Imarisai

Saqqaata tullia

Imai

Jehovap Nalunaajaasui

Kalaallisut

Nalerisimaarluni qanoq inuusoqalersinnaasoq

 IMMIKKOORTOQ 4

Atuakkamik nalissaqanngitsumik Atuakkiortoq

Atuakkamik nalissaqanngitsumik Atuakkiortoq

AMERIKAMIUT 96 procentii Guuti up­peralugu oqar­put, Europamili Asiamilu procenti ap­pasin­nerujus­suul­luni. Nunat ilaan­ni amerlanerus­suteqar­tut Guuti kinaas­susilit­tut up­perin­ngik­kaluaraat silarsuatsin­ni ersin­ngitsumik pis­saaneqar­toqar­neranik eq­qarsaat ilar­pas­suisa akuerisar­paat. Japanimi ilin­niar­titsisuusimasoq tusaamasaq, Japanimiut aningaasaataan­ni 10.000 yenimi maan­nak­kut as­sitaasoq, Yukichi Fukuzawa ilaan­ni ima al­lap­poq: „Oqar­toqar­tar­poq qilaap inuk inoqatiminit pis­saaneqar­nerusoq nikanar­nerusorluun­niit pin­ngor­tin­ngik­kaa.“ Oqarami „qilak“ Fukuzawap inun­nik pin­ngor­titsisuusorisani pivaa. Taama it­tumik „qilaqar­neranik“ eq­qarsaat inup­pas­suit akueraat. As­sersuutigalugu Nobelip nersor­naasiut­tagaanik nersor­naasigaasoq Kenichi Fukui aam­ma taama isumaqar­poq. Up­perisarsior­nik­kut oqaaseq „Guuti“ ator­neqaraangat isumaqataanut as­singusoq up­perinerar­paa tas­sa silarsuup an­nerusumik ataqatigiin­nera aaq­qis­sugaaneraluun­niit.

Saamerleq: Yukichi Fukuzawa; talerperleq: Kenichi Fukui

 2 Angutit taak­ku ilin­niarluarsimasut isumaqar­put silarsualior­tumik naas­saan­ngitsumik pis­saaneqar­toqar­toq imaluun­niit inoqar­toq. Sooq taama isumaqar­pat? Man­na eq­qarsaatigerias­sagit: Seqineq nunarsuarmiit mil­lionileriaam­mik angineruvoq, ul­loriaqatigiip­pas­suil­li ataatsimoor­tut ilaan­ni Qilaap Sil­lianik taaneqar­tar­tumi seqineq ul­loris­sat ilaan­naraat. Qilaap Sil­lia ul­loriaqatigiip­pas­suit mil­liardiusut ilaan­naraat. Ilisimatuus­sutsik­kut misis­suinerit takutip­paat ul­loriar­pas­suit ataatsimoor­tut suk­kasoorujus­suarmik avis­saariar­tor­tut. Silarsuaq aal­lar­tis­sal­lugu nukerujus­suaq ator­tariaqarsimas­saaq. Nukik taman­na kimit imaluun­niit sumit piva? „Qilaap tungaanut qiviaritsi, takus­sagis­silu! Kia pin­ngor­tip­paa? Amerlaqisunik sak­kutooqar­til­lugu sorsuk­kiar­tor­titsisar­tup tamaasa im­mik­kut atiisigut taasar­pai. Nakuus­sutsi pis­saas­sutsilu angeqim­mata ataasiin­narmil­luun­niit minitaqarsiman­ngilaq.“ (Esaja 40:25, 26) Oqaatsit taak­kua takutip­paat silarsuarmik aal­lar­titsisoqarsimasoq, tas­sa ’pis­saanerup angeqisup’ pilerfia.

