Silarsuaq qimerloorparput

Eqqakkat qanoq kuultinngortinneqartartut

Japanimi aatsitassarsioqatigiit aatsitassanik aatsitsisartut akuiaasartullu aatsitassanik akisuunik ajornaatsumik iluanaarnartumillu pissarsioriaaseqalersimapput. Aatsitassarsioqatigiit Akitamiittut mobiltelefonit qarasaasiallu igitat immikkuualuttortaannit aatsitassat akisuut atoqqinniarlugit maanna aatsittalerpaat piffissarujussuaq aningaasarpassuillu malmisiornermut atornagit, Tokyomi aviisimi IHT Asahi Shimbun-imi allassimavoq. Aatsitassarsioqatigiit direktøriat naapertorlugu „mobiltelefoninit atornikunit 1 toninit — batteriivi ilanngunnagit — kuulti 100 grammerpaalunnik oqimaassusilik aatsinneqarsinnaavoq“. Aatsitassaq toni ataasiugaangat „illoqarfissuarmi kuultisiorfimmi“ iluanaarutit aatsitassanik piiaaffiup nalinginnaasup iluanaarutaanit quleriaammik annerusarpoq. Aamma aatsitassarsiornermi atortorissaarutinut allanut aningaasaliisoqartariaqanngilaq mobiltelefonimimi kuultisiorneq malmimit kuultiiaanermit allaanerungaanngilaq.

„Tusaamasanik pallorfiginninneq“

„Psykologiimut tunngasutigut misissueqqissaarnerit kingulliit takutippaat inuppassuit upperisarsiornertik tusaamasanik pallorfiginninnerujussuarmik taarsersimagaat,“ psykiateri dr. Raj Persaud oqarpoq. Persaud Londonimi aviisimi The Sunday Times-imi allappoq inuk upperisarsiornikkut uppernikilliartortillugu tusaamasanik „pallorfiginninnissaa“ ilimanarnerujartortartoq. Pallorfiginninneq taamaattoq ersertarpoq, tusaamasap pigisimasaanik attorsimasaanilluunniit pissarsiniarluni akileerujussuartoqarusuttarneratigut. Aammattaaq Persaud oqarpoq „ingasaassillutik nuannarisaqartut“ nuannaartorinerpaasamik, kukkusinnaanngitsutut isigineqarajuttut, inooriaasiat eriagisaallu ilaarumasaraat. Nuannaartorisaasoq „inuit toqujasut paasisinnaanngisaannik, taamaattumillu akuerineqaannartariaqartunik, immikkut ittunik najoqqutaqarluni inuusarpoq“. Nuannaartorisaasut nuannaartorinnitsiminnut sunniuteqarnerat aamma takuneqarluarsinnaavoq nuannaartorisaasut nioqqutissanik aalajangersimasunik tapersersuinerisa kinguneranit. Aammattaaq sunniineq takuneqarsinnaavoq inuppassuit nuannaartorisaminnik ilaarsineranni, allaat aalajangigassani pingaartuni soorlu peqqinnissap tunngatigut, dr. Persaud oqarpoq. Nangillunilu: „Tassa imaappoq tusaamasat pallorfigineqartartut nunarsuarmi inunnit allanit pissaaneqarnerpaanngortarput — guutinut akunnitsinniittunut sanilliunneqarsinnaallutik.“

Inuit Biibiliat naammassivoq

Ukiuni 23-ni Biibilip tamaat inuktituunngortillugu, Canadami inuit ilaasa oqaaserisaannut, nutserneqarnera Canadami Biibililiorniaqatigiiffimmi naammassineqarpoq. Suliaq oqitsuinnaasimanngilaq. „Oqaatsit kulturimiit savanik, qatigattuunik, siutituunik palminillu ilisimannittumiit kulturimut puisinik, aavernik naasunillu ikittuinnarnik ilisimannittumut nutsernissaat ajornakusoorsimavoq,“ Hart Wiens, Canadami Biibililiorniaqatigiiffimmi nutserisut ittuat, oqarpoq. „Soorlu orpiit palmit Biibilimi assigiinngitsorpassuarnik taaguuteqartinneqarput. Nunavut-mili [Canadap avannarpasissortaani] orpeqanngilaq, taamaattumillu allaatigiuminaallutik.“ Canadamiut 28.000-t missaat inuktitut oqaaseqarput. „Maanna Biibili oqaatsini 2285-ni atuarneqarsinnaavoq,“ aviisimi National Post-imi allassimavoq.

Qitit mianersuutigiuk!

„Pualaneq, inuuserlunneq timigissanngippallaarnerlu qimerlummik sanngiillisitsisinnaavoq,“ Spaniami aviisimi El País Semanal-imi allassimavoq. Nunani suliffissuaqarfiusuni inuit 80 procentii inuunerminni qitilulernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Spaniami passussisarfik, Clínica Kovacs, qitiluttunut immikkut passussisarfinngorsimavoq, taakkualu qitilunnaveersaarniarluni qitiluppallaarunnaarniarluniluunniit inuuserinnissap ilinniarnissaa kajumissaarutigaat. Ima siunnersuuteqarput: Sininnermi qimerluk narlusuujutiguk. Issiatillutit issiaviup iigarfianut qitit iigartittaruk. Qarasaasialeritillutit tuitit qasukkarsimatittakkit. Ammut tigusiniaraangavit aquiimisarit qimerlut narlusuujutiinnarlugu. Sivisulaartumillu nikorfasariaqassaguit isikkavit aappaa issiavimmut tummeqqamulluunniit qasuersaartiitigalugu niuppit aappaannaa nikorfassutigisaruk.