AQ­QANEQ-MARLUN­NIK ukioqarlunga paasiler­para nalilerujus­suarmik tun­nius­sas­saqarlunga. Ataatsimeersuar­nerup nalaani qatan­ngutip angutip aperaanga oqaluus­seqataarusun­nersunga. Sior­natigut oqaluus­sinikuun­ngik­kaluarlunga akuersivunga. Oqaluus­sif­figisas­satsin­nut apuuk­kat­ta Guutip naalagaaf­fia pil­lugu atuagas­siaaq­qanik agguaas­sas­san­nik tunivaanga oqarfigalungalu: “Il­lit aq­quser­ngup il­luatungaaniit­tut kasut­torfigeriaruk­kit uanga il­luatungaaniit­tut tigus­savak­ka.” An­nilaangaqaanga, il­lumiil­li il­lumut angalaarlunga aal­lar­tiin­nar­punga. Atuagas­siaaq­qat agguaal­lugit nungupal­lak­kak­kit tupigusup­punga. Tun­nius­sak­ka inup­pas­suit tigul­luar­paat.

1923-mi Tuluit Nunaan­ni il­loqarfim­mi Chathamimi Kentimiit­tumi inun­ngor­punga. Sorsun­nersuup siul­liup kingor­na inuit silarsuup inuuf­figiuminarsinis­saa neriuutigaat. Taamaat­toqan­ngim­mal­li amerlasuut, aam­ma angajoq­qaak­ka, pakatseqaat. Aam­ma baptistit palasii oqaluf­fim­mi qaf­fasin­nerusumik atorfeqaler­nis­samin­nik pingaar­titsival­laar­tut pakatsis­sutigeqaat. Qulingiluat mis­saan­nik ukioqar­tunga anaanaga Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiit­tarfian­nut or­nigut­taler­poq. Qatan­ngutit ar­nat ilaata meeraqatik­kalu Biibilimit aam­ma atuak­kamit Guds Har­pe-mit ilin­niar­tit­tar­paatigut. Ilik­kak­kak­ka nuan­nareqaak­ka.

UTOQ­QAANERUSUT ILIN­NIARFIGAAK­KA

Inuusut­tuaraal­lunga Guutip oqaasianik inuit tusar­tis­sal­lugit nuan­nareqaara. Kisimiil­lunga il­lumiit il­lumut angalaakulasar­punga, oqaluus­seqateqaraangamali ilik­kagaqar­taqaanga. As­sersuutigalugu ul­lut ilaan­ni qatan­ngut angut utoq­qaanerusoq angalaaqatigalugu palasi sanioq­qum­mat oqar­punga: “Aana savaasaq.” Oqaluus­seqatima cykeliminit aq­qariarluni qisus­suarmut ingeq­quaanga oqarfigalungalu: “Kina savaasaas­sanersoq kia eq­qar­tuus­sisun­ngor­tik­kamisit? Nutaarsias­saq nuan­nersoq inun­nut tusarlius­sin­naagatsigu nuan­naarutigiin­nar­tigu eq­qar­tuus­sinis­sarlu Jehovamut isumagitil­lugu.” Tamatuma nalaani tunisinerup qanoq pil­luar­nar­tigineranik ilik­kagar­pas­suaqar­punga. – Mat­t 25:31-33; ApS 20:35.

Qatan­ngutip al­lap ilin­niar­tip­paanga tunisinerup pil­luar­nar­tuunera misigis­sagutsigu kamagit­tar­tuusariaqar­tugut. Nuliata Jehovap Nalunaajaasui iluarisarin­ngilai. Ul­lut ilaan­ni qatan­ngul­lu oqaluus­sisimagat­ta nuliata kamangaarluni tiinik poor­tanik mil­luuler­paatigut. Qatan­ngutip akipiloor­nagu qungujulaarlunili tiit inaan­nut inaaliin­nar­pai. Ukiut  arlal­lit qaangium­mata nulia Jehovamik Nalunaajaasun­ngorluni kuisim­mat kamagit­tar­tuunera akiler­neqar­poq.

