Imarisai

Imarisai

Sinnattora qanoq ililluni piviusunngortoq

Sinnattora qanoq ililluni piviusunngortoq

 Sinnattora qanoq ililluni piviusunngortoq

OQALUTTUARTOQ ALENA ZITNÍKOVÁ

Tjekkoslovakiami, naalagaaffimmi Sovjetunionimit naalagaaffigineqartumi peroriartorninni ilaquttama silarsuassaq eqqissineqarfiusoq kommunistinit neriorsuutigineqartoq qilanaaraat. Kommunistilli inuiaqatigiit ataasioqatigiillutik pilluarnissaannik piviusunngortitsiniaanerigaluat maangaannarpoq Sovjetunioni 1991-imi avissaartuutilermat. Qilanaarisara – imaluunniit sinnattora – qanoq ililluni allatut piviusunngornersoq oqaluttuareriarlara.

1962-imi septembarip 12-ani inunngorpunga ilaqutariinnilu kommunistiussusermik pingaartitsisorujussuarni peroriartorlunga. Nunaqarfimmi Pragimit 300 kilometerisut ungasitsigisumi Horní Benesovimi najugaqarpugut. Ataatama kommunistit anguniagaat upperai malillugillu. Anguniakkallu tamakku malillugit anikka marluk marluliaqatigalu perorsarpaatigut. Ilinniartippaatigut unneqqarissumik sulinitsigut ileqqorissaarnitsigullu inuiaqatigiinnik pitsaanerusunik pilersitsiniaqataasinnaasugut. Kommunistit aqutseriaasiat pitsaanerpaatut isigaa tamakkiisumillu tapersersorlugu.

Ataatama ataatsimiinnerit kommunistiussusermik unnersiutiginnittut najuuffigigajuppai. Oqaluffeqarfiit ilumoortuusaarnerat pissutigalugu upperisarsiorneq nuannarinngilluinnarpaa Guuteqarneralu uppereqqunagu perorsarluta. Ataatama upperaa inuit tamarmik angerlarsimaffeqalerunik naammattunillu inuussutissaqalerlutik pitsaanerulerumaartut eqqissillutillu inuulerlutik. Eqqarsaat kusanartoq tamanna peroriartorninni tusartuarpara. Ataatama ilinniartitsissutai tamaasa upperaakka kommunistiussuserlu tapersersorniarlugu aalajangerpunga.

Niviarsiaraallungali pionerinngornissannut piareersarpunga – tassa kommunistit inuusuttaasa peqatigiiffiannut nuannarineqarluartumut „Pionerit Inuusuttut“-nut ilaasortat taama taaneqartaramik. Pionerit ileqqorissaartuunissaminnut nunagisaminnillu asannittuunissaminnut kajumissaarneqartarput. Qulingiluanik ukioqarlunga pingaartorsiornartumik pioneritut uppernarsaavunga atugassannillu aappaluttumik qungasequtitaarlunga. Aamma immikkut pisoqaraangat atisat pionerit ilisarnaataat atorsinnaatinneqarput. Pioneriulluarniartupilussuuvunga. Atuaqatikka oqasipalaanik atuisut tusaraangakkit, inertertarpakka eqqaasillugillu pionerit niviarsiaqqat taamak oqalunneq ajormata.

Piffissalli ingerlanerani paasiartulerpara kommunistiunerartorpassuit kommunistit anguniagaat tapersersunngikkaat. Piumatussuseq sinnganerlu akiorniarsarinagit pisortanit tillittarput. Amerlasuullu inuiaat iluaqutissaannik suliaqarnissamik allanut kajumissaarisut namminneq taamaaliorneq ajorput. Aap, allaat ima oqarneq nalinginnaalerpoq:  „Tillinneq ajoraanni ilaquttat tilliffigineqartarput.“ Kiisa imminut aperisalerpunga: ’Sooruna taama ilumoortuusaarniartoqartigisoq? Sooruna kommunistit anguniagaat ajunngitsut taama ikitsigisunit tapersersorneqartut? Sooruna ilungersorluni anguniakkat iluatsinneq ajortut?’

