Imarisai

Saqqaata tullia

Imai

Jehovap Nalunaajaasui

Kalaallisut

Napasuliaq Alapernaarsuiffik – Atuaqqissaarutissaq  |  Juuli 2014

 MISIGISALIKKERSAARUT

Iliarsuugaluarlunga ataataqalerpunga

Iliarsuugaluarlunga ataataqalerpunga

ATAATAGA Grazimi, Østrigimiittumi, 1899-imi inunngorpoq, taamaattumik sorsunnersuup siulliup nalaani inuusuttuuvoq. Sorsunnersuaq kingulleq 1939-mi aallartimmat tyskit sakkutuuinut ilannguppoq. 1943-mi russinut akiuunnerminni ataataga toqutaavoq. Ajoraluartumik marlunnik ukioqarlunga taamatut iliarsunngorpunga, taamaattumik ataataga ilisarisimanngilara. Atuarfimmi nukappiaqqat allat ataataqartut usoralugit nikallungasarnikuuvunga. Inuusuttuaraallunga qilammiusumik Ataataqarnitsinnik, toqusinnaanngitsumik, paasinninnera tuppallersaatigaara.

MEERAALLUNGA SPEJDERIUNERA

Meeraallunga

Arfineq-marlunnik ukioqarlunga spejderinngorpunga. Spejderit nunarsuaq tamakkerlugu peqatigiiffiat 1908-mi Tuluit Nunaanni generalit qullersaasa ilaannit, Robert Stephenson Smyth Baden-Powellimit, pilersinneqarpoq. Taassuma 1916-imi Amaqqut Piaraat (Spejderit kingulliarsuit) nukappiaqqanik ilaasortalik pilersippaa.

Sapaatip-akunnerata naanerani asimi tammaarsimaartarnerput nuannaraara. Tupersimaartarpugut, assigiinnik atisaqartarpugut tumerparpaartoqarlutalu ingerlaartarluta. Spejdereqatikka ilagissallugit nuannareqaakka. Unnukkut tammaarfimmi ikumatitap eqqaani ammalortunngorluta erinarsoqatigiittarlutalu orpippassuarni pinnguartarpugut. Pinngortitaq pillugu ilinniartarpuguttaaq, tamannalu Pinngortitsisitta suliaanik qujamasuutiginnilissutigaara.

Nukappiaqqat spejderit ullut tamaasa ileqqorissaartuunissamik ilinniartinneqartarlutillu spejdereqatitik ima ilassisarpaat: “Piareersimagit!” Tamanna nuannarilluinnarpara. 100-nit amerlanerusut spejderioqatigaakka, taakkua affaat katuuliullutillu affaat naaggaartuupput, ataaserlu Buddhasiortuuvoq.

1920-miilli spejderit nukappiarartaat ukiut tallimakkaarlugit nunanit tamalaanit peqataaffigineqartunik ataatsimeersuartarput. 1951-imi aggustimi Bad Ischlimi, Østrigimiittumi, ataatsimeersuarnermut 1957-imilu aggustimi Birminghamip eqqaani, Tuluit Nunaanniittumi, ataatsimeersuarnermut spejderinit 33.000-it missaanniittunit nunanit 85-ineersunit peqataaffigineqartumut najuuppunga. Ataatsimeersuarnermut tassunga aamma inuit 750.000-it missaanniittut najuupput. Tuluit Nunaanni dronningi Elizabeth taakkua ilagaat. Spejderit nukappiarartaannut ilaanera nunarsuaq tamakkerlugu qatanngutigiissuarnut ilaanertut isigaara. Sunaaffa kingusinnerusukkut nunarsuaq tamakkerlugu qatanngutigiissuit pitsaanerusut, inunnit Guutimik asannittunit ilaasortaaffigineqartut, peqataaffigilerumaarlugit.