1939-mi septembarimi 16-inik ukioqar­tunga Tuluit Nunaat Tysklandimut sorsun­niarluni nalunaaruteqar­poq. 1940-mi marsimi anaanagalu il­loqarfim­mi Doverimi kuisip­pugut. 1940-mi juunimi sak­kutoor­pas­suit tuusintil­lit lastbilinut ilaal­lutik sanioq­quasut isigin­naar­pak­ka. Tas­saap­put Dunkerquemi sorsun­nermit aniguisimasut. Takusin­naavak­ka misigisaqapilus­simar­pasis­sut neriuuteqar­pasin­natil­lu. Guutip naalagaaf­fia pil­lugu oqalut­tuuk­kusuum­meqaak­ka neriuutis­sil­lugil­lu. Ukiumi tamatumani kingusin­nerusuk­kut Tysklandip Tuluit Nunaat un­nuit tamaasa qaar­tar­tumeerfigisaler­paa. Qaar­tar­tut nak­kariar­toraangamik uin­ngialaneri tusaal­lugit an­nilaangasaqaagut. Aqaguani il­lor­pas­suit aseruatitersimasut takus­saasar­put. Misigisat tamak­kua qularun­naarsin­neruaan­nga Naalagaaf­fik neriuutis­satuaralugu.

PIF­FIS­SAQ TAMAAT KIF­FAR­TULER­PUNGA

1941-mi pionerin­ngor­punga, tas­sa inooriaaseq uan­nut pil­luangaalersitsisoq. Umiarsualiorfim­mi Chathamimiit­tumi ilin­niar­tuugaluar­punga. Sulif­fik taan­na pilerigineqar­torujus­suuvoq ajun­ngitsorsias­sar­pas­suaqar­titsil­lunilu. Jehoval­li kif­faasa nalun­ngereer­paat kristumiut inuiaqatigiin­nut al­lanut akersuut­tus­saanatik. Aam­ma 1941-mi paasivar­put sorsun­nermut ator­tus­sanik sak­kulior­ner­nut sunul­luun­niit tapersersuisus­saanata. (Joh 18:36) Umiarsualiorfis­suarmi sorsuutinik aq­qar­tar­tulior­tar­put, taamaat­tumik aalajanger­punga soraar­niarlunga pif­fis­sarlu tamaat kif­far­tuler­niarlunga. Il­loqarfik nuan­nersorsuaq Cirencester Cotswoldsimiit­toq oqaluus­sif­figisar­tagariler­para siul­leq.

18-inik ukioqarlunga sak­kutuujujuman­ngin­nama qaam­matini qulingiluani par­naarus­saasus­san­ngor­punga. Iser­titsiviup matua matuneqarmat kisimiileramalu an­nilaangaleraluar­punga. Sivitsun­ngitsorli paarsisut par­naarus­sal­lu apersor­taler­paan­nga sooq tamaaniin­nersunga, nuan­narisar­paralu up­perisara pil­lugu nas­suiaagaangama.

Par­naarus­saajun­naarama Leonard Smith * suleqatigiler­para. Nunap ilaani, Kentimi, peroriar­torfitsin­ni il­loqarfiit as­sigiin­ngitsor­pas­suit oqaluus­sif­figisar­pavut. 1944-mi qaar­tar­tut V1-inik taaneqar­tar­tut tuusintil­lit Kentimut nak­kaatin­neqar­taler­put. Qaar­tar­tut taak­ku tim­misar­tuup­put aqut­toqan­ngitsut qaarujus­suarsin­naasul­lu. Tim­misar­toq nipaaruk­kaangat naluneq ajor­par­put sekundialun­nguit qaangiup­pata qaas­sas­soq. Kik­kut tamarmik an­nilaangasaqaat. Tamatuma nalaani ilaqutariit ataatsit  tal­limanik inoqutil­lit, kingusin­nerusuk­kut kuisit­tut, Biibilimik atuaq­qis­saaqatigisar­pavut. Ilaan­nik­kut nerriviup saviminiusup, il­lu nak­kaat­tuus­sagaluar­pat il­lersuutis­siaasup, ataani is­siasar­pugut.