Eqqarsarluarnissamut piffissaqarneq

Inuusuttuaraallunga aasaanerani atuanngiffeqarnerma ilaani atuaqatiga Alenamik atilik ilakattaaraara. Unnuit ilaanni Tanya, Alenap ikinngutaasa ilaat, pulaarpoq. „Pingaarutilerujussuarmik oqaluttuassaqarpunga,“ oqarpoq. „Isumaqavippunga Guuteqartoq.“ Taama isummersimammat tupaqaagut. Tupannerput qaangiummat taannaqami apersulerparput. „Qanoq ilillutit qularinngissinnaaviuk?“ „Qanoq isikkoqarpa?“ „Sumiippa?“ „Sooruna iliuuseqanngitsoq?“

Tanyap apeqqutivut tulleriiaarlugit akisaqattaarpai. Nassuiaappaatigut aallaqqaammulli Guutip siunertarigaa nunarsuaq inunnut angerlarsimaffiussasoq paratiisiusoq, tamannalu qanoq ililluni naggataagut naammassineqarumaartoq. Nunarsuaq minguitsoq inunnit ajunngitsunit naapertuilluartunillu imminnut soqutigisunit najugarineqartoq pillugu neriorsuutinik biibili atorlugu takutimmatigut paasilerpara upperisara assigiinnaraa. Qularinngilarali ataatama nuannaajallaatiginavianngikaa tusaruniuk Guutip naalagaaffiatigut neriorsuutit tamakku nuanningaartut piviusunngortinneqarumaartut – kommunistiussuseq aqqutiginagu.

Arfinilinnik arfineq-marlunnilluuniit ukioqarlunga angajoqqaama nalusaannik niviarsiaqqap eqqaamiutta naalagiaqatigaanga. Palasi biibiliminngaanneersumik oqaluttuarpoq, qiimmaallaatigingaarakkulu suli tusagaqaqqikkusullunga. Allaat upperisarsiornermut tunngasunik atuagassarsivunga. Angajoqqaakka oqaluttuukkakkit inerterluinnarpaannga oqaluffiliaqqeqqunanga, angerlaassakkalu igippaat. Ataatamalu qanoq isumaqara qularutiginnginniassagakku patippaanga.

Tamatuma kingorna angerlarsimaffitsinni Guuti eqqartorneqassaarpoq. Isumaqaleriartuaarpunga ilinniagartuujunngitsut ilisimasakitsullu kisimik Guutimut uppertuusut aammalu upperisarsiorneq inuit namminneq piliarigaat. Atuarfimmi ilinniarparput Guuteqarneranik isuma aallartissimasoq nassuiarneqarsinnaanngitsut pissutigalugit. Maannakkulli Tanya issiaqatigaarput, arnaq silassorissoq — allaat ilinniartitsisuusoq — taassumalu Guuti upperaa! ’Ilumoortortaqarsimassaaq,’ eqqarsarpunga.

Tanyap qulanngivilluni oqalunnerata qularunnaarsippaatigut oqaatsini nammineq upperigai. Taamaattumik aperaarput: „Tanya, ilumut Guuteqarneranik suup qularunnaarsippaatit?“

„Biibilip,” akivoq. „Apeqquterpassuasi Biibilimi akineqarput. Paasilluarnerorusuppisiuk?“

Nalunngilara angajoqqaama iluarinavianngikkaat Biibili atuaqqissaartalissagukku. Ilinniarnerunissarali kissaatigilluinnarpara. Tanyap Ludmilap adressea tunniuppaa. Taanna tassa Jehovap Nalunaajaasuisa ilaat angerlarsimaffitta qanittuani Horní Benesovimi najugalik. Paratiisissamik maani nunami Guutip neriorsuutaanik Ludmilalu misissuinitsinni imminut aperivunga: ’Tamatuma piviusunngornissaanik suna qularnaveeqqutigisinnaavara?’

