillit ikuallatsillugit. Unnuk taanna aggerput aallarullungalu. Naalagaat oqaloqatigisinnaalerakku eqqarsartinniarlugu nassuiaappara ilumut kristumiuusuugunik taama peqqarniitsiginavianngitsut. Taava biilit unitseqqoriarlugit iperagaatippaanga.

Pisimasumi allami sakkutuunit sisamanit aallarussaavunga. Naalagaata sioorasaartaqattaarpaanga aallaaniarnerarlunga, isumanili allanngorteriataarlugu iperagaatippaanga. Angutinit taakkunannga marluk toqutsisimasutut ujajaasimasutullu maannakkut parnaarussaaqqapput, marluk pillagaallutik toqutaasimapput.

Oqaluussinissamut periarfissat allat

Timmisartorlunga nunanut allanut angalasaqaanga. Ilaanni Beirutimit Amerikaliartillunga nunanut allanut ministeriusimasoq, Charles Malek, Libanonimeersoq issiaqatigaara. Tusarnaarluaqqissaarpoq allassimaffiillu Biibilimeersut atuffassissutigisakka nuannaralugit. Oqaluttuarpoq Tripolimi atuartuulluni Ibrahim Atiyeh ilinniartitsisorisimallugu — sakima sallusuissummiilertissimasaa! Charles Malek oqarpoq Ibrahimip Biibilimik ataqqinnilertissimagaani.

Timmisartornermi allami palæstinamiut Amerikami aallartitaat issiaqatigaara. Guutip naalagaaffianik tusagassamik nuannersumik oqaluttuuppara. Kingusinnerusukkut qatanngutimi angutip ilaqutaanut New Yourkimiittunut ilisaritippaanga, taakkualu isikulavakka. Aamma New Yorkimi Naalagaaffit Peqatigiit allaffeqarfissuanni sulisumik eqqarleqarpunga. Ilaanni allaffianut pulaarlunga nalunaaquttap akunnerini pingasuni Guutip naalagaaffianik oqaluttuuppara.

Maannakkut 88-nik ukioqarpunga ilagiinnilu suliassat suli suliarisinnaavakka. Nuliara Evelyn, aamma Jehovamut kiffaasoq, suli najortigaara. Panipput Jehovap Nalunaajaasuini nakkutilliisut angalasartut ilaannik uinippoq; uia maannakkut Beirutimi ilagiinni utoqqaanertatut kiffartorpoq. Paniat aamma Jehovamut nalunaajaasuuvoq. Ernerput nukarleq nulialu aamma Jehovamut Nalunaajaasupput, paniat aamma sallusuissummiippoq. Ernerput angajulleq eqqarsaatigalugu neriuppunga kristumiut upperisaat uummataanut siaruartersimasoq piffissap ingerlanerani sorlanikkumaartoq.

1933-mi pioneritut aallartippunga — Kangiani qiterlermi siullersaallunga. Ukiuni 68-ni piffissaq tamaat Jehovamut kiffartortuuninnit inuunera pitsaanerusumik atorsinnaanngilara. Anersaakkut qaamanerup Jehovameersup saavani saqiuarnissara aalajangiusimalluinnarpara. (wE 9/1 01)

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

Najib 1935-mi

[Qupp. 30-mi assiliartaq]

1940-mi Libanonip qaqqaani nipittortaatilersukkamik biilerluta

[Qupp. 31-mi assiliartat]

Saamerleq: 1952-mi Najib, Evelyn, paniat, qatanngut Aboud Najibillu ernera angajulleq

Talerperleq: 1952-mi qatanngutit Shammas, Knorr, Aboud Henschelilu, Tripolimi Najibikkunni

[Qupp. 32-mi assiliartaq]

Najib nulianilu Evelyn