Imarisai

Saqqaata tullia

Imai

Jehovap Nalunaajaasui

Kalaallisut

Napasuliaq Alapernaarsuiffik  |  Nr. 2 2017

Elias Hutter Biibiliilu hebræerisuut immikkuullarissut

Elias Hutter Biibiliilu hebræerisuut immikkuullarissut

BIIBILI hebræerisooq atuarsin­naaviuk? Ilimanan­ngilaq. Im­maqa al­laat Biibilimik hebræerisuumik takunikuun­ngisaan­nar­putit. 1500-k­kun­nili Biibilimik misis­sueq­qis­saar­tar­toq Elias Hut­ter Biibilil­lu hebræerisuut marluk saq­qum­mersis­simasaasa ilisimasaqarfigiler­nerisigut il­lit Biibilit qujamasuutiginerulersin­naavat.

Elias Hut­ter 1553-imi il­loqarfeeq­qami Görlitzimi, nalitsin­ni Tysklandip Polenimut Tjek­kiamul­lu kil­leqarfiisa ungasin­ngisaan­ni, inun­ngor­poq. Hut­terip Jenami lutherik­kut universitetian­ni Kangiani Qiterlermi oqaatsit ilin­niar­pai. 24-n­nar­nik ukioqarluni Leipzigimi hebræerisut oqaatsit pil­lugit profes­sorin­ngor­tin­neqar­poq. Kingusin­nerusuk­kut ilin­niar­titaanermik iluarsaaq­qiisutut Nür­nbergimi ilin­niarfim­mik pilersitsivoq, tas­sanilu hebræerisut, grækerisut, latiinerisut tyskisul­lu oqaatsit ukiuni sisamani ilin­niar­neqarsin­naap­put. Taamani ilin­niarfin­ni universitetinilu al­lani taman­na ajor­nar­poq.

‘NUTSIKKAP ALUTORNAQUTAA’

Hutterip Biibilia hebræerisooq 1587-imi saqqummersitaq

Testamentitoq­qamik taaneqar­tar­tup hebræerisuua Hut­terip 1587-imi saq­qum­mersip­paa. Nutsik­kap qulequtaa Derekh ha-Kodesh, “Aq­qum­mik Il­ler­nar­tumik” isumaqar­toq, Esaja 35:8-mit is­suagaavoq. Naqin­nerit kusanar­nerat pis­sutigalugu ima al­lat­toqar­poq: “Suut tamarmik nutsik­kap alutor­nas­susianut takus­sutis­saap­put.” Pingaar­tumil­li Biibili taan­na ilin­niar­tut hebræerisut ilin­niar­nermin­ni atorluarsin­naam­mas­suk pingaaruteqar­poq.

Hut­terip Biibiliata hebræerisuup iluaqutaaneranut pis­sutaasut paasiumal­lugit ilin­niar­tup Biibilimik hebræerisuumik atuar­niar­nermini unam­miniar­nar­titai marluk eq­qarsaatigik­kit. Siul­ler­tut, naqin­nerit tul­leriin­nerat al­laanerul­lutil­lu sungiusimaneqan­ngil­lat, aap­paat­tul­lu, oqaatsit aal­laq­qaataan­ni naggataan­nilu uiguutit oqaatsit nagguiinik takun­nin­nis­samik saper­nar­nerulersitsisar­put. As­sersuutigalugu oqaaseq næʹfæsj (hebræerisut נפשׁ) ‘tar­nermik’ isumalik eq­qarsaatigiuk. Ezekieli 18:4-mi (tastamantitoĸaĸ) uiguum­mik ha-mik (ה) aal­laq­qaser­neqar­poq, taamaalil­lunilu oqaaseq ima katiter­neqas­saaq: hannæʹfæsj (הנפשׁ). Oqaasilerinermik sungiusimasaqan­ngitsup hannæʹfæsj (הנפשׁ) oqaatsimit næʹfæsj-imit (נפשׁ) al­laanerutil­luin­nas­savaa.

