Imarisai

Imarisai

Aalersortinnatik nakorsartikkumasut amerliartuinnarput

Aalersortinnatik nakorsartikkumasut amerliartuinnarput

 Aalersortinnatik nakorsartikkumasut amerliartuinnarput

„Aammik, pilatsittussanik pilatsittunillu suliaqartut tamarmik aalersuinani pilattaaneq isumaliutigisariaqarpaat.“ — Dr. Joachim Boldt, Tysklandimi Ludwigshafenimi anæstesiologimik professori.

AIDS-IMIK nappaassuup misissueqqissaartartut nakorsallu pilattaavik isumannaannerulersinniarlugu ilungersornerulertittariaqarsimavai. Soorunami aap misissoqqissaarnissaanut sukannernerusumik malittarisassaqalerpoq. Kisianni immikkut ilisimasallit oqartarput aaqqissuussinerit tamakkualuunniit aalersortinnerit navianaataarunnissaat qulakkeersinnaanngikkaat. Atuagassiami Transfusion-imi allassimavoq: „Aak isumannaannerulersinniarlugu innuttaaqatigiit annertuumik iliuuseqaraluarpataluunniit, napparsimasut inuup allap aavanik aalersortikkumanissaat ilimagineqanngilaq aap navianaataarutivissinnaannginnera pissutigalugu.“

Tupinnanngilaq nakorsarpassuit aalersuinissaminnut mianersornerulersimammata. „Aalersuineq  tunngavimmigut ajorpoq, sapinngisarlu tamaat pinngitsoorniartarparput,“ nakorsaq Alex Zapolanski Californiami, San Franciscomeersoq oqarpoq.

Aammattaaq aalersuinerup ulorianaatai inuinnarnit eqqumaffigineqalersimapput. 1996-imi Canadamiut apersorneqartut 89 procentiisa aalersuinermut taartaasinnaasut piumanerusimavaat. „Napparsimasut tamakkeratik Jehovap Nalunaajaasuisut aalersortikkumasanngillat,“ Journal of Vascular Surgery-mi allassimavoq. „Nappaatit tunillaassuussinnaanerisa napparsimasullu timaata nappaatinut akiuussutissaanut sunniisinnaanerata napparsimasunut tamanut allatut iliorluta nakorsaasinnaanngornissarput pisariaqartilluinnarpaat.“

Periaaseq piumaneqarnerusoq

Qujanartumik nakorsaatitigut pilattaanikkullu aattaqanngitsumik nakorsartittoqarsinnaavoq. Napparsimasorpassuit taamatut nakorsartinneq qinigassatuatut isiginagu, piumaneruaat, tamannalu tunngavissaqarluarpoq. Stephen Geoffrey Pollard, tuluk nakorsaaneq pilattaasartoq oqarpoq aattaqanngitsumik nakorsartissimasut akornanni napparsimaleqqajaasut toqusullu „aalersortissimasutulli ikitsigisut — imaluunniit ikinnerusut — amerlanertigullu napparsimasut aseruuttoornerit perulunnerillu aalersortinnermit pissuteqartinneqarajuttut pinngitsoortaraat“.

Aattaqanngitsumik nakorsartinneq qanoq ililluni ineriartorpa? Aalersuisoqartanngikkallarmat aattaqanngitsumik suliaritittoqartarnera eqqarsaatigalugu apeqqut taanna eqqumiilaarpoq. Aatsaammi 1900-kkut aallartinneranni aalersueriaaseq pitsaanerulermata aalersuisarneq nalinginnaalerpoq. Ukiulli qulikkuutaat kingulliit nakorsat ilaat aattaqanngitsumik pilattaanerulersimapput. Assersuutigalugu pilattaasartoq ilisimaneqartoq Denton Cooley 1960-ikkunni aattaqanngitsumik uummat ammatiinnarlugu pilaasalersimavoq.