JEHOVAP NALUNAAJAASUANIK NAAPITSEQQAARNERA

Rudi Tschiggerlip, kaagiliortup, siullerpaalluni oqaluussiffigaanga

1958-imi upernaakkut illoqarfimmi najukkanni Grazimi, Østrigimiittumi, Grand Hotel Wieslerimi  saqisutut ilinniarnera naammassivara. Suleqatima, kaagiliortup Rudolf Tschiggerlimik atillip, torrutiinnarlugu oqaluussiffigaanga. Taamani aatsaavissuaq sallusuissut pillugu tusagaqarpunga. Ataasiullunilu pingasuussutsimik ajoqersuutip Biibilimi ilinniartitsissutaannginnera pillugu oqaluttuuppaanga. Oqarfigaara kukkunerarlugu tamanna Biibilimeersuummat. Rudolf nuannarigakku katuullit ilagiivinut utertinniarsarigaluarpara.

Rudolfip, Rudimik taasakkama, Biibilimik tuniumavaanga. Oqarfigaara taamaallaat katuullit Biibiliannik atuarusullunga. Biibilimik tunimmanga atuarlugu aallartikkakku Rudip naqitaaraq, Jehovap Nalunaajaasuinit saqqummersinneqarsimasoq, quppernerit ilaannut ilisimasaa nassaaraara. Tamanna iluarinngilara misigigama naqitaaqqat taamaattut eqqortoorpalussinnaagaluarlutik ilumuunngitsuusut. Biibilimilli eqqartueqatigerusuttarpara. Rudip silatusaarluni atuakkanik atuagassianilluunniit allanik neqeroorfiginngilaanga. Qaammatit pingasut ingerlaneranni Biibili, ilaannikkut unnuarsuarmut, oqaloqatigiissutigisarparput.

Akunnittarfimmi ilinniareerama anaanama akunnittarfimmi pisortanngorniartunut ilinniarfimmut ilinniariartortippaanga. Ilinniarfik illoqarfimmi qaqqarsuarmiittumi Bad Hofgasteinimiippoq. Taanna Grand Hotelimut atassuteqarmat misilittagaqarnerulerumallunga ilaannikkut tassunga suliartortarpunga.

ARNANIK AJOQERSUIARTORTITANIK MARLUNNIK OQALOQATEQARNERA

Ilse Unterdörferip aamma Elfriede Löhrip 1958-imi Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpaannga

Rudip adressera immikkoortortaqarfimmut Wienimiittumut nassiummagu arnat ajoqersuiartortitat marluk Ilse Unterdörfer aamma Elfriede Löhr immikkoortortaqarfimmit aperineqarput uannut pulaarsinnaanersut. * Ullut ilaanni akunnittarfiup saaffiginnittarfiani sulisup sianerfigaanga oqarfigalungalu arnat marluk akunnittarfiup silataani biilimi utaqqisut oqaloqatigiumallunga. Nalugaluarlugit kikkuunersut ornippakka. Kingusinnerusukkut paasivara Ilse aamma Elfriede Tysklandimi nazistit nalaanni suliatta inerteqqutaanerani nalunaajaasuusut atuagassianik assartuisartuusimasut. Sorsunnersuaq kingulleq aallartinngitsiartoq Tysklandimi isertortumik politiinit (Gestapomit) tigusarineqarput tigusanullu inissiarsuarmut Lichtenburgimiittumut inissinneqarlutik. Sorsunnerup nalaani tigusanut inissiarsuarmut Ravensbrückimiittumut, Berlinip eqqaaniittumut, nuutsinneqarput.

Qatanngutit arnat taakku anaanaga ilutigimmassuk ataqqivakka. Taamaattumik oqaloqatigeriarlugit kingusinnerusukkut soqutiginninnanga oqarfigerusunnginnakkit piffissaajarusunngilakka. Aperaakka apustilip Petrusip siullersaalluni paaviuneranik paavillu allat taassumannga oqartussaassusilerneqarsimanerannik katuullit ilinniartitsissutigisartagaannut tunngasunik allassimaffinnik atuagassannik allattuisinnaanersut. Oqarfigaakka allattugaat oqaloqatigiissutigiumallugit illoqarfigisanni palasimukarniarlunga. Eqqarsarpunga taamaalioruma sallusuissut nassaariumaarlugu.