Hut­terip ilin­niar­tuutini ikior­niarlugit isumatusaarluni hebræerisut naqin­nerit qer­ner­tuin­nan­ngor­til­lugil­luun­niit sinarsuisa kil­lingi qer­ner­tun­ngor­til­lugit naqiter­tit­taler­pai. Oqaatsit nagguii  tamaasa qer­ner­tuin­nan­ngor­tit­tar­pai uiguutil­lu sinarsuisa kil­lingi qer­ner­tuutit­tarlugit. Ilin­niar­tut taamaalil­lutik hebræerisut oqaatsinut nagguiusut ingerlaan­naq takusin­naaleraangamik­kit oqaatsit ilik­kapal­lat­tar­paat. Ny Verden-Oversættelsen af De Hellige Skrifter – Studieudgave med noter og henvisninger-imi qup­per­nerit ataan­ni ilan­ngus­sanut tun­ngatil­lugu aam­ma taamaalior­toqar­poq. Oqaatsit nagguii qer­ner­tumik ersaris­sagaasar­put uiguutil­lu nalingin­naasumik al­lan­neqar­tarlutik. As­sini erseq­qis­sak­kani takuneqarsin­naasutut Ezekieli 18:4-mi Hut­terip Biibiliani hebræerisuumi aam­ma Ny Verden-Oversættelsen-ip atuaq­qis­saarutitaani tulut­tuumi versimut qup­per­nerup ataani ilan­ngus­sami al­lat­tariaatsit takuneqarsin­naap­put.

“TESTAMENTITAAP” HEBRÆERISOORTAA

Hut­terip aam­ma Testamentitaamik taaneqar­tar­toq oqaatsit as­sigiin­ngitsut aq­qaneq-marluk atorlugit naqiter­tip­paa. Taan­na 1599-imi Nür­nbergimi saq­qum­mersin­neqar­poq Nür­nbergpolyglot­ten-imil­lu taaneqar­tarluni. Hut­terip Kristumiut Al­lagaataat Grækerisuut hebræerisuun­ngor­titat ilan­nguk­kusup­pai. Oqar­porli “aningaasar­pas­suar­nil­luun­niit akiliiumasimagaluaruni” hebræerisuun­ngor­titat taamaat­tut nas­saarineqar­navian­ngitsut. * Taamaat­tumik aalajanger­poq nam­mineq Testamentitaaq grækerisuumit hebræerisuun­ngor­tin­niarlugu. Hut­terip suliaq taan­na taamaal­laat aal­luk­kamiuk ukiup ataatsip ingerlanerin­naani nutsik­kani naam­mas­sivaa!

Hut­terip Kristumiut Al­lagaataat Grækerisuut hebræerisuun­ngor­titai qanoq paasiuminar­tigip­pat? 1800-k­kun­ni hebræerisut ilisimatooq Franz Delitzsch ima al­lap­poq: “Hebræerisut nutsigaanit takuneqarsin­naavoq oqaatsit kristumiut ikit­tuin­naat ilisimasaat paasisin­naagai, oqariar­taatsinil­lu nutserinermini arlaleriaqaluni iluatsitsisarsimagami nutsigai suli nalitsin­ni ator­neqarluarsin­naap­put.”

SULI PINGAARUTEQARPUT

Hut­terip nutsik­kani pisuun­nguutigin­ngilai; nutsigai tunisaaval­laarunan­ngil­lat. Taamaat­torli suliai suli pingaaruteqar­put. As­sersuutigalugu Testamentitaaq hebræerisuun­ngor­titaa 1661-imi Wil­liam Rober­tsonimit 1798-imilu Richard Caddickimit nutar­ter­neqarlunilu naqiteq­qin­neqar­poq. Hut­terip grækerisut al­las­simaq­qaarfin­nit nutserinermini taaguutit Kyʹrios (Naalagaq) aam­ma Theosʹ (Guuti) Al­lak­kanit Hebræerisuunit is­suar­neqaraangata imaluun­niit Jehovamut in­nersuus­sutaasorigaangamigit “Jehova”-mik (יהוה, JHVH) al­lat­tar­pai. Taman­na soqutiginar­poq Testamentitaamik nutserisut amerlasuut Guutip aq­qanik atuineq ajoraluar­tut Hut­terip nutsik­kamini Guutip aq­qa ator­taramiuk taamaalil­lunilu Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni al­laq­qin­neqar­tariaqar­nera ersersil­lugu.

Tul­liani Guutip aq­qa, Jehova, Kristumiut Al­lagaataan­ni Grækerisuuni takuguk­ku Elias Hut­terip suliai taas­sumalu Biibilii hebræerisuut im­mik­kuul­laris­sut eq­qaagigit.

^ par. 9 Siusin­nerusuk­kut Testamentitaaq ilisimatuunit hebræerisuun­ngor­tin­neqar­poq. Nutserisut ilaat tas­saavoq Simon Atoumanos, 1360-ip mis­saani. Al­la tas­saavoq tyskeq ilisimatooq Oswald Schreckenfuchs, 1565-ip mis­saani. Nutsik­kat taak­ku saq­qum­mersin­neqan­ngisaan­nar­tut maan­na an­naaneqarsimap­put.