Ludmilap nassuiaappaanga Guuti pillugu ilinniarnerusariaqartunga taassumunnga neriorsuutaanullu uppilersinnaaqqullunga. Atuaqqissaarnitsigut qularutigiunnaarpara nunarsuaq ummassusillillu assigiinngitsorpassuarnik katitigaasut nalaatsornerinnakkut pisimanngitsut. Nassuerutigisariaqarpara silassorilluinnartumik pinngortitsisoqartoq. Paasivara tunngaveqarluartoq ima Biibilimi allassimammat: „Illuliat tamarmik immikkut sanasoqartarput, tamanilli sanasoq tassaavoq Guuti.“ – Hebræerit 3:4.

Ilaquttama tamakku aamma ilikkassagaat kissaatigaara. Soqutiginavianngikkaalli ilimagigakku oqaluttuutinngilakka. Ullut ilaanni anaanama qupperneq Biibilitoqqamit tunissutisiannit nakkarsimasoq nassaaraa. Angajoqqaama tamanna narrutsaatigingaarpaat.

Ataatannik oqaloqatiginninneq

Jehovap Nalunaajaasuinut attaveqarninnik pasitsassimanini ataatama uppernarsigamiuk pisuttuaqatiseraanga. „Inunnut taakkununnga sukkulluunniit attaveqarnitit unitsipallanniakkit,“ oqarpoq. „Taamaaliunngikkuit borgmesteritut tunuartariaqarpunga. Atorfinni ingerlaqqinnissara aserussavat. Atorfiga qimattariaqarpara fabrikkimullu uterlunga. Ilaqutariit tamaasa kanngunarsassavatit.“

 „Ataata, kisiannimi Biibili ajunngivippoq, imaqarlunilu qanoq inuusoqarsinnaaneranik siunnersuutinik pitsaalluinnartunik,“ misiliivunga.

„Alenka, naamik,“ ataata oqarpoq, „Guuti Biibililuunniit pisariaqartinngisaannarsimavakka pilluarnerup nassaarinissaanut. Nammineq assannik suna tamaat pilersippara. Allanit ikiorneqanngilanga. Tupigusuutigaara tamakku soqutaanngitsut upperisinnaagakkit! Inuunivimmik inuussaatit, katillutit meeqqiorlutillu, taava takussavat Guuteqarnak pillualersinnaallutit.“

Ataatama aalajangersimanera sunnertissutigaara. Upperisara suli qajannaatsumik tunngaveqalersimanngitsoq qularillatsialeraluarpara. Ataatagami Jehovap Nalunaajaasuinit sivisunerusumik ilisarisimavara, angerlarsimaffitsinnilu toqqissisimallunga misigisimajuaannarpunga. Ataata ajunngitsumik isumaqarpoq, tamanna qularutissaanngilaq. Nalunngilara asagaanga, taamaattumik neriorsuivunga Biibilimik atuaqqissaarunnaarniarlunga. Kingunitsiannguagut 18-inik ukioqarlunga atuarfimmiit anivunga suliffittaarlungalu illoqarfiit pingaarnersaanni, Pragimi.

Pragimi inuunera

Bankimi suliffittaarpunga ’inuuniviullu’ ataatama oqarneratut kommunistiussuseq aqqutigalugu anguneqarsinnaasup ilinniarnissaanut qilanaarlunga. Inuilli illoqarfissuarmiut uagutsinnit pilluarnerunngitsut pilertortumik malugisinnaavara. Inuunerlunneq, ilumoortuusaarneq, namminissarsiorneq imigassamillu atornerluineq nalinginnaalluinnarput.

Taamaalluni nalunaajaasup Horní Benesovip eqqaani najugallip Pragimi tikeraartilluni Jehovap Nalunaajaasuinit attaveqarfigineqarnissara aaqqissuuppaa. Evamillu atillip Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpaanga. Atuaqqissaareeraangatta tamatigut Eva aperisarpoq: „Sapaatip akunnerata tulliani aggeqqinnissara kissaatigaajuk?” Nammineq isiginnittaatsiminik sunnernianngisaannarpaanga, naak ilaatigut aperisaraluarinni uangaasuuguni qanoq iliussanersoq.

