Imarisai

Imarisai

Aaqqiissutissarsiortuarneq

Aaqqiissutissarsiortuarneq

 Aaqqiissutissarsiortuarneq

FN pilersinneqaramili meeqqat taakkualu ajornartorsiutaat soqutigai. 1946-p naalernerani United Nations International Children’s Emergency Fund (FN-ip meeqqanik ikiuiniarnermut aningaasaateqarfia, UNICEF) sorsuffiusuni meeqqanik isumaginnittussatut aaqqissuussinerugallartumik pilersinneqarpoq.

1953-imi ikiuiniarnermi aningaasaateqarfik taanna ataavartumik peqatigiiffinngorpoq. Ullumikkut United Nations Children’s Fund-tut tamanit ilisimaneqaraluarluni, naalisarnera UNICEF taaguutigineqaannarpoq. Ukiut 50-it sinnerlugit UNICEF-ip silarsuaq tamakkerlugu meeqqat atisassaqartissimavai nerisassaqartillugillu nakorsartinnissaallu isumagisimallugit nalinginnaasumillu pisariaqartitaat matussutissinniarsimallugit.

1959-imi meeqqat pisariaqartitaat pingaarnerutinneqalerput FN-ip Meeqqap Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarut isumaqatigiissutigimmagu. (Takuuk qupperneq 5-imi ungalusaq.) Neriuutigineqarpoq allakkat taakkua meeqqat ajornartorsiutaannik soqutiginnilersitsissasut, aaqqeeqataallutillu tamanit aningaasatigut allatigullu tapersersorneqarnerulernikkut.

„Ukiulli 20-t kingorna silarsuarmi meeqqat 1,5 milliardiusut ilarpassui suli taamaattunik ’pisinnaatitaaffeqalinngillat’, ingammik inuussutissat, peqqinnissap nunallu piisigut pigissaarnerup tungaatigut,“ Collierip 1980 Year Book-iani allassimavoq. Meeqqat ajornartorsiutaannik aaqqitassaqartuaannarnera eqqarsaatigalugu peqatigiiffiullu nalunaarutigalugu siunertaanut naapertuuttumik, FN-ip ukioq 1979 silarsuaq tamakkerlugu meeqqanut ukioritippaa. Oqartussaasut, innuttaaqatigiit, ajunngitsulioqatigiit upperisarsiortullu assigiinngitsut silarsuaq tamakkerlugu meeqqat ajornartorsiutaannik qanoq aaqqiisoqarsinnaaneranik siunnersuuteqapallapput.

Tamarmi „oqarusernipalaaginnaava“?

UNICEF-ip nalunaarusiaa naapertorlugu ajoraluartumik nunani siuarsarniakkani meeqqat silarsuaq tamakkerlugu meeqqat ukiuanni atugarissaarpallaanngillat. Ukiup naalernerani meeqqat 200 millionit missaat suli nerisassakilliorput, meeqqallu 15 millioniusut affaat toqullutik, nerisassakilliorneq pis- sutigalugu.  1979-imi nunani taakkunani minutsit tamaasa meeqqat inunngortut hundredet ilaat 15-it suli ukioqaleratik toqupput. 40 procentinik ikinnerusut atuarnertik naammassivaat. Aviisimi Indian Express-imi allaaserisami pingaarnermi UNICEF-ip nalunaarusiaa oqaaseqarfigalugu allassimavoq meeqqat ukiuat „oqarusernipalaajusoq“.

Taamaattoqarnissaa ilaasa ilimagisimavaat. Ukiup aallartilaarnerani Fabrizio Dentice atuagassiami L’Espresso-mi allappoq: „Pissutsit taakku pitsanngorsarniarlugit meeqqat ukiuat naammanngilaq.“ Atuagassiarlu nangippoq: „Ullutsinni inooriaatsip uaguutippaatigut, tassanilu allannguisoqartariaqarpoq.“

Meeqqat ajornartorsiutaannik aaqqiissutissarsiortuarnermi septembari 1990-imi inuiannit tamalaanit peqataaffigineqartumik FN-ip qullersaqarfiani ataatsimeersuartoqarpoq. Silarsuarmi aqutsisut peqataaffigisaasa oqaluttuarisaanermi ataatsimeersuarnerit annerit ilagaat. Naalagaaffinni qullersaasut 70-init amerlanerusut najuupput. Meeqqat Pisinnaatitaaffiinik Isumaqatigiissut-mut, 20. novembari 1989-imi isumaqatigiissutigineqartumut 2. septembari 1990-imilu atulersumut, malitsitut qulersaasut ataatsimiipput. Qaammatip tamatuma naanerani nunanit 39-init atortussanngortutut akuerineqareerpoq.

