Imarisai

Imarisai

Uumasut nakkutigineqarput

Uumasut nakkutigineqarput

 Uumasut nakkutigineqarput

NASSITSISSUMMIK qatigammioqarlutit takorlooriassagit, iliuuserisatit tamaasa allanit alapernaaqqissarneqarlutillu misissoqqissaarneqarsinnaallutik! Naajarluusarsuup ingerlaartuartartup Mrs. Gibsonip — timmissallumi radiomik nalunaaqutsersukkat allat — taamaa pineqarneq qanoq ittuusoq nalunngilaat. Nassitsissut mikisuarannguaq qulusuanut ikkutaq iluaqutigalugu kalerrisaarutit qaammataasakkut nunarsuarmut utertinneqarnerisigut ilisimatuut misissueqqissaartartut timmiaq alapernaassinnaalerpaat. Paasissutissat ilisimatuut pissarsiarisinnaalersimasaat iluaqutigalugit timmissat tupinnartut taakku tupaallannartunik paasissutissiisimapput, neriuutigineqarporlu timmiaqatigiit nungusaannginnissaannut taamaaliorneq iluaqutaasinnaassasoq.

Ilinniarfissuup La Trobe-p Victoriami Australiamiittup nalunaarusiaa naapertorlugu ilisimatuut paasisimavaat naajarluusarsuup ingerlaartuartartup ullormut agguaqatigiisillugu 300 kilometerit timmisarai, aammalu ullormut 1000 kilometerisut isorartutigisoq timmiffigisinnaagaa. Sului 350 centimeterisut isorartussuseqarput, taamaalilluni timmissat ullumikkut piusut annersaasa ilaagaat. Sulussuani iluaqutigalugit imarsuit qulaallugit timmisarpoq, qaammatialunnguillu ingerlanerini 30.000 kilometerit timmisinnaavaa. Amerikami misissuinerit assingusut ersersippaat Laysan-naajarluusarsuaq Honolulu-p avammut kangianiittumit qeqertamit Ternimit qeqertanut Aleuterinut sisamariarluni piaqqani nerisassarsiuullugit timmisimasoq — siumut utimullu 6000 kilometerisut isorartutigisoq ingerlavigalugu.

Teknikkikkut atortorissaarutit atorlugit misissuisarnerit tamakku paasissutisseeqataasinnaapput sooq naajarluusarsuit ingerlaartuartartut arnavissat angutivissanut naleqqiullugit ikileriarnerusimanersut. Ingerlaartarfiisa nakkutiginerisa takutippaat angutivissat piaqqiortut Sikujuitsoq kujallermut nerisassarsiortartut, arnavissalli avannarpasinnerusumut aalisariutit ningittagarsorfigisartagaannut nerisassaminnik ujarlerajunnerusartut. Tassani naajarluusarsuit ingerlaartuartartut ningittakkanut aalisariutit kalitaasa neqitaannut ussernartorsiortarput, oqummersat iisarlugit – ipillutillu. Erniorfiit ilaanni angutivissat arnavissanit marloriaammik amerlanerusarput. Naajarluusarsuit allat aamma eqqorneqarsimapput. Piffissami tassani Australiap aamma New Zealandip imartaani ningittagarsortut kingoraanni timmissat 50.000-it missaat ukiumut ipisarput, tamannalu naajarluusarsuit assigiinngitsut nungutitaanissaannik navianartorsiortitsivoq. Naajarluusarsuaq ingerlaartuartartoq Australiami nungutitaanissaanik navianarsiortutut isigineqarpoq. Tamanna tunngavigalugu aalisariaatsit allanngortinneqarsimapput naajarluusarsuillu ingerlaartuartartut toqusartut ikilisimapput. Taamaakkaluartoq timmissat taakku erniortarfimminni annerni arlalinni suli ikiliartuinnarput.

