Imarisai

Imarisai

Qanoq ileqqorissaalersoqarsinnaava?

Qanoq ileqqorissaalersoqarsinnaava?

 Qanoq ileqqorissaalersoqarsinnaava?

UJAARLERFISSIAQ moderniusoq naapertorlugu „eqqortuusorisamik“ iliorlunilu eqqarsaraanni ileqqorissaarnerusuuvoq. Qangaanerusoq tassunga tunngatillugu oqaaseq ’ileqqorissaarneq’ atorneqartarpoq, oqaaserli taanna amerlasuuni ittangalaarlunilu tusarnerunnaarsimavoq — naak pissutsinik ajunngitsunik assigiinngitsunik isumaqaraluartoq. Oqaatsinik qinerlerfissialiortoq Marvin. R. Vincent oqarpoq nalinginnaasumik grækerit oqaasiat ’ileqqorissaarneq’ „pitsaalluinnarnermut“ isumaqartinneqartoq. Taamaattumik tupinnanngilaq pissutsit soorlu siuneqassuseq, sapiissuseq, imminut naalakkersinnaaneq, naapertuilluarneq, misiginneqataaneq, qasusuissuseq, unneqqarissuseq, maniguuneq aalajaannerlu qanoq ilinikkut ileqqorissaarnertut taaneqartarmata.

Ileqqorissaarneq aamma, inuunermi najoqqutassatulli ’ajunngitsunik najoqqutaqarnertut’ nassuiarneqarsimavoq, apeqqutaalerporli: Kiap najoqqutassiai malinneqassappat? „Ileqqussanut isummertarnernut paasinnikkiartulerfiup nalaa suup ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik isornartoqalersitsisimavoq, inuttut qanoq iluarisaqarneq, kulturimut sorlermut ilaanermut qanorlu misiginermut apeqqutaalersissimallugu,“ atuagassiaq Newsweek allappoq. Kisiannili qanoq iluarisaqarneq apeqqutaatillugu suup ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik isummerneq iluarisimaarnartuua? Naamik, ileqqorissaartuussagutta suup ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik najoqqutassaqartariaqarpugut — iliuutsit qanoq aalajaangiiffigineqarsinnaanerannik isiginnittaatsinut ileqqussanullu najoqqutassaq tutsuiginartoq.

Kina eqqortumik ileqqussanut najoqqutassiorsinnaava?

Ataasiinnaq suut ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik ileqqussatigut najoqqutassiuisinnaavoq, tassa inunnik Pinngortitsisoq Jehova Guuti. Inuk siulleq Adam Jehovap pinngortikkamiuk kinguninngua  ima peqquaa: „Naatsiiviup orpii tamaasa neriffigisinnaavatit, kisianni orpik ajunngitsumillu ajortumillu nalujunnaarutaasoq neriffigissanngilat, neriffigigaluarukkumi toqussaatit.“ (1 Moses 2:16, 17) Jehova Guutip „orpik ajunngitsumik ajortumillu nalujunnaarutaasoq“-mik taagamiuk, paaseqquaa pinngortitaminut suup ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik kisimi aalajangiisuusussaalluni. Taamaalilluni Guutip ajunngitsunut ajortunullu najoqqutassiaa inuup suliaanik, isiginnittaasianik pissusaanillu aalajangiiniarnermi naliliiniarnermilu tunngaviliivoq. Najoqqutassiat taakku atornagit eqqortut eqqunngitsullu immikkoortinneqarsinnaanngillat.

Orpiup ajunngitsumik ajortumillu nalujunnaarutaasup attoqquneqannginnera pissutigalugu Adam Evalu qinigassinneqarput. Naalassinnaapput naalanngissinnaallutilluunniit. Naalannissaq eqqortuussaaq. Piffissap ingerlanerani suut nuanarinerlugit suullu iluarinnginnerlugit Jehova paasissutisseeqqippoq Biibilimullu allatsillugit. Tassami, ileqqorissaarnissaq anguniarneqassaaq Jehovap najoqqutassiaasa naapertuilluartut malinnerisigut.

Guutip najoqqutassiai ilinniarluakkit

Tassa Jehova Guuti ajunngitsunut ajortunullu najoqqutassiorsimavoq Biibilimullu allatsillugit. Uagut aalajangissavarput ilinniarusunnerlutigit. Apustili Paulus allappoq: ’Allakkat tamarmik Guutip anersaarneranik ilallit atortussaapputtaaq ajoqersuutaallutik inerteqqutaallutillu iluarsiartuutaallutillu iluarnermullu perorsaataallutik, inuk Guutip pigisaa inerilluaqqullugu ajunngitsuliornernullu tamanut piginnaanngorsagaaqqullugu.’ — 2 Timûtiuse 3:16, 17.