ATAATAQ ILLERNARTOQ ILUMOORTOQ PILLUGU SALLUSUISSUMMIK ILINNIARNERA

Ilagiit katuullit paavit tamarmik apustilimit Petrusimit oqartussaassusilerneqarsimanerannik ilinniartitsissummut  Matthæusi 16:18, 19-imi Jiisusip oqaasii tunngaviunerartarpaat. Ilagiit katuullit aamma oqartarput paavi, Ataatatut Illernartutut ilisimaneqartoq, ajoqersuutit oqaluuserigaangamigit kukkusinnaanngitsoq. Katuulerpassuit tamanna upperalugulu uppernerminnut tunngaviutittarpaat. Uangattaaq tamanna upperigakku eqqarsarpunga ataasiullunilu pingasuussuseq paavip ilumoornerarpagu ilumoortariaqartoq. Eqqarsarpungali paavi kukkusinnaappat aamma ataasiullunilu pingasuussuseq ilumuunngeratarsinnaasoq.

Palasip oqaloqatigiganni apeqqutikka akisinnaanngilai. Akerlianik paavip aallaavianik ajoqersuut pillugu atuakkamik tunivaanga. Angerlaateriarlugu atuarpara. Palasimullu uteqqippunga suli amerlanerusunik apeqqutissaqarlunga. Apeqqutikka akisinnaannginnamigit ima oqarfigaanga: “Qularunnaarsissinnaanngilakkit, aamma illit qularunnaarsissinnaanngilarma. ... Ajunnginnerpaamik kissaappakkit!” Oqaloqatigeqqikkusunngilaanga.

Tamatuma kingorna Ilsep aamma Elfriedep atuaqqissaaqatiginissaannut piareerpunga. Ataatarput Illernartoq qilammiusoq, Jehova Guuti, pillugu amerlasuunik ilinniartippaannga. (Joh 17:11) Qatanngutit arnat taakku marluk illoqarfimmi ilageeqannginnera pissutigalugu ilaqutariit soqutiginnittut angerlarsimaffianni ataatsimiisitsisarput. Inuit amerlanngitsut najuuttarput. Angummik kuisimasumik siulersuisinnaasoqanngimmat Ilsep aamma Elfriedep ataatsimiinnermi paasissutissat marluullutik oqaloqatigiissutigisarpaat. Ilaannikkut qatanngut angut illoqarfimmit allameersoq sumiiffimmi attartukkami oqalugiarniarluni tikeraartarpoq.

OQALUUSSISALERNERA

1958-imi oktobarimi Ilsep aamma Elfriedep Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpaannga. Qaammatit pingasut tamatuma kingorna, 1959-imi januaarimi, kuisippunga. Kuisinngitsiarlunga qanoq oqaluussisassanerlunga ilikkarusukkakku illumiit illumut oqaluusseqatigisinnaanerlugit aperaakka. (ApS 20:20) Siullermeerlunga angalaaqatigereerlugit sumiiffimmik oqaluussiffigisartagassannik piumavunga. Oqarfigaannga kisimiillunga illoqarfeeqqami illumiit illumut oqaluussisarsinnaasunga soqutiginnittunillu pulaaqqiisassasunga. Kingusinnerusukkut ilagiinnik nakkutilliisup tikeraarmatigut siullermeerlunga qatanngummik angummik oqaluusseqateqarpunga.

1960-imi akunnittarfimmi pisortatut naammassigama ilaquttakka sallusuissummik Biibilimeersumik ilinniartikkumallugit illoqarfigisannut uterpunga. Ilaquttakka suli sallusuissut malillugu inuulinngikkaluartut ilaat soqutiginnipput.

PIFFISSAQ TAMAAT KIFFARTULERNERA

20-t missaanni ukioqarlunga

1961-imi immikkoortortaqarfimmit allakkatigut kajumissaarneqarpugut kuisimasuusugut tamatta pionerinngornissatsinnik eqqarsaatiginneqqulluta. Kisimiittuugama peqqillungalu pionerinngortariaqartutut misigivunga. Pionerinngussaguma biileqartariaqarsorigama ilagiinnik nakkutilliisoq, Kurt Kuhn, aperaara biilisiniarlunga qaammatialuit suleqqaarnissara qanoq isumaqarfigineraa. Ima akivoq: “Jiisusi apustilillu piffissaq tamaat kiffartorsinnaajumallutik biileqartariaqarpat?” Akissutaa eqqortumik aalajangernissannut iluaqutigaara. Sapinngisamik piaarnerpaamik pionerinngornissara pilersaarusiulerpara. Sapaatilli-akunneranut nalunaaquttap-akunneri 72-it akunnittarfiup neriniartarfiani sulisarama allannguisariaqarpunga.

