ARNAP ullaaralaannguaq illuminit anillakkami poortugaq tummeqqaniittoq takuaa. Tiguaa qinipallallunilu, aqqusinerli inoqanngilaq. Kiugaluarnersup unnuakkut poortugaq tassunga ilisimavaa. Poortugaq ammartitilerpaa, ilummullu kingumut alloriapallariarluni matu matuaa. Poortukkamiippummi atuagassiat Biibililersaarutit inerteqqutaasut! Poortugaq tigulluartitaajutigalugu anersaakkut inuussutissat naleqangaartut pillugit nipaatsumik Jehova qutsavigaa.

Pisimasut taamaattut 1930-kkunni Tysklandimi nalinginnaapput. 1933-mi nazistit pissaaneqalernerisa kingorna Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat nunap annertunersaani inerteqqutaalerpoq. “Qularinngilluinnarparput Jehova taassumalu aqqa pillugit oqaluussineq inuit inerteqqutiliaannit unitsinneqarsinnaanngitsoq,” Richard Rudolph, maanna 100-t sinnerlugit ukiulik, oqarpoq. * “Atuagassiat Biibililersaarutit atuaqqissaarnitsinni oqaluussinitsinnilu pinngitsoorsinnaanngilavut. Taamanikkulli inerteqqutaaleramik pissarsiarineqariaannaajunnaarput. Suliaq qanoq ingerlaannarsinnaanersoq isumaliuutigaarput.” Erininarsinngitsoq Richardip paasivaa anersaakkut pilersueqataasinnaalluni. Nalinginnaanngitsumillu pilersuisoqarpoq — qaqqarsuit alannguisigut. — Eqq 9:36.

ANNGIORLUTIK EQQUSSUISUT AQQUTAAT

Kuuk Elben (imaluunniit Labe) sinerlugu timmukarujussuaraanni tikinneqassapput qaqqarsuit Karkonosze (Krkonoše), ullumikkut Tjekkiap Polenimut killeqarfigisai. Qaqqarsuit taakku 1600 meteritut portutigiinnaraluarlutik ‘Europap qeqqani qeqertamik issittoqarfimmik’ taaneqartarput. Ukiumut qaammatini arfinilinni tamatuma qatsinnersaa 3 meteritut portutigisumik aputeqarsinnaasarpoq. Qaqqat qaavisigoortut silap allanngoriataartarnera eqqumaffiginngikkunikku putsiliussaariaannaapput.

Qaqqarsuit taakku killeqarfissaqqissuummata ukiuni hundredelikkuutaani nunat aggornerisa, kunngeqarfiit naalagaaffiillu taakku killeqarfigisimavaat. Qaqqarsuit taakku aqqutikkuminaakkamik nakkutigiuminaapput, taamaattumik siornatigut taakku itivillugit nioqqutissanik anngiortumik  eqqussuisoqartarpoq. 1930-kkunni qaqqarsuit Karkonosze Tjekkoslovakiap Tysklandimut killeqarfeqarnerata nalaani Jehovap Nalunaajaasuisa aalajangeriataallaqqissut anngiorlutik eqqussuisartut aqqutitoqaat atortalerpaat. Sumut? Atuagassianik Biibililersaarutinik naleqangaartunik pissarsiareriaannaaffiusuniit assartuinermut. Richard inuusuttoq Nalunaajaasut assartuisut taakku ilagaat.

Qatanngutit pisuttuartartutut atisalersorlutik atuagassiat assartorlugit qaqqarsuit Karkonosze itivikkaat

“PISUTTUARNERIT” AARLERINARTORSIORFIUSUT

Richard ima oqaluttuarpoq: “Sapaatit-akunnerisa naaneranni arlaliulluta soorlu arfineq-marluulluta amerlanerullutaluunniit Nalunaajaasuusugut angutit inuusuttut pisuttuartartutut atisalersorluta qaqqarsuarnukartarpugut. Tysklandiminngaanneerluta qaqqarsuit itivillugit nalunaaquttap-akunneri pingasut missiliorlugit pisuttarpugut Spindlermühlemut” (maanna Špindlerův Mlýn) 16 kilometerit sinnilaarlugit ungasitsigisumut. Illoqarfik taanna Tjekkiami feeriartarfiuvoq, tamatumalu eqqaani taamanikkut tyskerpassuit najugaqarput. Taakkua ilaat naasorissaasuuvoq qatanngutinik ikiuerusuttoq. Qamutit hiistinik qimuttullit feeriartunik angallassissutigisartakkat atorlugit atuagassiat karsinut poortukkat Pragimiit qimuttuitsutigut illoqarfimmut qanittumiittumut nassiunneqarsimasut aasarpai. Karsit angerlaateriarlugit Tysklandiliaassisussat tikiutserlugit qaliamut ivigaasivimmut toqqortarpai.