NUNANI AL­LANI OQALUUS­SINEQ

Irlandimi pioneriul­lunga ataatsimeer­suar­nissamut qaaq­qusisunga

Sorsun­nerup kingor­na Irlandip kujataani ukiuni marlun­ni pioneriuvunga. Kasut­toqat­taarluta un­nuif­fis­sarsior­tar­pugut, ajoqersuiar­tor­titaaner­put oqaatigeriarlugu inis­saateqar­nersut aperisar­pavut. Atuagas­siaativut aq­qusiner­ni neqeroorutigisar­pavut. Irlandili Tuluit Nunaan­nit al­laanerujus­suuvoq. Amerlanerit sianiin­nerar­tar­paatigut nunami katuul­lit up­perisaan­nik pingaar­titsif­fiungaar­tumi najugalin­nit ajun­ngitsumik qisuariarfigineqas­sasugut ilimagisimagutsigu! Angum­mit persut­tar­niar­neqar­ner­put politiimut oqaatigigak­ku oqaan­nar­poq: “Qanoq ilimasuk­kaluaravit?” Paasisiman­ngilar­put palasit qanoq pis­saaneqar­tigisut. Inuit atuagaatitsin­nik tigusisimagunik sulif­fim­min­nit soraarsitaasin­naap­put. Aam­ma inisimaf­fitsin­niit pin­ngitsaalil­luta anisip­paatigut.

Ilik­kar­par­put oqaluus­sif­fis­samut nutaamut pigaangat­ta palaseqarfim­mi najuk­katsin­niit ungasis­sumi oqaluus­sil­luta aal­lar­tit­tarut­ta pitsaanerusoq. Aatsaal­lu naggataatigut eq­qaamiuvut oqaluus­sif­figisar­pavut. Kilken­nymi inupalaanit siorasaar­neqar­taraluarluta angut inuusut­toq sapaatip-akun­neranut pingasoriarluta atuaq­qis­saaqatigisar­par­put. Biibilimik ilin­niar­titsineq nuan­nareqigak­ku ajoqersuiar­tor­titatut ilin­niar­tin­neqar­nis­sara kis­saatigaara. Taava aalajanger­punga Napasuliap Alaper­naarsuif­fiup Biibilimik Ilin­niarfianut Gileadimut qin­nuteqar­niarlunga.

Tissiartaat Sibia 1948-mit 1953-imut ajoqer­suiar­torti­tatut anger­larsimaf­fipput

Qaam­matini tal­limani New Yorkimi Gileadimeereerlunga naam­mas­sisut sisamaal­luta qeqer­taaq­qanut Caribeap imar­taaniit­tunut oqaluus­siar­tor­tus­san­ngor­pugut. 1948-mi novembarimi tis­siar­taam­mut 18 meterisut takitigisumut, Sibia-mik atilim­mut, ilaal­luta New Yorkimiit aal­lar­pugut. Sior­natigut umiar­torsiman­ngisaan­narama pis­sangaqaanga. Ilin­niarfim­mi naam­mas­seqater­put, Gust Maki, aqut­tuuvoq angalanermut misilit­tagaqarluar­toq. Tingerlaatip amoor­neranik aq­qar­neranil­lu, sumiis­susersior­nermik as­soralisimaarlunilu ingerlaar­nermik ilin­niar­tip­paatigut. Anorersuit as­sorlugit Bahamasip sineriaa tikil­lugu Gustip pik­koringaarluni ul­luni 30-ni tis­siar­taat aqup­paa.

‘QEQER­TANI TUSARLIINEQ’

Qaam­matialun­ni qeqer­taaq­qani Bahamasimiit­tuni oqaluus­sereerluta Leewardip aam­ma Windwardip qeqer­taan­nut ingerlaq­qip­pugut. Qeqer­tat taak­ku Virginip qeqer­taanit Trinidadi tikil­lugu 800-t kilometerisut isorar­tutigingajap­put. Ukiuni tal­limani qeqer­tani avin­ngarusimasuni Jehovamik Nalunaajaasoqarfiun­ngitsuni oqaluus­sinerusar­pugut. Ilaan­nik­kut sapaatit-akun­ner­paaluini al­lak­kanik nas­sius­sisin­naanatalu al­lagarsineq ajor­pugut. Jehovali pil­lugu “qeqer­tani ungasis­sumiit­tuni” oqaluus­sisin­naaner­put nuan­naarutigeqaar­put! – Jer 31:10.