Nalunaaqutsersuineq

Nassitsissutit elektroniskiusut mikisuararsuit ilisimatuut timmissanik aalajangersimasunik nakkutilliinerannut iluaqutaasarput, kisianni aamma periuutsit akikinnerit pisariunnginnerillu ukiorpassuarni atorneqartarsimapput. Periuutsit ilaat tassa nalunaaqutsersuisarneq.  Nalunaaqutsersuinermi timmissap niuanut saviminermik imaluunniit plastikkimik ikkusisoqartarpoq.

Qinerliffissiaq naapertorlugu nalunaaqutsersuineq 1899-imi ilisimatusarnermut atorneqartalerpoq, ilinniartitsisoq qallunaaq Hans Christian Mortensen ”saviminernik soqqartaasalioriarluni atini adressinilu allariarlugu oqalloriusat piaraannut 165-inut soqqartaasaq ivertimmagu”. Ullumikkut timmissat nunarsuarput tamakkerlugu nalunaaqutsersorneqartarput, taamaaliortarnerlu timmissat siammarsimanerat, ingerlaartarnerat, pissusilersortarnerat, iluminni inissisimaffiat, amerlassusaat, piaqqiornerminni iluatsitsinerat qanorlu sivisutigisumik uummasarnerat pillugit naleqaqisunik paasissutissiisarpoq. Piniarfiusinnaasuni nalunaaqutsersuisarnerup pisortat piffissap sivisunerusup iluani timmissat piniagassat killilersornissaannut malittarisassaliornissaannik periarfissittarpaat. Nalunaaqutsersuinerup timmissat qanoq nappaatinik akuutissanillu uloriniartunit sunnertittarnersut paasinarsisittarpaattaaq. Timmissat ilaat inuit nappaataannik nappaateqarsinnaapput, soorlu qaratsakkut aseruuttoornermik aamma nappaammik Lyme-p nappaataanik taaneqartartumik. Taamaattumik timmissat inuunerannik ileqquinillu paasissutissat peqqissutsitsinnut iluaqutaaqataasinnaapput.

Nalunaaqutsersuineq uumasunik naalliutsitsinerua?

Nalunaaqutsersuineq nakkutigeqqissaarneqarpoq, nalunaaqutsersuisartullu nalinginnaasumik akuersissuteqartussaapput. Danmarkimi Zoologisk Museum nalunaaqutsersuisartussanik akuersissummik tunisisarpoq, ilinniartooreersimalluni nalunaaqutsersuisartutut akuersissutilinnit marlunnit innersuunneqarsimagaanni. Pinngortitamik allanngutsaaliuinermik peqatigiiffik ilisimatitsivoq Australiami nalunaaqutsersuisartut ”timmissanut ajoqutaanngitsumik timmissanik pisaqarnissaminnut, passussinissaminnut nalunaaqutsersuinissaminnullu ilinniartinneqarluartartut. Tamanna piginnaaneqarfigilluartariaqarpoq, ilinniarnerlu nalinginnaasumik ukiunik marlunnik sivisussuseqartarpoq. Aalajangersakkat assingusut Canadami, USAmi nunanilu allani atuupput.

Nalunaaqutsersuutit assigiinngitsunik ilusillit, angissusillit qalipaatillillu atorneqartarput, aamma atortunik assigiinngitsunik sanaajupput. Amerlanerit alumiiniumik plastikkimilluunniit sanaajupput, kisianni timmissanut sivisuumik uumasartunut imaluunniit immami tarajulimmiittartunut sisak  manngertornerneq ajortoq imaluunniit atortussaq alla aaneq ajortoq atorneqartarpoq. Nalunaaqutsersuutit assigiinngitsunik qalipaatillit katiternerisiut timmissat ungasianiit ilisarineqarsinnaasarput. Tassa imaappoq timmissat arlalinnik nalunaaqutaqartariaqartartut, taamaaliorneqareersimappatali suussusersiniarlugit pisarineqaqqinnissaannut erloqinarmit misigisaqaqqinnissat pisariaqarneq ajorpoq.