Ittorisara aperaara nalunaaquttap-akunneri 60-it suliinnartarsinnaanersunga. Akissarsiakkaluunniit allanngortinnagit akuersivoq. Kingusinnerusukkut aperaara sapaatip-akunneranut nalunaaquttap-akunneri 48-t sulisarsinnaanersunga. Akissarsiakka allanngortinnagit akuerseqqippoq. Tamatuma  kingorna sapaatip-akunneranut taamaallaat nalunaaquttap-akunneri 36-t sulisarsinnaanersunga aperiganni akuerseqqippoq. Akissarsiama allanngortinneqannginnerat upperinngingajappara! Ittorisama sulisoriinnarusuppasippaanga. Sulinikinnerusalernera pionerinngornissannut iluaqutigaara. Taamanikkut pionerit qaammammut nalunaaquttap-akunneri 100-t oqaluussisarnissaat piumasaqaataavoq.

Qaammatit sisamat tamatuma kingorna illoqarfeeqqami Spittal an der Drauimi ilagiinni amerlanngitsunik oqaluussisartulimmi specialpioneritut ilagiinnilu utoqqaanertaqatigiinni ataqatigiissaarisutut toqqarneqarpunga. Taamanilu specialpionerit qaammammut nalunaaquttap-akunneri 150-it atorlugit oqaluussisarnissaat piumasaqaataavoq. Pionereqateqanngilanga, qatanngummilli arnamit Gertrude Lobnerimit, taamani ilagiinni allatsiusumit, oqaluussinermi tapersersorneqarluarpunga.

SULI AMERLANERUSUNIK SULIASSINNEQARPUNGA

1963-imi aperineqarpunga ilagiinnik nakkutilliisunngorusunnersunga. Amerlanertigut oqimaatsunik kuffertilisarlunga ilagiinniit ilagiinnut angalasarpunga. Qatanngutit amerlanerit biileqanngimmata qimuttuitsut unittarfiannut aqqusaarneqarsinnaaneq ajorpunga. Qatanngutinnit pingaarniartutut isigineqalerusunnginnama taxanik aqqusaaqquneq ajorpunga, taamaattumillu angerlarsimaffiannut pisuinnartarpunga.

1965-imi Ilinniarfimmi Gileadimi klassit 41-ssaannut najuukkusunnersunga aperineqarpunga. Ilinniartut amerlanerit uattut kisimiittuupput. Tupaallaatigeqisattut nunannut, Østrigimut, utertinneqarpunga ilagiinnillu nakkutilliisunngortinneqarlunga. USA-milli aallanngitsiartunga sapaatip-akunnerini sisamani ilagiinnik nakkutilliisumik suleqateqarsinnaanersunga aperineqarpunga. Anthony Contemik kiffartoqateqarnera qujamasuutigilluinnarpara. Taanna qatanngutaavoq oqaluussinermik nuannarisaqarluinnarlunilu sunniuteqarluartumik oqaluussillaqqissoq. Naalagaaffiup New Yorkip avannaatungaani Cornwallimi kiffartoqatigiippugut.

Katikkatta

Østrigimut uterama ilagiinnik nakkutilliisunngoreerlunga qatanngut arnaq pinnersoq kisimiittoq Tove Merete naapippara. Tove tallimanik ukioqarluni sallusuissut malillugu perorsarneqalerpoq. Qanoq naapinnersugut qatanngutit apeqqutigigaangassuk ikasarluta ima akisarpugut: “Immikkoortortaqarfiup naapitippaatigut.” Ukiumi tulliuttumi, apriilimi 1967-imi, katippugut nakkutilliisutullu angalasartutut kiffartorluta.