Eqqarsarsaatigeriaruk Kunihitop, siuliani eqqartorneqartup, paatsoorluni kulturiminni ileqquusoq naapertorlugu anneruniajuinnermik ersersitsiniaraluarnera. Kingusinnerusukkut Biibilip najoqqutassiai ilikkaramigit pissutsimigut oqimaaqatigissaarisinnaaneq ilikkarpaa. Ilumoorpoq Biibilip kajumissaarmatigut anneruniajuissasugut makitanermullu mianersoqqulluta. (Ussatit 11:2; Mika 6:8) ’Suliaq pingaartoq’ Paulusip eqqaasaa kajumeralugu anguniagaralugu oqaaseq ’suliariniarpaa’ atorpaa. (1 Timûtiuse 3:1) Atorfik sunaluunniit kajumeralugu ’suliariniaraanni’ imaanngilaq usorsisimaarutigalugu anneruniarpalaarutigissagaa, kisianni aamma imaanngilaq imminut nikassaassasoq.

Niuernerup silarsuaani ileqqussaq pillugu Biibilimi qanoq allassimava? Ullumikkut nalinginnaavoq pissutsit tutsuiginanngitsut, inatsiliornermi avaqqutaarinerit akileraarutinilluunniit peqquserlunnerit atorneqartarnerat. Allalli qanorluunniit ilioraluarpata Biibilimi peqquneqarpugut ’tamatigut assuarnaatsutut iliortassasugut’. (Eprîarit 13:18) Ileqqorissaartuunerput takutissinnaavarput tamanut, sulisitsisunut, pisisunut naalagaaffimmullu unneqqarinnitsigut. (5 Moses 25:13-16; Rûmamiut 13:1; Títuse 2:9, 10) Unneqarissuseq tatiginassusermik iluarisaanermillu pilersitsisarpoq. Isumaqatigiissutit tamaasa allaganngorlugit pigigaanni ilimaginngisamik pisoqartillugu paatsuuinerit paatsiveerunnerillu pinngitsoorneqarsinnaapput. — Nalunaajaasup oqaasii 9:11; Jâko 4:13, 14.

Ileqqorissaartuunerput annerunianngissuserpullu atisatsigut eqqiluisaarnitsigullu aamma ersersissinnaavavut. Atisat suut atorneqarnerinut kulturi apeqqutaavoq. Mutinut malinnaaniarnermi sakkortuumik tatineqartoqarsinnaavoq. Soorli nutaajunerpaanik? Biibilip ima oqaaqqissaarpaatigut: ’Silap matuma inui ileqqoqatigeqinasigik.’ (Rûmamiut 12:2) Malittarisassiornani Paulus ima allappoq: ’[Peqqusivunga] arnat assuassasut annorassanik ippinnaatsunik ittoorajullutik piitaajuillutillu, nutsalluunniit perlaasat kuultilu sapanngarissulluunniit atisalluunniit akisuut assuutigeqqunagit, ajunngitsuliornerilli assuutigeqqullugit, soorlumi arnat Guutimik mianerinnilluartut ileqqussaqartut.’ (1 Timûtiuse 2:9, 10) Najoqqutassaq tunngaviusoq taanna angutinut arnanullu tunngavoq. Assigiiaannginnissamulli periarfissaqartitsivoq, qanoq nuannarisaqarneq kulturilu apeqqutaallutik.

Aamma Biibilimi eqqaaneqarput inuunerlunnerit Guuti assuarisai. 1 Korintumiut 6:9, 10-milu ima allassimasoqarpoq: ’Naluisiluunniit iluaatsut Guutip naalagaaffia kingornussarissanngikkaat? Tammaqinasi: Uersaasulluunniit Guutipilussiortulluunniit arnaanillilluunniit mumingasumilluunniit kanngunartuliorfigitittut kanngunartuliorfiginnittulluunniit tillittulluunniit piumatuulluunniit imerajuttulluunniit oqarnittulluunniit arsaarisulluunniit Guutip naalagaaffia kingornussarissanngilaat.’ Mariap Juanimut  attaveqarnini Pinngortitsisup najoqqutassiai qutsissut naapertorlugit kukkunerusoq Biibilip atuarnerisigut paasivaa, Guutilu nalerisimaartissaguniuk Juanimut attaveqarnini kipitittariaqaraa. Najoqqutassat qutsissut malikkumagutsigit Jehovap najoqqutassiai ilinniarluaqqissaartariaqarpavut.