Nalunaaqutsersuinerit qanoq ittulluunniit atorneqaraluarpata timmissat ajoquserneqannginnissaat, aamma ileqquisa, inuunerisa, uumassusiisa sivisussusiata, iluminni inissisimanerat, pinngortitamut attaveqarnerata uumaannarsinnaanerallu sunnerneqannginnissaat ilisimatuut qajassuulluinnartarpaat. Assersuutigalugu suluinut nalunaaqutsiuttakkat qalipaatillit timmiaq uumasunut qaasuttunut ersarinnerulersissinnaavaat, imaluunniit arnavissamik nassaarniarneranut sunniuteqarsinnaalluni. Timmissat ilaasa nissutik annaminnik attortarpaat, taakkualu nissumikkut nalunaaqutserneqaraluarpata tamanna aseruuttoornermik kinguneqartassagaluarpoq. Nunani issittuni nalunaaqutaat sermersinnaavoq, tamannalu navianarsinnaavoq, ingammik timmissanut immarmiunut. Tamakku nalunaaqutsersuinerup eqqarsarnartuisa ilaannamininnguarai. Allaat annikitsunnguit tamakku takutippaat timmissanik nalunaaqqutsersuineq kinguneqarluassappat ajoqutaassanngippallu timmissat inooriaasiannik ileqquinillu qanoq annertutigisumik ilisimasaqartoqartariaqartoq.

Timmiaq nalunaaqutsigaq nanineqarpat?

Nalunaaqutsiussaq Danmarkimeersuugaluarpat nunamiluunniit allameersuugaluarpat Københavnimi Zoologisk Museumimut nassiunneqartariaqarpoq, sumi nanineqarsimaneranik, ulloq suna, ajornanngippat timmiaq sunaanersoq qanorlu toqusimanersoq, aammalu nammineq ateq adressilu pillugit paasissutissat ilanngullugit. * (Aalisagaq miluumasorluunniit nalunaaqutsigaq nanigaanni aamma taamaaliortoqartariaqarpoq.) Taava timmiaq pineqartoq qanga nalunaaqutserneqarsimanersoq, timmissallu suuneranik paasissutissanik imalinnik pisaqarsimasoq allagarsisinneqassaaq.

Ilisimatuut nunani assigiinngitsuneersut sulinerat, kiisalu inuit unneqqarissut nalunaaqutsiussanik nassaaminnik utertitsisartut ikiortigalugit uumasut nujuartat annertuumik ilisimasaqarfigileriartuaarneqarsimapput. Islandimi uumasuusoq saarfaarsuk 100 - 200 grammit akornanni oqimaatsigisoq assersuutigineqarsinnaavoq. Ilisimatuut nalujunnaarpaat Islandimi uumasuusartut saarfaarsuit Canada avannarpasissuaniit Amerikap Kujalliup kujasinnersaanut uterlugulu ukiut tamaasa ingerlaartartut — 30.000 kilometerisut isorartutigisoq ingerlaartarpaat!

Islandimi uumasuusartumut saarfaarsummut utoqqarmut peqqissumulli nalunaaqutsiussap takutippaa ukiuni 15-ini taamatut ukiumut ataasiarluni angalasarsimagunartoq. Aap, timmiaarannguup taassuma inuunermini 400.000 kilometerit timmisimagunarpai — Nunarsuarmiit Qaammammut ungasinnerusoq timmiffigisimavaa! Timmiaarannguaq tupinnartoq taanna tigullugu pinngortitaq pillugu allaaserinnittartoq Scott Weidensaul ima oqarsimavoq: „Timmiarpassuarnut ingerlaartartunut nunarsuatsinnut angeqisumut kattutsitsisunut ataqqinninnera mianerinninneralu takutillugu ileqimisaartuinnarsinnaavunga.“ Pinngortitarpassuarnik Nunarsuatsinniittunik ilisimasaqarnerujartuinnartilluta „qilammik nunamillu immamillu tamanillu taakkunaniittunik pinngortitsisumut“, Jehova Guutimut ataqqinninnerput mianerinninnerpullu annertusiartuinnartarpoq. — Tussiaat 146:5, 6.  (gE 03/22 02)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

^ imm. 13 Nalunaaqutsiussat assigiinngitsut ima nungullartigisinnaapput allaat qanoq allasimasoqarnersoq atuarneqarsinnaajunnaarlutik. Ilisimatuulli aatsitsinikkut kigartukkat atuarsinnaasarpaat.