Sibia-mi inuttat ajoqer­suiar­torti­taasut (saamerlermiit): Ron Parkin, Dick Ryde, Gust Maki aamma Stanley Carter

Kangerliumanermut kisaraangat­ta inuit pis­sangal­lutik tulat­tarfim­mut katersuut­tar­put. Ilaat tis­siar­taam­mik taama it­tumik inun­nil­luun­niit qaqor­tumik amilin­nik takusiman­ngisaan­nar­put. Qeqer­tarmiut Biibilimik ilisimasaqarluar­put inus­siar­ner­taqalutil­lu. Aalisak­kanik nutaanik, avokadonik jordnøddinil­lu tunisar­paatigut. Tis­siar­taatin­nguami inis­sakik­kaluaqaluta igasarlutalu sinit­tarlutalu errorsisar­pugut.

Nunamut ikaar­tar­pugut inuil­lu ul­loq naal­lugu oqaluus­sif­figisarlutigit. Oqarfigisar­pavut Biibili tun­ngavigalugu oqalugiaateqarumaar­toq. Taava  taarsiler­nerani tis­siar­taatip siar­nga sianer­tit­tar­par­put. Inuit tak­kus­suutileraangata nuan­ner­taqaaq. Am­mukaaleraangata qul­lii uuliator­tut al­laaneq ajor­put ul­loris­sat uisorilasut. Ilaan­nik­kut inuit hundredit tak­kut­tar­put un­nus­suarmul­lu apeq­quter­pas­suaqar­tarlutik. Erinarsor­nermik nuan­narisaqar­tuum­mata erinarsuutinik Naalagaaf­filersaarutinik tunivavut. Erinarsoqatigileraangamisigut nipigit­taqaat. Ila taamani nuan­ner­taqaaq!

Biibilimik atuaq­qis­saaqateqareeraangat­ta taak­kua ilaat ilaqutariin­nik al­lanik atuaq­qis­saaqateqariar­toraangat­ta peqataajumal­lutik malin­naasar­put. Sapaatit-akun­neri arlal­lit qeqer­tat ilaan­neereerluta soqutigin­nit­tut qimat­tariaqaler­pavut. Soqutigin­nin­ner­paal­li oqarfigisar­pavut uter­nis­sat­ta tungaanut al­lanik atuaq­qis­saaqateqar­taq­qul­lugit. Ilaasa pimoorus­singaar­nerat takul­lugu nuan­neqaaq.

Ul­lumik­kut qeqer­tat taak­ku takor­narianik ulik­kaar­tar­put, taamanili eq­qis­sisimaarfioqaat tasin­ngor­taal­lutil­lu tungutsoris­sut sis­saril­lutil­lu palmeqarlutik. Qeqer­tameereeraangat­ta tul­lianut un­nuak­kut ingerlaar­tar­pugut. Tis­siar­taater­put sinerlugu aarluarsuit ingiaqatigisar­paatigut, maliar­palun­nerlu kisiat tusarsaasar­poq. Qaam­matigin­nerata im­mami qin­ngor­nera soorlu aq­qut sølviusoq kil­lingusaap tungaanut aq­qutis­siuisoq.

Ukiuni tal­limani qeqer­tani oqaluus­sisareerluta umiatsiaq anginerusoq motorilik nutaaq pisiariar­torlugu qeqer­tamut Puer­to Ricomut aal­lar­pugut. Tikis­simatsiar­tugut ajoqersuiar­tor­titaq ar­naq pin­nersoq, Maxine Boyd, naapip­para asan­nilersoorfigalugulu. Niviarsiaran­nguul­lunili aal­lus­sil­luarluni oqaluus­sisar­tuuvoq. Kingusin­nerusuk­kut kun­ngiitsuuf­fim­mi Dominicami ajoqersuiar­tor­titaasimavoq, 1950-imili pisor­tanit katuuliusunit nunamit aal­laq­quneqarsimal­luni. Tis­siar­taam­mi inut­taagama qaam­mat ataasiin­naq Puer­to Ricomiis­sin­naatitaavunga. Aal­laq­qik­kut­talu ukiut arlal­lit qeqer­taniit­tus­saavugut. Taamaat­tumik im­minut oqarfigaanga: ‘Ronald, ar­nan­nguaq taan­na piniaruk­ku iliuuseqapal­lat­tariaqar­putit.’ Sapaatip-akun­neri pingasut qaangiut­tul­lu nuliarsarfigaara, sapaatil­lu-akun­neri arfinil­lit qaangium­mata katip­pugut. Maxinelu Puer­to Ricomi ajoqersuiar­tor­titan­ngorat­ta umiatsiamut nutaamut ikin­ngilanga.