Uummammik ilinniarit

Ileqqorissaarneq iliuuseqarnaveersaarniunngilaq kukkunaveersaarnerinnaananilu. Aap, ileqqorissaartuuneq isumaqarpoq ajunngitsuliorniarsariuarneq. Ileqqut ajunngitsut ataatsimut ileqqorissaarnermik taaneqarsinnaasut pillugit professori oqarpoq ’paasinninnertulli aamma uummammiuliuttariaqartut’. Ileqqut tamakku pigiliunniaraanni Guutip oqaasianik ilisimasaqalernerinnaq naammanngilaq. Aamma atuakkavut eqqarsaatigeqqissaartariaqarpavut uummaterput Jehovamut qujamasunnermik ulikkaaqqullugu taamaalillutalu najoqqutassianit Biibiliminngaanneersunit inuunitsinni kajumilersilluta.

’Ilami inatsisitit nuannareqaakka’, tussiaasiortoq torlorpoq. ’Eqqarsaatinniitittuarpakka.’ (Tussiaat 119:97) Davidilu allappoq: ’Ullut itsarsuarnitsat eqqaavakka, naammassisatit tamaasa eqqarsaatigaakka isumaliutigeqqissaarlugillu assappit suliaat.’ (Tussiaat 143:5) Biibilimik Biibililersaarutinillu atuaraangatta aamma qinusariaqarlutalu eqqarsaatigeqqissaartariaqarpavut.

Soorunami atuaqqissaarnissamut taavalu eqqarsaatiginneqqissaarnissamut piffissaqarniarnissaq unamminiarnarsinnaavoq. Kisiannili Guutip iluarisaanik qutsissunik najoqqutaqarusukkaanni, tamatumunnga piffissamik allanit immikkoortitsisariaqarpoq. (Evfisumiut 5:15, 16) Aaron 24-nik ukiulik ullut tamaasa nalunaaquttap akunnerata affaanik sioqqutilluni makilluni atuarnissaminik periarfissarsisarpoq. Oqaluttuarpoq: „Aallaqqaamut Biibilimik atuaannarnissara kisiat pisarpara. Aatsaat qanittumi paasilerpara atuakkama eqqarsaatiginissaa qanoq pingaaruteqartigisoq. Massakkut aatsaannguummat atuagarisimasama eqqarsaatigeqqissaarnissaanut piffissap affaa atortalerpara, tamannalu iluaqutigeqaara.“ Aamma piffissat allat eqqarsaatiginneqqissarnermut atorneqarsinnaapput. Jehovamut unnersiutiginninnermini David erinarsorpoq: ’Nallavinni . . . innangasarpunga unnuap ingerlanerani eqqarsaatigeqqissaarlutit.’ (Tussiaat 63:7) Aammattaaq Biibilimi allassimavoq: „Unnulernerani Isak narsaammi angalaarpoq pissutsit eqqarsaatigalugit.“ 1 Moses 24:63, NV.

Inuttut imminut sulissutiginiaraanni eqqarsaatiginneqqissaarneq iluaqutaasupilussuuvoq, Jehovatut eqqarsarnermut misiginissamullu iluaqutaalluni. Assersuutigalugu Mariap nalunngilaa katissimanani kinguaasiutitigut atoqateqarneq Jehovap inerteqqutigigaa. ’Ajortorli uumigissagaanni, ajunngitsorlu aalajangerfigalugu’ allassimaffinnik pingaarutilinnik eqqarsaatiginnilluaqqissaartariaqarpoq. (Rûmamiut 12:9) Kulorsamiunut allakkat 3:5-p atuarneratigut paasisimavaa pissutsini allanngortittariaqarlugit, tassani ima kajumissaarneqaratta: ’Avatisi nunamiusut toqulersissigik: uersaaneq, mingunnartut, illigunneq, pilerissutsit ajortut piumatuunermullu, tassa guutipilussiornermut.’ Maria imminut aperisariaqarpoq: ’Illigunnerit suut ajugaaffiginiartariaqarpakka? Pilerissutsit ajortut pinngitsoorniarlugit suut ingalassimasariaqarpakka? Nukappiaqqat tungaatigut pissusera allanngortittariaqarpara?’

Eqqarsaatiginneqqissaarnerup ilagaa suliat kingunissaat eqqarsaatigalugit. Paulusip kristumiut kajumissaarpai kanngunartuliorneq ingalassimaniassagaat  imminnullu naalakkersinnaassuseqassasut ’kialuunniit qatanngunni sukkut peqqusersiorfigalugu innarlerneqassanngimmat.’ (1 Tásalûníkamiut 4:3-7) Aajuku apeqqutitsialaat eqqarsaatigineqarsinnaasut: ’Taama ilioruma imminut, ilaqquttakka allallu qanoq innarlersinnaavakka? Anersaakkut, misigissutsikkut timikkullu qanoq sunnerneqaatigissavara? Allat Guutip inatsisaanik unioqqutitsisimasut qanoq ingerlasimappat?’ Tamakkuninnga eqqarsaatiginneqqissaarnermigut aalajangerniarnermini Maria nakussatsinneqarsimavoq, uaguttaaq nakussatsinneqarsinnaavugut.