Ukiumi tulliuttumi paasivara Jehovap pisassarinngisaraluannik ajunngisaarfigalunga anersaakkut ernermisut qitornavissiartaarisimagaanga. Taamaattumik Ataataga qilammiusoq immikkut ittumik attaveqarfigilerpara tanitallu allat peqatigalugit Romamiut 8:15-imi allassimasutut ima torlorfigisinnaanngorlugu: “Abba, Ataataq!”

Meretelu nakkutilliisutut angalasartutut 1976-ip tungaanut kiffartorpugut. Ukiut ilaanni ukiukkut nillerteruttornerani sinittarfinni kiassarneqanngitsuni sinittarpugut. Ataasiarluta qipitta qaava qerisimasoq iterpugut. Naggataatigut aalajangerpugut kiassaat innaallagiatortoq unnukkut iluaqutigiumallugu nassartalerniarlugu. Sumiiffiit ilaanni unnukkut quimut suertumut perusuersartarfimmukarniarluta aputikkoortariaqartarpugut. Nammineq angerlarsimaffeqannginnatta ataasinngornikkut  inisimaffigisatsinniiginnartarpugut. Marlunngornikkullu ilagiinnut tulliuttunut aallartarluta.

Nuliama asasama ukiorpassuarni uannik tapersersuiuarsimanera nuannaarutigingaarpara. Oqaluussineq nuannarilluinnarmagu oqaluussinissaanik kajumissaanngisaannarnikuuara. Nuliama qatanngutivut asavai allallu soqutiginninnermik ersersitsivigiuarlugit. Tamanna uannut iluaqutaangaarpoq.

1976-imi immikkoortortaqarfimmi, Østrigimi Wienimiittumi, kiffartulerpugut uangalu immikkoortortaqarfiup ataatsimiititaliaanut ilaasortatut toqqarneqarpunga. Nunani arlalinni Europap Kangisissuaniittuni sulinerput nunanilu taakkunani qatanngutitta Biibililersaarutinik isertortumik pisarnissaat immikkoortortaqarfimmit Østrigimiittumit isumagineqarput. Tamatumani qatanngut Jürgen Rundel siulersuivoq, uangalu taassuminnga suleqateqarnera immikkut pisinnaatitaaffigaara. Kingusinnerusukkut nunani qulini Europap Kangisissuaniittuni Biibililersaarutitsinnik nutserinermik nakkutiginnissinnaanersunga aperineqarpunga. Jürgen nulianilu, Gertrude, suli aalajaallutik Tysklandimi specialpioneritut kiffartorput. 1978-ip aallartinnerani atuagassiat oqaatsini arfineq-marlunni saqqummertartut Østrigimi immikkoortortaqarfimmi ilusilersorneqartalerlutillu naqiterneqartalerput. Atuagassiat atuartartutsinnut nunani allaniittunut aamma nassiuttalerpavut. Otto Kuglitschip, maanna nulianilu, Ingrid, immikkoortortaqarfimmi Tysklandimiittumi kiffartortup, suliat tamakku isumagai.

Østrigimi assigiinngitsorpassuartigut oqaluussineq, soorlu aqqusinermi, nuannareqaara

Qatanngutit Europap Kangisissuaniittut aamma nunaminni duplikatorit imaluunniit mikrofilmit atorlugit atuagassianik naqiterisarput. Qatanngutinilli nunanit allaneersunit tapersersorneqarnissartik pisariaqartippaat. Jehovap suliaat illersorpaa. Immikkoortortaqarfimmi kiffartortuusugut qatanngutit taakku suliatta inerteqqutaanerata nalaani ukiorpassuarni aalajaallutik kiffartortut asangaalerpavut.