1970-ikkut ingerlaneranni aalersortissimasut akornanni hepatitisimik tunillatsissimasut amerliartuinnarmata nakorsat arlallit aammut taartaasinnaasunik ujartuilersimapput. 1980-ikkut ingerlaneranni nakorsaqatigiit arlallit aattaqanngitsumik  pilattaasarsimapput. Aids siaruaammat nakorsat taakku nakorsanit allanit arlalinnit taamatut pilattaarusuttunit saaffigineqartarsimapput. 1990-ikkunni napparsimmavippassuarni napparsimasut namminneq nakorsartinneq aattaqanngitsoq qinersinnaanngorpaat.

Ullumikkut nakorsat pilattaatillutik tassanngaannartunillu suliaqartillutik siornatigut ileqqoriinnarlugu aalersortariaqaraluartut maanna aattaqanngitsumik suliarinneriaaseq atorlugu iluatsitsisimapput. „Uummammik taqqanillu annertuunik pilattaanerit, arnat nappaataannik, erninermut tunngasunik, saanikkut nakasukkullu nappaateqarnermut tunngasunik suliariterujussuarnerit attaqanngitsumik imaluunniit aattalinnik atuinani iluatsissinnaanngorput,“ D. H. W. Wong Canadian Journal of Anaesthesia-mi oqarpoq.

Aattaqanngitsumik pilattaanerup iluaqutissartaasa ilagaat suliaritinnerup pitsaanerulernera. „Pilattaasup pikkorinnera aanaartoqannginnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq,“ Clevelandimi, Ohiomi nakorsaanerullunilu pilattaasartoq dr. J. Reichstein oqarpoq. Afrika Kujallermi inatsisinut tunngasunik atuagassiami allassimavoq aattaqanngisumik pilattaaneq „sukkanerullunilu mingunnannginnerullunilu akikinnerusoq“. Atuagassiaq nangippoq: „Suliariteqqinneq amerlanertigut akikinnerullunilu piffissartornannginnerusarpoq.“ Pissutsit tamakku ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu napparsimmaviit 180-it sinnerlugit aattaqanngitsumik suliarinneriaaseqqalernerannut pissutaasut ilaannaraat.

Aak Jehovallu Nalunaajaasui

Jehovap Nalunaajaasui Biibilimi allassimasut tunngavigalugit aalersortikkumaneq ajorput. * Kisianni nakorsaatitigut ilisimatusarnikkut aammut taartaasinnaasut akueraat — aamma piumaqaat. Pilattaasartoq dr. Richard K. Spence New Yorkimi napparsimmavimmi nakorsaaniugallarami oqarsimavoq: „Jehovap Nalunaajaasuisa pitsaanerpaamik suliaritinnissaq ilungersuutigaat. Nakorsap  siumugassaannit ataatsimut isigalugit atuisuupput qaammarsagaalluarnerpaanut ilaasut.“

Napparsimasunik Jehovap nalunaajaasuusunik aattaqanngitsumik pilattaanerminni suliarinneriaatsit ilarpassuinik nakorsat pitsanngorsaasimapput. Uummammik taqqanillu pilattaassartup Denton Cooleyp misilittagai isumaliutigineqarluarsinnaapput. Ukiut 27-t ingerlanerini sulisunilu Jehovap nalunaajaasuisa 663-it uummataat ammarlugit aattaqanngitsumik pilattaasarsimapput. Inernerisa takutippaat aak atornagu uummammik pilattaaneq iluatsilluarsinnaasoq.

Ilumoorpoq Jehovap nalunaajaasuisa aalersortikkumannginnertik pilllugu inuppassuarnit isornartorsiorneqartarmata. Kisianni Association of Anaesthetists of Great Britain and Ireland (Tuluit-Nunaanni Irlandimilu nakorsat ilisimajunnaarsitsisartut peqatigiiffiat) naapertorlugu nalunaajaasut aalajangiussinerat „inuunermik ataqqinninnerannut ilisarnaataavoq“. Jehovap nalunaajaasuisa aalajangiussimalluinnagaat kikkut tamarmik isumannaannerusumik suliaritissinnaanerannut pissutaaqataalluinnarpoq. „Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq Jehovap nalunaajaasui pilatsittariaqartut Norgep peqqinnissaqarfiata pingaartortaanut aqqutissiuussisuusut pitsanngorsaanissamullu kajumissaarillutik,“ Professori Stein A. Evensen Norgemi Rikshospitalimeersoq allappoq.

