Imarisai

Imarisai

’Qatanngutinnguaq’ angerlarpoq

’Qatanngutinnguaq’ angerlarpoq

 ’Qatanngutinnguaq’ angerlarpoq

CANADAMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT

UPERNAAT tamaasa qilanngap, nomadetut qaammatit arfineq-marluk arfineq-pingasulluunnit imaannarsuarmeereerluni najugannaani immap avannarpasissuaniittoq uterfigisarpaa. Piaqqiorfiup naligaa, qilanngarlu soorluuna taamaalinerani assukkersorsimaannallartoq. Isigai aappalorujuttunngorsimapput, sigguisigullu qalipaatigissumik qallinillluni, kingusinnerusukkut katattussamik. Meqqui qilanngamut ilisarnaataasut qernertut qaqortullu ukioq naallugu atasarput, taamaattumillu ilaatigut palasimut eqqaanarsinnaalluni. Immaqa qilanngap latinerisut taaguutaa Fratercula arctica, isumaqartoq „mattuttuaraq, imaluunniit qatanngut avannaamiu“ nassuiaataavoq. *

Qilanngat ikittunnguakkuuttaarlutik qaqqap innaani ulluliortarput. Ataatsimoortut 20-t 30-t missaaniittarput. Qilanngaq angalanermini imaluunniit aatsaat ulluminiileraangami aappaqalertarpoq. Soqutiginartumik amerlasuut ullortik atoqqittuarpaat — ukiullu tamaasa ataasiinnaq aapparisarlugu.

Qilanngat timmisinnaapput, silarsuarmili timmillaqqinnerpaanngillat. Nunavimmut mileraangamik allaanngillat ajutuulerlutik milersut. Aamma tinginialeraangamik nalornisutut isikkoqartarput. Imannak isumaqarnarsinnaavoq timmissap suluisa timini puallaarissoq kivissinnaarpianngikkaa. Allaat taakkua ilaasa immamiit tinginiarneq ajornartorsiutigisarpaat. Aatsaallu suluni isaqqilatilluaraangamigit, minutsimullu 400-riarluni isaqqilagaagami, qilanngaq akunnermut 80 kilometerissorluni sivisuumik ingerlasinnaasarpoq.

Malunnarpoq qilanngaq nunamiinnermininngarnit immamiinnini ilorrisimaarnarnerutittaraa. Aappariilli ulluliorniarlutik nunamukartariaqarput. Aappariit ulluliassaminnut apuukkaangamik 50 centimeterimiit 2 meterimut takitigisinnaasoq, piareersartarpaat. Ulluliartik ivikkanik, avalequtinik meqqunillu allequtserlugu oqorsartarpaat. Timmissat ilaat ujarassuit ataani sulluni imaluunniit qunnerni ulluliortarput. Qilanngaq siggumminik assaasarpoq, taavalu naluusiminik issoq assattarlugu.

Avataaniitillutik nuliulertarput. Nuliugaangamik ileqqulersornerminni niaqqutik qivertittarpaat, sakissatik pullallugit isaqqilaatigalutik, aappariillu imminnut siggummittaqattaartarlutik. Ileqqulersuutaat kingulleq siggummigaannermik taaneqartarpoq, nulioreeraangamik ingerlatiinnartagaat. Taamatut aappariinnerat nakussatsinneqartarunarpoq.

Manniliaat angajoqqaat suluisa ataaniitinneqartarput — suliaq aappariit ikioqatigiissutigisarpaat. Sapaatip-akunnerisa arfinillit qaangiunneranni mannit tukeraangata suliaq oqinngitsoq aallartittarpaat. Sapaatip-akunnera ataaseq angajoqqaat piarartik nerumaartoq qiviuinnaasoq qasertumik qernertumillu qalipaatilik, kissarsimaartittarpaat. Piaraq naammattunik nerisassaqarniassammat immamut nerisassarsiukullatsittarput. Aalisagarniarnermut atatillugu imannak ulorianartorsiutaanngilaq, qilanngammi aalajangersimasumik sukkassuseqarlutik arlaleriarujussuarlutik immamut ulluminnullu uteqattaartarput. Ulappunnerisa naajaat akeqqallu allat saassussinissaraluat ajornarnerulersittarpaat.

Qilanngat nallorissuupput aqqaammartullutillu. Anguffatitik aquutitut atortarpaat sulutillu ingerlassutigalugit. Taamaalillutik sekundit 30-it sinnerlugit aqqaamasarput, meterillu 30-ngajaat ititigisumiissinnaallutik. Qilanngap alisagaarannguit — immaqa ammassaat putooruttulluunniit — ataaseq marlulluunniit siggummillugit oqquttarpaat. Aalisagaaqqat mikinerugaangata soorunami amerlanerusut siggummiugissinnaavaat. Takuneqarnikuusimavoq timmissap aalisakkat 60-it sinnerlugit pisarisimagai! Timmissat siggumminni kapinartoqarput ilummut sammisunik piniaraangamik iluaqutigalugit aalisakkanik arlalinnik katersuisarlutik. Tamannami iluaqutaavoq eqqarsaatigigaanni  piaqqap ullormut aalisakkat 50-it nerisarmagit.

Sapaatip-akunnerisa arfinillit missaasa qaangiunneranni angajoqqaat imaanut utertarput. Qilanngaq timmisinnaalersoq maanna qimanneqarami ullumi qimannissaanut oqiliartornermigut piareersarpoq. Unnukkut suluni sungiusartarpai. Naggataatigut tarrup ataani uaalluni immamukapallattarpoq sukkaqalunilu nalulluni qimaguttarluni.

Ukiut marluk pingasulluunniit qaangiunneranni qilanngaaraq tukerfimminut utertarpoq, aatsaallu sisamanik tallimanilluunniit ukioqaleraangami piaqqiulertarluni. Qilanngaq inersimasoq kiilup affaata missaanik oqimaatigisinnaavoq, taamaallaallu 30 centimeterinik takissuseqarlersinnaalluni. Naak qilanngaq mikigaluaqaluni ukiut 25-t missaat uumasinnaavoq. Ilisimaneqarpoq qilanngaq 39-inik ukioqalersoq.

Ilisimasallit ilimagaat qilanngat 20 millionit missaaniissasut. Timmissat taakkua isiginnaarlugit alutornangaarput. „Allaat qilanngaq nalinginnaasumik ilioraluaraangami aliikkutaasarpoq,“ David Boag Mike Alexanderilu atuakkiaminni The Atlantic Puffin-imi allapput. Immap Atlantikorsuup qanittuani imaluunniit Manerassuup avannarpasissuata sineriaani najugaqaruit immaqa qilanngamik naammattoorsisinnaassaatit. Qanorluunniit pisoqaraluaraangat ’qatanngutinnguaq avannaamiu’ upernaat tamaasa angerlartarpoq, kinguaariillu nutaat qernertumik meqquleeqqat tukertarlutik. (gE 8/5 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

^ imm. 3 Ateq aamma naleqquppoq qilanngaq pikiaraangami anguffatini qinusutut imminnut attuussimasarmagit.

[Qupp. 15-mi assiliartaq]

Qilanngat Witles Bayimi, Newfoundlandimiittumi

[Suminngaanneernera]

Tourism, Newfoundland and Labrador-imit akuerineqartoq; assiliisut: Barrett and Mackay

[Qupp. 14-mi suminngaanneernera]

Tourism, Newfoundland and Labrador-imit akuerineqartoq

[Qupp. 15-mi suminngaanneernera]

Tom Veso/​Cornell Laboratory of Ornithology