Isumaqatigiissut inuit pisinnaatitaaffiinik isumaqatigiissutinit akuerineqarnerpaanngupallassimavoq silarsuamilu meeqqanut siuariaataangaarsimalluni,“ UNICEF qanittukkut nalunaarpoq. Novembari 1999-imi isumaqatigiissut nunanit 191-init atortussanngortutut akuerisaavoq. UNICEF tulluusimaarluni oqarpoq: „Meeqqat pisinnaatitaaffiinik piviusunngortitsiniarmi illersuinermilu Meeqqap Pisinnaatitaaffiinik Isumaqatigiissut-ip atuutilersinneqarnerata kingorna ukiut qulit oqaluttuarisaanermi ukiunit qulikkuutaanit allanit siuariarfiunerupput.“

Taamatut siumukartoqaraluartoq tyskit forbundspræsidentiat, Johannes Rau, ima oqarusussimavoq: „Alianaqaaq meeqqat pisinnaatitaaffeqarnerannik ullutsinni suli eqqaasinneqartariaqaratta,“ oqaasiilu ilasinnaavavut, meeqqat suli ilungersunartunik ajornartorsiuteqarnerannik eqqaasinneqartariaqaratta. Novembari 1999-imi UNICEF nassuerpoq „suli suliassarpassuaqartoq“,  nangillunilu: „Ilimagineqarpoq silarsuaq tamakkerlugu meeqqat tallimat inorlugit ukiullit 12 millionit ukiumut toqusartut, ajornanngitsumik pinngitsoortinneqarsinnaasut pissutaanerullutik. Nunani siuarsarniakkani meeqqat 130 millionit missaat tunngaviunerusumik atuartitaanngillat. . . . Meeqqat 160 millionit pallillugit minnerusumik annerusumilluunniit nerisassakilliorput. . . . Meerarpassuit kissaatigisaanngitsut børnehjemini angerlarsimaffinniluunniit allani ilinniartitaanatik peqqinnissakkullu naammattumik isumagineqaratik atugarliorput timikkullu naalliutsitaagajullutik. Ilimagineqarpoq meeqqat 250 millionit sulisorineqartut.“ Aamma eqqaaneqarpoq meeqqat 600 millionit piitsuungaarlutik inuusut, meeqqallu 13 millionit ukioq 2000 naatinnagu angajoqqaamik aappaannaaluunniit aids pissutigalugu annaassagaat.

Politikkikkut aqutsisut ajornartorsiutit taakku naammaginartumik aaqqiissutissaqartikkunanngilaat. Nunanili siuarsarniakkaniinnaanngitsoq meeqqat ajornartorsiorput. Nunani killerni meerarpassuit allatigut ujariagisaqarput.

[Qupp. 4-mi issuagaq]

„Alianaqaaq meeqqat pisinnaatitaaffiinik ullumikkut suli eqqaasinnaqartariaqaratta“

[Qupp. 5-mi ungalusaq/​assiliartaq]

Meeqqap pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip nalunaarutaa:

● Ateqarsinnaatitaaneq inuiaqatigiinnullu ilaasinnaatitaaneq.

● Ungagineqarnermut, asaneqarnermut, paasineqarnermut nunallu piisigut toqqissisimanermut pisinnaatitaaneq.

● Inuussutissaqarnermut, inissaqarnermut nakorsartinnermullu naammattunik pisinnaatitaaneq.

● Meeraq timikkut, eqqarsartaatsikkut inuillu atugarisaasigut akornuteqarpat immikkut katsorsarneqarsinnaatitaaneq.

● Qanorluunniit pisoqaraluarpat siulliit ilaattut illersorneqarnermut ikiorneqarnermullu pisinnaatitaaneq.

● Paarinerlunneqarnermut, naakkittaatsuliornermut atornerlunneqarnermullu sumulluunniit illersorneqarsinnaatitaaneq.

● Pinnguarnermut aliikkutanullu tamakkiisumik pisinnaatitaaneq, akeqanngitsumillu pinngitsooranilu ilinniartitaasinnaatitaaneq, tamanut assigiimmik periarfissaqarneq tunngavigalugu, meeqqap piginnaaneranik ineriartortitsisumik innuttaaqatigiinnilu ilaasortaalluartitsisumik.

● Peqqissumik nalinginnaasumillu naqisimaneqarnani pissutsinilu naleqquttuni ineriatorsinnaatitaaneq.

● Paasinninnermik, akaarinninnermik, inuiaqatigiit akornanni ikinngutigiinnermik, eqqissinermik qatanngutigiissuarnillu inuiannit tamalaaneersunik anersaaqartumi perorsarneqarsinnaatitaaneq.

● Nagguiaqatigiit, ammip qalipaataa, arnaaneq angutaanerluunniit, upperisaq, politikkikkut allatigulluunniit isummat, inuiaqatigiinni inuilluunniit atugarisaasigut aallaavik, pisuussutit, inunngornermi innuttaaqatigiinniluunniit inissisimaneq apeqqutaatinnagit pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga nuannaarutiginnissinnaatitaaneq.

[suminngaanneernera]

Everyman’s United Nations tunngavigalugu naalisagaq

[Qupp. 3-mi suminngaanneernerat]

UN PHOTO 148038/​Jean Pierre Laffont

UN photo

[Qupp. 3-mi suminngaanneernera]

Quppernermi 4-mi 5-imilu assit Giacomo Pirozzi/​Panos Pictures