1956-imi ilageeqatigiin­ni angalasar­tutut kif­far­tuler­pugut, qatan­ngutinul­lu tikeraar­tar­ner­put nuan­nareqaar­put. Amerlasuut piitsuup­put. As­sersuutigalugu nunaqarfim­mi Potala Pastil­lomi inoqutigiit marluk meerar­pas­sual­lit nalunaajaasuup­put, meeq­qal­lu taak­ku qarlor­taam­mik nipilersorfigisar­pak­ka. Niviarsiaq­qat ilaat, Hilda, aperivara oqaluus­seqatigerusun­neraatigut. Akivaanga: “Taamaaliorusuk­kaluar­punga, skuus­saqan­ngilangali.” Skuus­saanik pitsip­par­put, taava oqaluus­seqatigiler­paatigut. Ukior­pas­suit qaangiut­tut 1972-imi Maxinelu Brooklynimut tikeraarat­ta qatan­ngutip ar­nap Ilin­niarfim­mi Gileadimi naam­mas­seq­qam­mersup or­nip­paatigut. Ecuadorimut ajoqersuiar­tor­titatut aal­langajaler­nerar­poq, taava oqarfigaanga: “Ilisarin­ngilarma, ilaa? Pastil­lomiuuvunga niviarsiaran­nguaq skooqan­ngitsoq.” Sunaaf­fa Hilda! Takum­maangaarat­ta qul­lilivugut.

1960-imi Puer­to Ricomi im­mik­koor­tor­taqarfim­mi angin­ngitsumi il­loqarfiup San Juanip ilaaniit­tumi, Santurcemi, kif­far­tuler­pugut. Aal­laq­qaataani Len­nar­t Johnsonilu marluin­naal­luta sulias­sat amerlaner­paat suliarisar­pavut. Taan­na nulianilu Kun­ngiitsuuf­fim­mi Dominicanimi siul­ler­paajul­lutik nalunaajaasuusimap­put 1957-imilu Puer­to Ricomut nuus­simal­lutik. Kingusin­nerusuk­kut Maxinep atuagas­siat 1.000-nit amerlanerusut pisar­tagalin­nut sapaatip-akun­neri tamaasa nas­sius­sor­taler­pai. Suliani nuan­nareqaa inuit taak­kua tamarmik Jehova pil­lugu ilik­kagaqar­nis­saat eq­qarsaatigisaramiuk.

Betelimi nukik­ka tamaasa atorlugit Jehova kif­far­torfigisin­naagak­ku nuan­nareqaara. Oqitsuujuaan­nan­ngilarli. As­sersuutigalugu 1967-imi Puer­to Ricomi ataatsimeersuar­nermi siul­ler­paamik nunanit tamalaanit peqataaf­figineqar­tumi aaq­qis­sugas­sak­ka amerlaqim­mata uip­pakajaaqaanga. Nathan Knorr, taamani Jehovap Nalunaajaasuinik siulersuisuusoq, Puer­to Ricomut tikip­poq. Isumaqar­poq ajoqersuiar­tor­titat nunatsin­nut tikeraar­neran­ni as­sar­tuinis­samik aaq­qis­suus­sisiman­ngitsunga, uf­falu taamaalior­nikuusunga. Kingor­na aaq­qis­suus­sineq pil­lugu sukan­nersumik oqaaq­qis­saar­paanga oqarlunilu pakatsisis­simagiga. Akin­ngilara, isumaqar­pungali naaper­tuil­luan­ngitsumik pigaanga, taman­nalu ajual­las­simaarutigeq­qaar­para.  Qatan­ngut Knorr takoq­qik­katsigu Maxinelu im­minut qaaq­quaatigut iggal­lutalu.