„Qanoq iliussanerlunga oqarfigisinnaanngilakkit,“ oqarpoq. Biibililu atorlugu aalajangiinissannut iluaqutaasinnaasumik unnersuuttarpaanga. Angajoqqaannut attaveqarnera ernumagilluinnarpara, aperaaralu pulaartarunnaassanerlugit. Evap Mosesimik allakkat aappaat 20:12 qupperpaa Biibilimi oqaatigineqartoq angajoqqaavut ataqqissagivut. Aperivorlu: „Angajoqqaatsinnilli annerutitsisariaqarpugut?“

Akissutissara nalornissutigilerakku, taava Biibilimi quppiivoq Jiisusillu oqarnera takutillugu: „Uannut asanninnerminit annerusumik ataataminut anaanaminulluunniit asannittoq uannut qinngaqqunnarpoq.“ (Matthæusi 10:37) Paasivara angajoqqaakka ataqqineqartariaqaraluartut taamaattoq Jiisusi Ataataalu qilammiusoq asanerusariaqarlugit. Biibilip tunngavilersuutaanik tulluartumik Eva tikkuussiniartuaannarpoq, sinneralu uannut aalajangigasanngortittarlugu.

Soqutigisat assigiinngippallaarnerat

1982-imi septembarimi ilinniarfimmi Pragimiittumi kiisami akuerisaavunga, agronomimut tunngasumik ilinniassallunga. Sivitsunngitsorli paasinarsivoq Biibilimik misissuineq samminiarlugulu ilinniakkakka iluamik aallussinnaanngikkikka. Professorillu ilaat oqarfigaara eqqarsaatigalugu ilinniakkakka unitsiinnarniarlugit. „Atukkannut paasinnissinnaasumik ikiuisinnaasumillu oqaloqatissannik pissarsiutissavakkit,“ oqarpoq. Sunaaffalu ilinniarfiup ittua oqaloqatigisussanngorlugu.

Ilinniarfiup ittuata ilassivaanga aperalungalu: „Sooruna ilinniartuutitta pitsaanerpaap atuarfik qimakkusukkaa?“

„Allanut aamma soqutigisannut piffissaqannginnama,“ akivunga. Taamanikkut Jehovap Nalunaajaasui Tjekkoslovakiami inerteqqutaammata oqaluttuukkusunngilara sooq ilinniakkakka unitsikkusunnerlugit. Akunnerilli marluk oqaloqatigeereerluta misigivunga tatigisinnaallugu. Taamaattumik oqarfigaara Biibilimik atuaqqissaartarnerarlunga.

„Biibili Marx-ilu tamaasa ilinniarniakkit,“ oqarpoq. „Taava aalajangerumaarputit.“ Soorlumi tassa Biibilimik atuaqqissaaqqusiinnartoq!

Perlulioqatigiinniarneq pinngitsoortinneqarpoq

Aqaguanili ilinniarfiup ittua professorilu aqqut takisooq atorlugu nunaqarfinnut aallarput angajoqqaakka pulaarniarlugit. Angajoqqaakka oqaluttuuppaat immikkut upperisarsioqatigiinnut navianartunut inerteqqutaasunullu attaveqartunga, ilinniakkakkalu unitsikkusukkikka. Ilinniarfiup  ittua ataatannut oqarpoq: „Paniit qimanniarluta aalajangerpat Pragimi suliffittaarsinnaannginnissaa isumagissavarput, maangalu utertariaqalissaaq immikkullu upperisarsioqatigiinnut attaveqarnini unitsillugu.“

1983-imi januaarimi ilinniarnera unitsippara. Ikinngutima ilaata aamma Biibilimik atuaqqissaartup arnap utoqqaap najugaani inimik attartornissannut ikiorpaanga. Ilinniarfiup ittuata angajoqqaannut pulaarsimanera ataatannullu neriorsuisimanera nalugakkit sianigisaqarfiginngilluinnarpara sooq suliffissarsiornikka tamarmik iluatsinneq ajortut. Inisimmavigattaaq tupigusuppoq, nalusannillu ilinniarfiup ittua attaveqarfigaa aperalugulu sooq ilinniarfik qimassimaneriga.

