Imarisai

Imarisai

 APERSUINEQ | FAN YU

Softwareriliortartup oqaluttuaraa sooq Guuti upperinerlugu

Softwareriliortartup oqaluttuaraa sooq Guuti upperinerlugu

FAN YU matematikeritut atorfini China Institute of Atomic Energy-mi, Beijingip ungasin­ngisaani, aal­lar­tip­paa. Taamani guuteqar­nera up­perinagu pin­ngoriar­tuaar­nermik teorii up­peraa. Maan­nali uumas­susil­lit tamarmik Guutimit pin­ngor­titaanerat up­peraa. Up­perisaa pil­lugu Iteritsi!-mit apersor­neqar­poq.

Tunuliaquttat pillugu oqaluttuussinnaavitigut?

1959-imi Fuzhoumi, Kinami nunap im­mik­koor­tuani Jiangximi, inun­ngor­punga. Arfineq-pingasunik ukioqar­tunga inuiaqatigiit Kulturik­kut Mumisitsiner­tut ilisimaneqar­tup kinguneri ator­paat. Ataataga, civilingeniøriusoq, peq­quneqar­poq inuilaami qimut­tuitsut aq­qutaan­nik sanaar­toq­qul­lugu. Pif­fis­sami sivisuumi ukiumut ataasiaan­narluni tikeraarsin­naasar­paatigut. Taamani anaanagalu atuarfim­mi ilin­niar­titsisutut sulif­fiani ineqar­pugut. 1970-imi Liufangimut nunap im­mik­koor­tuanut Linchuanimut nuut­tariaqar­pugut. Taamani il­loqarfeeq­qami tas­sani piitsoqarfim­mi nerisas­sanik pis­sarsiniar­neq ajor­nakusoor­poq.

Ilaquttatit qanoq upperisaqarpat?

Ataatama up­perisarsior­neq politik­kilu soqutigin­ngilai. Anaanaga buddhistiuvoq. Atuarfim­mi ilin­niar­tin­neqar­punga inuuneq pin­ngoriar­tuaarsimasoq, taman­nalu up­peraara.

Sooq matematikki soqutigilerpiuk?

Tun­ngavilersuil­luni eq­qarsaatersor­nik­kut iner­niliisar­neq pis­sutigalugu matematik­ki nuan­nariler­para. 1976-imi, Mao Zedongip mumisitsinermi siulersuisup toqunerata kingunin­ngua, universitetimi aal­lar­tip­punga. Matematik­ki pingaar­ner­tut sam­misariler­para. Universitetimi naam­mas­sigama atomreaktorinik ilusilersuinermi matematik­kimik naatsorsueq­qis­saar­nermik suliaqaler­punga.

Aallaqqaammut Biibili qanoq isumaqarfigaajuk?

1987-imi Texas A&M Universitymi ph.d-tut ilin­niarumal­lunga USA-mut nuup­punga. Nalun­ngilara USA-mi inup­pas­suit Guuti up­peralugulu Biibilimik atuar­tar­tut. Aam­ma tusar­para Biibili ilisimas­susermik  atoriaan­naasumik ulik­kaar­toq, taamaat­tumik eq­qarsar­punga atuar­tariaqarlugu.

Atuak­kak­ka atoriaan­naar­pasip­put, kisian­ni im­mik­koor­tut ilaat paasiuminaatsik­kak­kit atuar­tarun­naar­para.

Sooq Biibili soqutigeqqilerpiuk?

1990-imi ar­nap Jehovamik Nalunaajaasuusup siunis­sap pitsaanerusup Biibilimi al­laatigineqar­nera takutip­paa. Aap­pariin­nit Biibilimik atuaq­qis­saaqatigineqar­taler­nis­sara isumagaa. Kingusin­nerusuk­kut nuliara, Liping, Kinami fysik­kimik ilin­niar­titsisar­toq guuteqar­neranil­lu up­perin­nin­ngitsoq atuaq­qis­saar­nermi ilaasaler­poq. Inuunerup qanoq piulersimaneranik Biibilimi al­las­simasut ilin­niar­pavut. Sunik tamanik pin­ngor­titsisoqar­neranik isuma uan­nut nutaajum­mat nam­mineq misis­sor­neruniarlugu aalajanger­punga.

Sunik tamanik pin­ngor­titsisoqar­neranik isuma uan­nut nutaajum­mat nam­mineq misis­sor­neruniarlugu aalajanger­punga

Qanoq taamaaliorpit?