Nakorsat aak atornagu suliarinninnissaannut ikiorumallugit Jehovap Nalunaajaasui attaveqartartussanik iluaqutaasunik pilersitsisimapput. Maannakkut nunarsuaq tamakkerlugu Napparsimavinnut Attaveqartitat 1400-t sinnerlugit pilersinneqarsimapput nakorsanut misissueqqissaartartunullu atuagaateqarfimmit elektroniskiusunit allaaserisanik 3000-nit amerlanerusunik imalimmit atuagassianik aattaqanngitsunik suliaritinnermut tunngasunik pilersuisinnaasut. „Jehovap Nalunaajaasuisaannaanngitsoq napparsimasulli tamarmik Jehovap Nalunaajaasuisa Napparsimavinnut Attaveqartitaat qujaffigisariaqarpaat ullutsinni pisariaqanngitsumik aalersortinnissaq ilimanannginnerummat,“ dr. Charles Baron, Boston College Law Schoolimi inatsisilerinermi professori oqarpoq. *

Aattaqanngitsumik nakorsaaneq pilattaasarnerlu pillugit paasissutissarpassuit Jehovap Nalunaajaasuisa katersorsimasaat nakorsaatitigut ilisimatusarnerup iluani amerlasuunut iluaqutaasimapput. Assersuutigalugu atuakkiortut Autotransfusion: Therapeutic Principles and Trends-imik taaguutilimmik atuakkiassartik piareerleramikku Jehovap Nalunaajaasui nakorsaatitigut ilisimatusarnikkut aalersuinermut taartaasinnaasut pillugit paasissutissanik qinnuigisimavaat. Qinnutaat Jehovap Nalunaajaasuisa nuannaralugu akueraat. Kingornagut atuakkiortut qujamasunnertik ima oqaatigaat: „Suliarinneriaatsit aalersuinngitsoortitsisinnaasut pillugit allattukkat taama naatsigisut ersaritsigisullu atuarsimasatsinni tamani naammattoorsimanngilagut.“

Nakorsaatitigut ilisimatusarnerit siuariartorsimaneri pissutigalugit aak atornagu suliaritinnissaq amerlasuunit isumaliutigineqalerpoq. Siunissami pissutsit qanoq ilissappat? Professor Luc Montagnier, aids-virusimik nassaartoq, oqarpoq: „Tamatumunnga tunngasumik paasisaqariartornitta takutippaa siunissami aalersuisoqartarunnaarumaartoq.“ Taama pisoqanngikkallarnerani aammut taartaasinnaasut inuunermik annaassisalereerput.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

^ imm. 16 Attaveqartitat qinnuvigineqarunik napparsimmavinnut ataasiakkaanut orniguttarput napparsimmavinnilu sulisunut paasissutissaatitik saqqummiullugit. Saniatigullu ersarissumik qinnuigineqaraangamik napparsimasoq nakorsamut akisussaasumut siusissukkut ammasumillu attaveqartuarsinnaaqqullugu ikiorumavaat.

[Qupp. 7-mi ungalusaq/​assiliartat]

Nakorsat ilaasa oqaaserisimasaat

’Aak atornagu pilattaaneq Jehovap nalunaajaasuinuinnaanngilaq, napparsimasunulli tamanut. Isumaqarpunga nakorsat tamarmik nakorsaariaaseq tamanna soqutigisariaqaraat.’ — Dr. Joachim Boldt, Tysklandimi Ludwigshafenimi anæstesiologimik professoriusoq.

„Ullumikkut aalersortinneq siornatigornit isumannaanneruvoq, sulili navianaateqarpoq, ilaatigut timip akiuussutissaanut sunniuteqarluni aammalu hepatitisimik imaluunniit kinguaassiuutitigut nappaatinik tunillaasarluni.“ — Dr. Terrence J. Sacchi, nakorsartinnermik professoriusoq.