„Mianersorit!“ ilinniarfiup ittua oqarsimavoq. „Immikkut upperisarsioqatigiinnut navianartunut Jehovap Nalunaajaasuinut ilaasortaavoq. Taamaattuminguna ilinniakkani unitsittariaqaraa. Taakkua attavigiunnaartariaqarpai angerlarlunilu. Pragimi suliffittaannginnissaa isumagissaqqaarpara!“

Unnukkut inisimmaviga angerlarami qaaqquaanga oqarlunilu: „Alenka! Ullumi ilinniarfinniikkama.“ Eqqarsariaannarpunga tassa pigisakka poortoriarlugit iniga qimattariaqassallugu. Oqarporli: „Ilinniarfiup ittuata iliuuserisimasai iluarinngilakka. Sunaluunniit uppererusutat upperisinnaavat; qanoq ileqqoqarnersutit kisimi apeqqutaavoq. Suliffissarsiorninni ikiussaqqaarpakkit.“ Unnuk taanna Jehovamut qinunnutinni ikiuinera pillugu qutsavigaara.

Sivitsunngitsoq ataataga Pragimut pivoq angerlaanniarlunga. Tamatumuunali akuersitissinnaanngilaanga. Jehovamut neriorsuutaanullu uppernera maannakkut tunngavimmigut qajannaannerulersimavoq. Naggataatigullu ataata ilaginanga angerlaannarpoq, aatsaallu inuuninni qiatillugu takuara. Naapeqatigiinnerput tamanna killitsisimanaqaaq, pisimasulli Jehovamut qaninnerulersippaanga. Jehovamiinnissara kiffartornissaalu kissaatigaara. Taamaattumik 1983-imi novembarip 19-ani taassumunnga tunniulluinnarnera ersersikkumallugu Pragimi inissiat ilaanni uffarfimmi kuisippunga.

Aalajangernera pilluaqqusaavoq

Kingusinnerusukkut Jehovap Nalunaajaasuisa atuagassiaataannik inerteqqutigineqartunik naqitereqataavunga. Sukannersumik isumannaallisaanissaq pisariaqarpoq, pisortammi atuagassianik naqiterisut ilaannik parnaarussereersimammata. Suliassama siullersaraat Napasuliaq Alapernaarsuiffimmik tjekkiamiutuunngortitamik skrivemaskiinamik allaqqiinissaq. Taava allaqqitama nuunneri oqaluussisartunut tunniunneqarput Biibilimik atuaqqissaarnerminni atugassaattut.

Kingusinnerusukkut atuakkanik katiteriniarlutik Pragimi inissiat ilaanni naapeqatigiittartunut peqataaqqullunga qaaqquneqarpunga. Init ilaannit pequtit amerlanersaat anillaassoriarlugit quppernerit naammassisat nerrivimmut takisuumut inip qeqqaniittumut iliorarsimasavut katersortarpavut. Kingorna quppernerit taakku mersortarpavut liimmerlugilluunniit atuakkatut. Eqqarsaatigigajuppara ulloq naallugu tamatuma suliffittut ingerlannissaa nuannerunartillugu.

Kommunistit inuusuttaasa peqatigiiffiani pioneeriugallarama meeqqat ilinniartinniartarsimavakka qanoq inuttut pitsaanerulersinnaasugut. Jehovap Nalunaajaasuatut inuusuttunik sullissinera ingerlatiinnarpara, taakkualu ilarpassui ikiorpakka Jehovamut kiffanngornissaannut kuisimasut. Suli ilaquttannik Jehovamut Nalunaajaasunngortoqanngilaq, Biibililli neriorsuutaatut anersaakkut ataatarpassuaqalerpunga, anaanarpassuaqalerlunga qatannguterpassuaqalerlungalu. — Markusi 10:29, 30.