ROMANIAMUT TIKERAARNERA PUIUNAATSOQ

1989-imi qatanngut Theodore Jaracz, Siulersuisoqatigiinnut ilaasortaq, peqatigalugu Romaniamut tikeraarnissara immikkut pisinnaatitaaffigaara. Tikeraarnermi siunertaavoq qatannguterpassuit peqatigiissortatsinnut uternissaannut kajumissaarinissaq. 1949-p aallartinnerani qatanngutit taakku peqatigiissortatsinnit avissaarput namminerlu ilagiinnik pilersitsillutik. Taamaattorli oqaluussisarlutillu  soqutiginnittunik kuisitsisarput. Qatanngutit peqatigiissortatsinnut suli ilaasut assigalugit allaat sakkutuunngorusunnginnertik pissutigalugu parnaarussaasarput. Sulinerput Romaniami suli inerteqqutaammat isertortumik ataatsimiittariaqartarpugut. Utoqqaanertat sisamat pingaarutilimmik inissisimaffillit Romaniamilu ataatsimiititaliamit akuerisaasumit aallartitat peqatigalugit qatanngutip Pamfil Albup angerlarsimaffiani ataatsimiippugut. Rolf Kellner Østrigimiu oqalutsitut ilagaarput.

Unnummi tulliuttumi oqaloqatigiinnermi qatanngutip Albup utoqqaanertaqatini sisamat uteqqinnissaannut akuersitippai ima oqarfigalugit: “Massakkut taamaaliunngikkutta immaqa siunissami taamaaliornissatsinnut periarfissinneqaqqinngisaannassaagut.” Tamatuma kingorna qatanngutit angutit 5000-it missaanniittut peqatigiissortatsinnut ilaaleqqipput. Tamatumani Jehova ajugaarujussuarpoq Saatanilu ajorsartitaarujussuarluni!

1989-ip naalernerani, Europap Kangiani kommunismep ajalusuunngitsiarnerani, nuliaralu Siulersuisoqatigiinnit qullersaqarfimmut New Yorkimiittumut nooqquneqarpugut. Tamanna tupaallaatigingaarparput. 1990-imi juulimi Betelimi Brooklynimiittumi kiffartulerpugut. 1992-imi Siulersuisoqatigiit Kiffartornermut Ataatsimiititaliaanni ikiortitut toqqarneqarpunga, 1994-imilu juulip qaammataaniit Siulersuisoqatigiinnut ilaasortaanermik immikkut pisinnaatitaaffeqalerpunga.

PISIMASUNIK PISUSSANILLU EQQARSAATIGINNINNERA

Nuliaralu New Yorkimiittumi Brooklynimiitilluta

Qangarsuarli akunnittarfimmi saqisutut suliunnaarpunga. Maanna allat peqatigalugit oqaluusseqataasinnaanera nunarsuarlu tamakkerlugu qatanngutigiissuit anersaakkut nerisassaannik pilersueqataasinnaanera nuannaarutigaakka. (Matt 24:45-47) Ukiuni 50-init amerlanerusuni piffissaq tamaat kiffartorsimanera eqqarsaatigigaangakku qujamasungaalertarpunga. Nunarsuaq tamakkerlugu qatanngutigiissuartut kiffartornitta Jehovamit pilluaqquneqarnera takullugu nuannaarutigingaarpara. Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimeersuarnerinut nunanit tamalaanit peqataaffigineqartunut najuuttarnera nuannaringaartarpara, taakkunanimi Ataatarput qilammiusoq, Jehova, sallusuissullu Biibilimeersoq pillugu ilinniartinneqartaratta.

Inuit millionillit Biibilimik atuaqqissaartalernissaat, sallusuissummik paasinninnissaat nunarsuarlu tamakkerlugu kristumiutut qatanngutigiissuartut kiffartornitsinni ataasioqatigaluta Jehovamut kiffartulernissaat qinnutigisarpara. (1 Petr 2:17) Nunarsuarmi toqusimasunik makititsinerup qilammiit malinnaaviginissaa ataatavimmalu takunissaa qilanaaraakka. Neriuppunga angajoqqaakka ilaquttakkalu allat asasakka paratiisimi Jehovamik pallorfiginnikkusussasut.

Nunarsuarmi toqusimasunik makititsinerup qilammiit malinnaaviginissaa ataatavimmalu takunissaa qilanaaraakka

^ par. 15 Misigisalikkersaarutaat Vagttårnet 1. aggusti 1980-imoortumiittoq takuuk.