„Napparsimasut aalersortariaqanngitsut amerlasuut aalersorneqartarput; napparsimasut taamaalillutik pisariaqanngitsumik aalersortinnermut tunngatillugu navianartorsiortinneqartarput . . . tamannalu innuttaaqatigiinnut akisoorujussuulluni.“ — Tom Kristensen aamma Jørgen Georgsen, Odensemi universitetip napparsimmaviani klinisk immunologiskip immikkoortortaani nakorsaanerit.

„Narsorsat amerlanersaat ileqquliutiinnarlugu annertuallaartumik assigiissitsillutillu aalersuisarput. Uanga taamaaliorusunngilanga.“ Dr. Alex Zapolanski, San Francisco Heart Institutimi uummammik pilattaanermik immikkoortortaqarfimmi pisortaasoq.

[Assiliartat]

Dr. Joachim Boldt

Dr. Terrence J. Sacchi

[Qupp. 8, 9-mi ungalusaq/​assiliartat]

Nakorsariaatsit ilaat

Imerpalasut: Ringer-laktat, dextran, hydroxyetyl-kinnersaat allallu aap annertussusia naammatsinniarlugu atorneqartarput, timi tuparujussunnginniassammat. Imerpalasut iltimik ingerlatitsisinnaasut ilaat maannakkut misilinneqarput.

Nakorsaatit: Proteinit genteknologi atorlugu sananeqartut aap aappalaartortaasa (erytropoietinip), blodpladit (interleukin-11) aamma aap qaqortortaasa assigiinngitsut (GM-CSF, G-CSF) pinngorarnerannik uummarissaasinnaapput. Nakorsaatit allat pilattaanermi aanaarnikillisitsisinnaapput (aprotinin, nakorsaat aammik issupallatsitsisinnaasoq) imaluunniit aanaariataarneq millisissinnaallugu (desmopressin).

Nipinneqqutit pinngortitameereersut: Kollageni celluloselu aanaarunnaarsaatitut atorneqartarput ikimut toqqaannartumik ilillugit. Nipinneqqutit ikit qaaginnaatigullu aanaarnerit unitsissinnaavaat.

Aap utertinneqarnera: Atortorissaarutit immikkut ittut atornerisigut aak pilattaanermi ajutoornermiluunniit annaasaq utertinneqarsinnaavoq. Aak sorujuiarneqartarpoq napparsimasullu aavata kaaviiaarneranut toqqaannartumik utertinneqartarluni. Ilaannikkut atortorissaarutit taamaattut atornerisigut aak literit arlallit utertinneqarsinnaavoq.

Pilattaanermi atortut: Atortut aalajangersimasut pilattaaneq ilutigalugu taqqat milissinnaavaat. Allat timip ipiutaasartaanit annertuumit aanaarnerit unitsissinnaavaat. Laparoskopit atortorissaarutillu allat pilattaanernik annikinnerpaanngortitsisinnaasut atornerisigut pilattaanerni annertuunisulli aanaarneq pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

Pilattaariaatsit: Pilattaaneq sioqqullugu piareersarluarnermikkut, tamatumunnga ilaavoq nakorsanik misilittagaqarluartunik siunersiuineq, pilattaasut ajornartorsiutit pinngitsoortissinnaavaat. Aanaarnerit tamarmik ingerlaannaq unitsinneqartariaqarput. Nalunaaquttap-akunnerinit 24-​nit sivisunerusumik kinguartitsinerit napparsimasunut toqusutaasinnaanera annertusisittarpaa. Pilattaaneq annerusoq pillataanernut marlunnut pingasunulluunniit minnerusunut avikkaanni aanaarnikinnerusinnaavoq.

 [Qupp. 10-mi ungalusaq/​assiliartat]

Nakorsartinneq nutaaq nalinginnaasoq?

ITERITSI!-p immikkut ilisimasallit sisamat aak atornagu nakorsartinnerup iluaqutissartai pillugit oqaloqatigisimavai.