1989-imi kommunistit aqutsinerat demokratiimik taarserneqarpoq. Allannguinerup tamatuma Jehovap Nalunaajaasui inatsisitigut akuerisaalersippai, taamaattumillu ammasumik naapeqatigiissinnaalerpugut Biibililu atuaqqissaarlugu. Illumiit illumut oqaluussisinnaalerpugut tigusaanissarput annilaanngatiginagu, nunanullu allanut aallarsinnaalerluta ataatsimeersuarnerit inuiannit tamaneersunit peqataaffigineqartut peqataaffigiumallugit. Aammattaaq ernumagisariaaruppavut killisiorneqarnissaq, tigusarineqarnissaq siorasaarneqarnissarlu.

Uigalu kiffartoqatigiinnerput

1990-imi uppeqatima ilaat, Petr katippara. 1992-imi apriilimi pioneeritut kiffartornissamik kissaaterput piviusunngortipparput. Jehovap Nalunaajaasui piffissarujussuaq atorlugu oqaluussisartut pionerinik taaneqartaramik. 1994-imilu juunimi Jehovap Nalunaajaasuisa  immikkoortortaqarfianni Pragimiittumi sulinissatsinnut qaaqquneqarpugut. Atuagassiat isertorluta naqiterunnaarlugit maannakkut akornuserneqarata inuit anersaakkut pisariaqartitaannik matussuseeqataasinnaalerpugut naalagaaffimmi Tjekkiami tamarmi.

Ukiut marluk matuma siorna nuannaarutigingaakkatsinnik angajoqqaama immikkoortortaqarfitta pulaarnissaanut qaaqqusissut akueraat. Immikkoortortaqarfimmi tassani suleqativullu 60-it missaaniittut najugaqarpugut. Init allaffiillu takoreeramikkit ataata oqarpoq: „Akornassinni piviusumik asaqatigiinneq malugeqaara.“ Oqaatsit taakku ataatannit tusakkama kusanarnersaraat.

Kommunistiussutsip neriorsuutaa misigaarput

Kommunistiussuseq aqqutigalugu silarsuarmik pitsaanerusumik neriuuterput eqqarsaataannaavoq. Oqaluttuarisaanerup takutippaa inuit ilumoorussilluinnarlutik suliniarnerigaluisa inuiaqatigiit naapertuilluarfiusut pilersissinnaasimanngikkaat. Upperaara amerlasuut paasilerumaaraat inuit pilluarnermik angusaqarsinnaanngitsut Guutimit ikiorneqanngikkunik. — Jeremia 10:23.

Eqqarsaatigigajuppara ataatama „inuunivimmik“ taagugaanik inuuneqalernissara kissaatigigaa, ataatap oqartarneratut kommunistiussutsip tamanna piviusunngortissinnaammagu. Biibilimilli atuaqqissaarnikkut paasivara taanna „inuunivik“-mik taaneqartoq Guutip silarsuassaani nutaami naapertuilluartumi inuuneq — neriuutissatuaasoq qularnaatsoq inuit tatigisinnaasaat. (1Timotheusi 6:19) Taama oqarsinnaavunga Biibilip ajoqersuutaa malinniarlugu ilumoorussisut naak ajorteqaraluarlutik naammalluinnanngitsuugaluarlutillu eqqisseqatigiillutik inuusinnaammata. Taakku iluatsitsilluarsimapput ataasioqatigiinnerminnik kipititsiniaraluarnerit imaluunniit Jehovamut Guutiminnut tunniusimanerminnik nukillaartitseriaraluarnerit suulluunniit assortoramikkit.