 [Qupp. 27-mi ungalusaq/​assiliartat]

UUMASUT QANOQ NALUNAAQUTSERSORNEQARLUTILLU NAKKUTIGINEQARTARTUT

Ilisimatusarnermut atugassatut timmissat kisimik nalunaaqutsersorneqarneq ajorput, aammattaaq uumasut allarpassuit nalunaaqutsersorneqartarput. Nalunaaqqutsersueriaatsit sorliit atorneqarnersut ilisimatusarnermut siunertat uumasullu qanoq isikkoqarnerat ileqquilu apeqqutaasarput. Nalunaaqquttatut atorneqartartut nigaliusat saniatigut erfalasuusat, qilerutit, siutitigut nalunaaqqutsiinerit, qalipaatit, kakiuinerit, uutitsilluni nalunaaqutsiinerit, ujamiliinerit, nassitsissutit, mikrochippit, sisammik sanaat qarsut manngertornineq ajortut (paasiuminaallisakkamik ilisarnaaqutillit), inussanik, siutinik pamiullu nuuinik kipisisarnerit allarpassuillu atorneqartarput. Nalunaaqutsersueriaatsit ilaat akikitsuararsuupput. Ilaalli akisunerupput, soorlu elektronikki mikisuararsuaq videoliuuteerartalik, puisit aqqaamasarnerannik misissuinermi atorneqartartoq. Taanna koruuninik 120.000-inik akeqarpoq.

Elektronikki mikisuararsuaq transponderimik taaneqartartoq uumasup sinitsitap amiata ataanut imaluunniit timaanut ilineqartarpoq, kingornalu atortoq immikkut ittoq atorlugu taassuma nassiussai takuneqartarlutik. Aalisakkat ilaat tun-imik taaneqartartoq atlantikumi uumasuusoq nakkutiginiarlugu ilisimatuut mikrochippi aalisakkamut ivertittarpaat. Mikrochippip taamaattup kissassutsit, itissutsit, qaamanerup sakkortussusaa aamma piffissaq pillugit paasissutissanik ukiut qulingiluat angullugit katersuillunilu toqqortiterisinnaavoq. Mikrochippi utertinneqaraangami paasissutissarpassuarnik imaqartarpoq, assersuutigalugu aalisakkap tun-ip ingerlaarfigisartagai piffissamik paasissutissat ulluunerani qaamanermik paasissutissanut naleqqiullugit naatsorsorneqarsinnapput.

Pulateriaarsuit nalunaaqqutserneqartarput tattaasa ilaannik aalajangersimasunik qiorsilluni, saaniluit qaleruaanit kigarsilluni, sisamavillit putuguisigut qiorlugit imaluunniit pamiuaniit maanniningasortaanik peersilluni nalunaaqutserneqartarput. Uumasut ilaat pinnguutsiminnik isikkumikkut ima allaassuteqartartigaat allaat ataasiakkaat assikkut ilisarineqarsinnaallutik.

[Assiliartat]

Nanoq qernertoq siutimigut nalunaaqutserneqarpoq; aalisagaq jomfrufisk nalunaaqutsigaq; kuukkooriarsuaq pamiumigut nalunaaqutsigaq

Kissaviarsuk qaammataasakkut nassitsissummik nalunaaqutsigaq

Eqaluk ingerlaarfigisartagaanik uutortaasartumik mikrochipilik

[Suminngaanneernerat]

Nanoq: © Glenn Oliver/​Visuals Unlimited; aalisagaq jomfrufisk: Dr. James P. McVey, NOAA Sea Grant Program; kukkooriarsuaq: Copyright © 2001 by Kent A. Vliet; kissaviarsuk qupperneq 2-mi aamma 27-imi: National Park Service-ip assilisaa; angutit aalisakkamik tigumiartut: © Bill Banaszewski/​Visuals Unlimited

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Kissaviit ilaat Amerikameersoq nalunaaqutserneqarpoq

[Suminngaanneernera]

© Jane McAlonan/​Visuals Unlimited