Ilaqut­tak­ka Tuluit Nunaan­niit­tut tikeraar­tar­pavut. Anaanagalu sal­lusuis­sut ilas­sigatsigu ataatama ilas­sin­ngilaa. Qatan­ngutil­li Betelimi kif­far­tor­tut il­loqarfitsin­nut tikeraaraangata anaanama uagutsin­ni un­nueq­qusar­pai. Ataatama maluginiar­paa qatan­ngutit Betelimi nak­kutil­liisut maniguut­tuusut. Taak­ku palasinit ukior­paaluit matuma sior­na pakatsif­figisimasaanit al­laanerungaar­put. 1962-imi naggataatigut kuisip­poq.

Maxinelu Puerto Ricomi kater­laaju­sugut aamma 2003-mi ukiunik 50-inik katif­fissior­tugut

Nulian­nguara asasara 2011-mi toquvoq. Makititaanis­saa qilanaareqaara! Ukiuni 58-ini aap­pariin­nitsin­ni Puer­to Ricomi Jehovamik Nalunaajaasut 650-iniit 26.000-t pal­lil­lugit amerliar­tor­nerat takusimavar­put! 2013-imi im­mik­koor­tor­taqarfik Puer­to Ricomiit­toq USA-mi im­mik­koor­tor­taqarfim­mut ataler­poq, uangalu Wal­lkil­limut USA-miit­tumut nooq­quneqar­punga. Ukiuni 60-ini qeqer­tameereerlunga Puer­to Ricomiuit­tut misigisimavunga. Tas­saniin­nera nuan­nereqaara, inuunin­nili ingerlaq­qit­tariaqar­punga.

TUNISIUMATOOQ GUUTIP ILUARAA

Betelimi Guutimut kif­far­tor­neq suli nuan­nareqaara. Maan­na 90-it sin­nerlugit ukioqar­punga. Betelimi kif­far­tor­tunik qiim­mas­saasar­tuuvunga. Wal­lkil­limiileramali qatan­ngutit 600-nit amerlanerusut pulaareer­pak­ka. Uan­nukar­tut ilaasa inut­tut ilaqutariit­tul­luun­niit ajor­nar­torsiutimin­nik oqaloqatigerusut­tar­paan­nga. Al­lat Betelimi suliner­tik qanoq nuan­ner­nerusun­ngor­tis­sin­naanerlugu siun­nersor­tik­kusut­tar­put. Aam­ma katerlaat imaluun­niit pionerin­ngorlaat siun­nersor­tik­kusut­tar­put. Tamaasa tusar­naarluaq­qis­saar­tar­pak­ka, pisariaqaraangal­lu ima oqarfigisar­pak­ka: “‘Kajumit­tumik tunisisoq Guutimit nuan­narineqar­tuuvoq.’ Taamaat­tumik sulinin­ni nuan­naar­niarit. Jehova pil­lugu taamaalior­putit.” – 2 Kor 9:7.

Betelimi al­lamiluun­niit nuan­naarlutit sulerusuk­kuit suliavit sooq pingaaruteqar­nerat eq­qarsaatigisariaqar­pat. Betelimi qanorluun­niit suliaqaraluarut­ta kif­far­tor­neruvoq il­ler­nar­toq. Suliavut tamarmik ‘inus­siap aalajaal­lunilu silatuup’ nunarsuaq tamak­kerlugu qatan­ngutinik anersaak­kut nerisitsisar­neranut iluaqutaap­put. (Mat­t 24:45NW) Sumiik­kaluarut­taluun­niit Jehovap un­nersiutiginis­saanut periarfis­saqar­pugut. Peq­qus­sutigisai nuan­naarutigalugit suliariniar­tigit, “kajumit­tumim­mi tunisisoq Guutimit nuan­narineqar­tuuvoq!”

^ par. 13 Leonard Smithip misigisalik­kersaarutaa Vagt­tår­net apriilip 15-iat 2012-imoor­tumi atuar­neqarsin­naavoq.