Richard ima nangippoq: “Naasorissaasukkunnut tikikkaangatta nammattakkavut, oqimaatsunik nammaatigineqarsinnaasutut immikkut sanaat, immertarpavut. Tamatta immikkut 50 kg missaat nammattarpavut.” Paasisoortinnginniassagamik taarnerani ingerlasarput — seqineq tarrikkaangat aallarlutik nuitinnagulu tikillutik. Ernst Wiesnerip, taamanikkut Tysklandimi nakkutilliisup angalasartup, isumannaallisaatit ilaat ima oqaluttuarai: “Qatanngutit marluk siuaqqasut inunnik naapitaqaraangamik qaammartartuminnik ingerlaannaq anngiorlutik eqqussuisoqatiminnut kalerriisarput. Taakkulu kalerriigaangata qatanngutit oqimaatsunik nammattut 100 meterit missiliorlugit ungasitsigalutik malinnaasut orpikkanut aqqusernup sinaaniittunut toqqortarput, qatanngutillu siuaqqasut uterlutik ilisaritinniarlutik kalerrisaarutip, sapaatip-akunnerisa tamaasa allanngortinneqartartup, oqaatiginissaata tungaanut toqqoqqasarlutik.” Tyskilli politiivi tungujortunik uniformillit aarlerinartutuaanngillat.

 “Unnuit ilaanni sivisunerusumik sulisariaqarpunga,” Richard oqaluttuarpoq, “taamaattumik qatanngutikka aallareersut Tjekkiap tungaanut aallarpunga. Taarpoq pujorlunilu, sialullu nillingaarmat uulittuinnaavunga. Orpiit akornanni tammarama nalunaaquttap-akunnerini arlalinni tammaqqavunga. Pisuttuartorpassuit taamatut tammarlutik ajunaartarput. Qatanngutikka utimut aallareersut aatsaat ullaassakkut naapippakka.”

Ukiut pingasut missiliorlugit qatanngutit angutit sapiitsut sapaatit-akunneri tamaasa atuagassiat pingaarutillit qaqqarsuartigut, ukiukkut sisoraaserlutik qamutinilluunniit, assartortarpaat. Ilaannikkut qatanngutit 20-t pallillugit amerlatigisut ullukkut pisuinnaat aqqutaatigut nalunaaqutsersorsimasukkut killeqarfik itivittarpaat. Malunnaarsaarnerujumallutik qatanngutinik arnanik ingerlaqateqartarput. Taakkua ilaat siuaqqasarput aarlerinartoqarsorileraangamikkulu nasatik qummut miloriuttarpaat.

Qaqqarsuit Karkonosze aputeqartillugit itivinnissaat navianarpoq

Unnuakkut aallertut uteraangata susoqartarpa? Atuagassiat ingerlaannaq nassiussorneqartarput. Qanoq? Qaqorsaataasuusaartillugit poortoriarlugit Hirschbergimut qimuttuitsut aallartarfianukaanneqartarput. Tassangaaniit Tysklandimi sumiiffinnut assigiinngitsunut nassiunneqartarput. Taakkunanngaanniillu malunnaarsaartumik, allaaserisap aallaqqaataani oqaluttuarineqartutut, uppeqatinut agguaanneqartarput. Isertortumik agguaassisarneq tamanna arlaatigut paasisoorneqarpat kingunerlutsitserujussuartoqarsinnaavoq. Ullullu ilaanni ilimaginngisamik pisoqarpoq.

1936-mi Berlinip eqqaani atuagassianik toqqorsiviup inissisimanera paasineqarpoq. Nassaat ilagaat Hirschbergimiit poortukkat pingasut nassiussisuanik allagartaqanngitsut. Politiit assammik allatanik misissuinikkut kinaassusersiniartartut iluaqutigalugit anngiorlutik eqqussuisartut pingaarnerit ilaat kinaassusersivaat tigusaralugulu. Tamatuma kinguninngua pasineqartut marluk tigusarineqarput, tigusaasup aappaa tassaavoq Richard Rudolph. Qatanngutit taakkua pineqartoq tamaat akisussaaffiginerarmassuk qatanngutit allat assartuinerit navianarsigaluttuinnartut ingerlatiinnarallarsinnaavaat.

UAGUT ILINNIUTISSARPUT

Atuagassiat qaqqarsuit Karkonosze aqqutigalugit assartukkat Tysklandimi Nalunaajaasut Biibililersaarutinik pisartagaasa annersaasa ilagaat. Qaqqarsuilli taakku aqqutituaasimanngillat. 1939-mi tyskit Tjekkoslovakiamik tiguaanissaasa tungaanut nunap tamatuma killeqarfiata eqqaatigut assingusunik aqquteqarpoq. Nunani allani Tysklandimut killeqarfeqartuni, soorlu Frankrigimi, Hollandimi Schweizimilu Nalunaajaasut aamma Tysklandimiittut uppeqatitik malersorneqartut anersaakkut inuussutissaqartikkumallugit navianartorsiortarsimaqaat.

Ullumikkut amerlanersatta Biibililersaarutit pisariaqartitavut assigiinngitsorpassuit pisinnaavavut. Biibililersaarutit nutaat naalagaaffilersaarfimmi pigaangakkit nittartakkamiluunniit jw.org-imi aagaangakkit eqqarsaatigisaruk ilinnit pineqarsinnaaniassammata qanoq suliaatigisut. Immaqa unnuakkut qaqqarsuit qaavisigut aputikkut pissarsiarineqartutulli pissanganartigisumik pissarsiaanngillat, qatannguterpassuilli angutit arnallu namminissarsioratik illit kiffartuunniarlutit suleruloortariaqarnerat qularnanngivippoq.

^ par. 3 Schlesienimi ilagiinni Hirschbergimiittuni kiffartorpoq. Illoqarfik Hirschberg maanna Jelenia Góramik taaguuteqarpoq Polenillu kujataata-kippasissuaniilluni.