Napparsimasut upperisartik pissutigalugu aalersortikkumanngitsut saniatigut aamma kikkut aak atornagu nakorsartinneq soqutigaat?

Dr. Spahn: Nakorsaasarfitsinni amerlanertigut napparsimasut paasitinneqarluarsimasut aak atornagu nakorsartinnissartik qinnutigisarpaat.

Dr. Shander: 1998-imi napparsimasut namminneq pissutiginiakkatik pissutigalugit aalersortikkumanngitsut upperisarsiornertik pissutigalugu allersortikkumanngitsunit amerlanerusimapput.

Dr. Boyd: Assersuutigalugu napparsimasut kræfteqartut. Paasinarsiuarpoq aalersorneqanngikkaangamik ajorunnaajaarnerusarput ajorneruleqqilinnginnerusarlutillu.

Dr. Spahn: Universitetini professoriusut taakkualu ilaqutaat aak atornagu nakorsartarajuppavut. Allaat pilattaasartut aalersueqqunata qinnuigisarpaatigut! Assersuutigalugu pilattaasartup saaffigisimavaatigut nuliani pilatsittariaqarmat. Oqarpoq: „Aalersortinnginnissaa qulakkeerluinnartariaqarparsi! “

Dr. Shander: Ilisimajunnaartitsivimmi suleqatikka oqarput: ’Napparsimasut aalersorneqanngitsut allatulli peqqissiartortarput, immaqalu allanit peqqissiartornerusarlutik. Sooq nakorsaariaatsit nalinginnaasut assigiinngitsut marluk atortariaqaraluarpavut? Aalersortinnginneq pitsaanerpaajuppat napparsimasunut tamanut atortariaqaraluarparput.’ Taamaattumik aak atornagu nakorsartinnerup naliginnaalernissaa neriutigaarput.

Hr. Earnshaw: Ilumoorpoq aak atornagu pilattaaneq Jehovap nalunaajaasuinut immikkut tunngatinneqartarmat. Kisianni kikkut tamaasa taama nakorsarusukkaluarpavut.

Aak atornagu nakorsartinneq akisunerua akikinnerualuunniit?

Hr. Earnshaw: Imminut akilersinnaaneruvoq.

Dr. Shander: Aak atornagu nakorsartinneq 25 procentimik akikinneruvoq.

Dr. Boyd: Tamanna pissutigiinnarlugu atortariaqarparput.

Aak atornagu nakorsartinneq eqqarsaatigalugu qanoq siumukartigisimavugut?

Dr. Boyd: Isumaqarpunga siumukarluartugut. Sulili siumukarsinnaavugut. Aap atunnginnissaanut suli arlalinnik pissutissaqarluarpugut.

[Assiliartat]

Dr. Donat R. Spahn, Schweizimi Zürichimi anæstesiologimik professoriusoq

Dr. Aryeh Shander, USA-​mi anæstesiologimik professoriusoq

Hr. Peter Earnshaw, Englandimi Londonimi iloqianik pilattaasuuneq

Dr. Mark E. Boyd, Canadami ernisus­siornermut ­professoriusoq

[Qupp. 11-mi ungalusaq]

Napparsimasup iliuuserisariaqagai

▪ Napparsimmavimmut unitsinnak aalersortinnissamut taartaasinnaasut pillugit nakorsaq oqaloqatigiuk. Tamanna ingammik naartusunut, angajoqqaanut mikisunik meeralinnut utoqqarnullu immikkut pingaaruteqarpoq.

▪ Kissaatigisatit allattukkit, pingaartumik inatsisitigut allagartamik atorsinnaasoqarpat.

▪ Nakorsap aak atornagu suliariumanngippatit nakorsamut allamut kissaatigisannik ataqqinnittumut saaffiginninnissannik pisinnaatitaaffeqarputit.

▪ Nalunngikkukku pilatsittariaqarlutit nakorsiarnissat kinguarteqinagu. Aammummi taartaasinnaasut ilaat aatsaat kingusinnerusukkut sunniuttarput.