Allat ilinniarfigikkit

Atuarfimmi ileqqorissaarneq ileqqullu ajunngitsut ilinniarneqarsinnaappat? Isumaliutersortartut ukiuni tusindilinni apeqqut tamanna sammisimavaat. Filosoffi Platon grækeriusoq taama isumaqarpoq. Aristotelesili isumaqarpoq ileqqorissaarnissamut ileqqut ajunngitsut atortarnerisigut ilikkarneqarsinnaasut. Tusagassiortup tamanna pillugu oqallinnerit ataatsimut ima oqaatigai. „Naatsumik oqaatigalugu naammanngilaq ileqqorissaarneq ilinniaqqissaassallugu. Aamma atuagarsorluni ilikkarneqarsinnaanngilaq. Ataatsimooqatigiinnermi pissuserissaartoqalersinnaavoq . . . taamatut ersersitsinermi kajumissaarneqarnikkut nersualaarneqartarnikkullu.“ Sumi qutsissunik najoqqutalinnik nassaassaqarpa? Kulturit amerlanerit tamatuma tungaatigut maligassiuilluarsimasunik eqqaasaqarsinnaapput, oqaluttuarsianilluunniit itsarnitsanit. Inunnik piviusunik qutsissunik najoqqutalinnik Biibilimi assersuutissarpassuaqarpoq.

Taakkunani tamani maluginiarnarnerpaavoq Jehova Guuti. Eqqortunik iliortuaannarpoq; suneri tamarmik naapertuilluarlutillu ajunngillat. Qutsissunik najoqqutaqalersinnaavugut ’Guuti malinneratigut’. (Evfisumiut 5:1) Guutillu ernerata ’maligassaqartilluta, tumini atuaqqullugit’ maligassiuuppaatigut. (1 Pîtruse 2:21) Ilanngullugulu Biibilimi aalajaattorpassuit soorlu Abraham, Sara, Rut Jobilu aamma Daniel ikinngutaalu pingasut eqqaaneqarput. Ullumikkutaaq Jehovap kiffaani qutsissunik najoqqutalinnik eqqaasassarpassuaqarpoq.

Taamaattoqarsinnaavoq

Ilumut Guutip isaani ileqqussatigut eqqortuliortoqarsinnaava? Ajorti kingornussimagatsigu ilutsigut anersaap timillu akornanni sakkortuumik unamminiarnartoqalersinnaasarpoq — ileqqussatigut eqqortumik iliorusunnerup ajortiliunerullu malittaanik iliorusunnerup akornanni. (Rûmamiut 5:12; 7:13-23) Guutilli ikiuineratigut tamanna anigorsinnaavarput. (Rûmamiut 7:24, 25) Jehovap oqaatsini Biibili atuagassiallu Biibililersaarutaasut pilersissimavai. Biibilip atuaqqissaarneratigut qinunikkullu atuakkatta eqqarsaatigeqqissaanerisigut uummaatikkut minguitsunngorsinnaavugut. Minguitsumik uummateqarutta eqqarsariaatsitsigut, oqaatsitsigut iliuutsitsigullu takuneqarsinnaavoq qutsissumik ileqqussatigut najoqqutaqartugut. (Lúkarse 6:45) Guuti Jehovap Jesus Kristusillu maligassiai malikkutsigit Guutimut mianerinninneq ineriartortissinnaavarput. Aammattaaq ullumikkut Guutimut aalajaallutik kiffartortut ilinniarfigisinnaasorujuuavut.

Apustili Paulusip atuartini kajumissaarpai suut ileqquulluartuunersut suullu ataqqinartuunersut eqqarsaatigiuaannaqqullugit. Taamaaliorutta Guutip pilluaqqussavaatigut. (Filípimiut 4:8, 9) Jehova ikiortigalugu qutsissunik ileqqoqarnissaq piviusunngorsinnaavoq. Tamannalu ullumikkut ittangananilu pingaaruteqarpoq. (wE 15/1 01)

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

Biibilimi atuakkavit eqqarsaatigeqqissaarnissaat eqqaamajuk

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Guutimik mianerinninneq Jesus Kristus ilaarlugu ineriartortiguk