Galakse Sombrero

3 Nunarsuarmi inuuneq eq­qarsaatigeriaruk. Pin­ngoriar­tuaar­nermik il­lersuisut oqar­nerat­tut nam­mineq pin­ngorsin­naava? Biokemikeri Michael Behe oqar­poq: „Ilisimatuus­suseq sananeqaatit pil­lugit paasisat tungaatigut siuariarujus­suarsimavoq, uumas­susil­lil­li sananeqaataasa iluseril­luin­nar­nerisa pisariunerisalu inuunerup sumit piler­neranit ilisimatuut nas­suiaaniarsarigaluar­nerat maangaan­nar­tis­simal­lugu. . . . Ilisimatoor­pas­suit sapiil­lutik oqar­tar­put nas­suiaatis­saqar­tereerlugit, imaluun­niit siusin­nerusuk­kut kingusin­nerusuk­kul­luun­niit nas­suiaatis­sarsiumaarlugit. Oqaatsil­li tamak­ku atuagas­siani ilisimatuus­sutsimut tun­ngasuni tapersersor­neqan­ngil­lat. Pingaar­neruvorli inuuneq Darwinip isumaatut nas­suiaatis­sarsin­ngisaan­nas­sal­lugu isumaqas­sal­luta tun­ngavis­saqarluarmat — taak­kua [biomolekylæret] aaq­qis­sor­neqar­nerisa sananeqar­neran­nik tun­ngaveqar­tunik.“

„Proteinip nalinginnaap qullunganera . . . Ikkussortakkamut (tredimensioniusumut) assersuunneqarsinnaavoq“, Michael Behe oqarpoq. Ikkussortakkatut ittunik taamaattunik inuup timaa ulikkaarunarpoq. Ilisimatuut ikkussuiniarsarigaluarput, kialiuku ikkussortagaliai?

4 Inuup piuler­nerata silas­soris­suun­ngitsumik aal­laaveqar­neranik eq­qarsaat naam­magaajuk? Inuup qarasaa, „silarsuarmi katitigaasut pisariuner­paar­taan­nik“ taaneqarsimasoq, qimerluulaariar­tigu, qanoq isum­mis­sanerluta paasiumal­lugu. „Qarasaasiaq ator­toris­saaruteqar­ner­paaq . . . niviuk­kap sianis­sutsik­kut pigin­naanerisa titusindileriaataasa mis­saanik pisin­naasaqar­poq“, Neurologi (sianiutinik im­mik­kut ilisimasalik) Richard M. Restak oqar­poq. Inuup qarasaa niviuk­kap qarasaanit pigin­naaneqar­nerujus­suuvoq.  Inuup qarasaa oqaatsinik ilin­niarsin­naasun­ngor­tin­neqarsimavoq. Im­minut iluarsaat­tar­poq, program­mini nam­mineq al­lan­ngor­tit­tarlugit pisin­naasanilu an­ner­tusar­tarlugit. „Niviuk­kap sianis­sutsik­kut pigin­naanerisa titusindileriaataasa mis­saanik pisin­naasalim­mik“ qarasaasiap ator­toris­saaruter­pas­sual­lip sanasuata silas­soris­suunera kialuun­niit qularutiginavian­ngilaa. Inuup qarasaa isumaminik pin­ngorsimaner­pa? *

5 Ukiut 3000-it matuma sior­na inuup timaa qanoq tupin­nar­tigisoq paasiuminaatsigisorlu naluneqaral­larmat Biibilimik al­lat­tut ilaata timit­ta sananeqar­nera eq­qarsaatigeq­qis­saareerlugu ima oqar­poq: „Qutsavigis­savak­kit pin­ngor­titaagama tupin­nangaar­tumik, suliatit tupin­nangaar­put, taman­na nalun­ngil­luin­nar­para.“ Sananeqaatsitsin­nik dna-nik ilisimasaqan­ngivil­luni ima al­lap­poq: „Ilumiuutil­lungali isigaarma, ul­lut tamarmik al­las­simap­put il­lit map­persak­kan­ni.“ (Tus­siaat 139:14, 16) Kinaana pigaa? Kinaana ’angeqisumik pis­saaneqar­toq’ silarsuarmik pin­ngor­titsisimasoq?

Qarasaasiaq pisinnaasaqarnerpaaq imaluunniit niviukkap qarasaa sorleq pisinnaasaqarnerua?

6 Biibilip aal­laq­qaataani ima al­las­simasoqar­poq: „Pileq­qaar­neran­ni Guutip qilak nunalu pin­ngor­tip­pai.“ (1 Mosesi 1:1) Guuti Biibilimik Atuak­kior­tuuvoq. Inuit al­lan­nis­saan­nut isumas­sarsisip­pai. At­taveqarluarfigisin­naasatsitut im­minut saq­qum­miup­poq.

^ par. 4 Taman­na atuak­kami Findes der en Skaber som interesserer sig for os? Jehovap Nalunaajaasuinit saq­qum­mersin­neqar­tumi im­mik­koor­tuni 2-4-mi sukumiinerusumik sam­mineqar­poq.