Tamanna ingammik malugaara uigalu immikkut pisinnaatitaaffigalugu qaaqqusat akornaniikkatta Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfittaavata atoqqaartinneqarnerani Lvivip eqqaani Ukrainimi, maajip 19-ani 2001-imi.  Tassani naapippakka nalunaajaasut kommunistit inuusuttaasa peqatigiiffiannut „Pionerit Inuusuttut“-nut ilaasortaasimasut. Uattulli neriuuteqarsimapput kommunistiussutsip kinguneriumaaraa eqqissinivik inuillu tamarmik ataasioqatigiinnerat. Inuusuttut peqatigiiffiannut tassunga aamma ilaasortaasimavoq Vladimir Grigoriev, nulianilu maannakkut immikkoortortaqarfimmi Ruslandimiittumi kiffartoqatigiittut.

Asuluunniimmi Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfitsik nutaaq napparsimagamikku „Pionerit Inuusuttut“ aasami asiartarfigisimasaanni. Inissat killeqarmata immikkoortortaqarfimmi inuit 839-iinnaat nunanit 35-neersut atoqqaartitsineq peqataaffigisinnaavaat. Aqaguanili ullaap tungaani Lvivip arsaattarfissuani inuit 30.881-it katersuupput ippassaammat saqqummiussat eqikkarneqarnerat tusarnaarumallugu. * Ilaat ungasissumit aggersimapput nal. ak. arfinillit amerlanerilluunniit angalasimallutik.

Immikkoortortaqarfittaamut takornariarsinnaanermik periarfissaq tusaramikku timersortarfissuarmukaassisuminnut busserpassuarnut issorapallapput. Ualiarsaalersorlu bussit immikkoortortaqarfimmut — uigalu akuerineqarluta unnuiffissatsinnut takkussuutilerput — takornariartitsinerlu aallartissinnaalerpoq. Unnummat uppeqativut asanartut 16.000-init amerlanerusut takornariartinneqareerlutik bussinut issoraateqqipput angerlamut aallarniarlutik, ilarpassui ungaseqisumut!

Ukrainemi, aammalumi soorlu Europap kangiani nunani allani, inuit millionilippassuit upperisimavaat kommunistiussuseq tassaasoq inuiaqatigiinnik eqqissinartunik nutaanik pilersitsinissamut sakkussaq pitsaanerpaaq. Ullumikkulli Ukrainiinnarmi inuit 120.000-it sinneqartut Guutip naalagaaffia pillugu oqaluusseqataapput. Aap, uagut kommunistinut ilaasimasut amerlaqisugut maanna upperaarput inuianni tamani piviusumik qatanngutigiilernissamut eqqisseqatigiinnissamullu naalagaaffik Guutimeersoq neriuutissatuaasoq! (gE 02/22 02)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

^ imm. 51 Taamaalinerani inuit 41.143 katersuupput Kiev-imi timersortarfissuarmi – kilometerit 500-t missaannik ungasitsigisumi – taakkualu aamma ippassaammat saqqummiussat eqikkarneqarnerat tusarnaarpaat. Najuuttut katillutik 72.024-upput, tassalu Ukrainemi Jehovap Nalunaajaasuisa katersuunneranni aatsaat taama amerlatigisut najuupput.

[Qupp. 10-mi assiliartaq]

Qulinik ukioqarlunga „Pionerinut Inuusuttunut“ kommunistiusunut ilannguteqqammerlunga

[Qupp. 14-mi assiliartaq]

Uiga Petr ilagalugu

[Qupp. 14-mi assiliartaq]

Vladimir „Pionerinut Inuusuttunut“ kommunistiusunut aamma ilaasortaasimasoq Ukrainemi immikkoortortaqarfiup atoqqaartinneqarnerani naapippara

[Qupp. 14, 15-mi assiliartaq]

30.000-init amerlanerusut atoqqaartitsinermi saqqummiussat eqikkarneqarnerannik tusarnaarput

[Qupp. 15-mi assiliartaq]

16.000-init amerlanerusut immikkoortortaqarfik pulaarpaat