Matematikeritut ilimanas­susilerinermik suliaqar­neq sungiusimavara. Nalun­ngilaralu inuuneq nam­mineq pin­ngoriataas­saguni proteineqareetariaqar­toq. Taamaat­tumik proteinip nalaatsor­nik­kut piuler­nis­saanut ilimanas­susaa naatsorsor­para. Proteinit molekyleup­put tupin­naan­nar­tumik katitik­kat, cel­lel­lu eq­qor­tumik katiter­neqarsimasunik tuusintilik­kaanik proteineqarsin­naap­put. Inup­pas­suit paasisaat­tut paasivara proteinip tas­san­ngaan­naq pin­ngor­nis­saa ima ilimanan­ngitsigisoq al­laat ajor­narluin­narluni. Pin­ngoriar­tuaar­nermik teorii misis­soq­qis­saareerlugu iner­niliivunga tamatumani molekylet tupin­narluin­nar­tumik katitigaasut – uumas­susil­lit akuuf­figisaat eq­qaan­ngik­kaluarlugit – im­min­nut pin­ngor­tis­sin­naaneran­nik nas­suiaat naam­maginan­ngitsoq. Isumaga naaper­torlugu paasis­sutis­sat Pin­ngor­titsisoqar­neranik ersersitsip­put.

Suna pissutigalugu qulariunnaarpiuk Biibili atuagaasoq Guutimeersoq?

Jehovap Nalunaajaasuisa Biibilimik atuaq­qis­saaqatigisar­neran­ni paasivara tas­sani sukumiisunik siulit­tuuter­pas­suaqar­toq eq­quutereersimasunik. Tamatuma saniatigut najoq­qutas­siat Biibilimeersut maleruar­nerat iluaqutigaara. Ima eq­qarsar­punga: ‘Biibilimik al­laqataasut ukiut tuusintil­lit matuma sior­na inuusut suli ul­lumik­kut ator­neqarsin­naasunik qanoq siun­nersuuteqarsin­naagamik?’ Paasiar­tuler­para Biibili tas­saasoq Guutip oqaasia.

Ullumikkut suut uppernikkut nakussatsissutigisarpigit?

Pin­ngor­titarsuarmi an­nikitsualup­pas­suit eq­qarsaatigigaangak­kit Pin­ngor­titsisoqar­nerata up­perin­ngin­nis­saa uan­nut ajor­narluin­nar­poq. Maan­na softwarerilior­tar­tutut sulivunga, arlaleriaqalungalu tupigusuutigisar­para qaratsat­ta qarasaasiamut program­mimit qanoq pitsaanerutiginera. As­sersuutigalugu qarasar­put tupin­naan­nar­tumik nipinik ilisarin­nis­sin­naavoq. Amerlanersat­ta il­lar­toqaraluar­toq, quersor­toqaraluar­toq, it­toqit­toqaraluar­toq, oqaaseqatigiit naaneqan­ngik­kaluar­tut, al­lamior­palul­luni oqalut­toqaraluar­toq, akisuar­palut­toqaraluar­toq, nipilior­toqaraluar­toq imaluun­niit nipimik al­lan­ngor­titsisoqaraluar­toq nipimik ilisarin­nin­nis­saq ajor­nar­tin­neq ajor­paat. Taman­na im­maqa soqutaar­pasin­ngik­kaluar­poq, softwarerilior­tar­tul­li nalun­ngilaat taman­na qanoq saper­nar­tigisoq. Al­laat program­mi nipimik ilisarin­nit­tar­toq pitsaaner­paaq qaratsatsin­nut sanil­liul­lugu suun­ngilaq.

Qarasaasiat pitsaaner­paat as­siginagit qaratsat­ta misigis­sutsit paasisin­naavai, al­lamior­paluutit sumior­paluutil­lu ilisarisin­naavai nipiul­lu im­mik­kut ilisar­naataa tun­ngavigalugu kina oqalut­toq paasisin­naal­lugu. Softwarerilior­tar­tut qaratsap nipinik ilisarin­nis­sin­naanera ilaarlugu nipinik ilisarin­nis­sin­naasunik progam­milior­niar­tar­put. Qularin­ngilaralu taamaalior­nik­kut Guutip pin­ngor­titarsuanik misis­sueq­qis­saar­tarlunga.