Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 TƆM KƖSƆZƖTƲ

Kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛʋ, Takayɩsɩ ɖʋzʋʋ nɛ Tʋmɩyɛ labʋ sɔɔjatʋ lone taa

Kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛʋ, Takayɩsɩ ɖʋzʋʋ nɛ Tʋmɩyɛ labʋ sɔɔjatʋ lone taa

Kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛʋ: Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɛzɩdaa lɛ, poluŋuu kɩɖaʋ kɛdɛɛka tɛɛ yaa pɛsɛɣ-kɛ alɩwaatʋ ndʋ peteɣ kɩɖaʋ hendu yɔ, pɩkɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ. Mbʋ pʋyɔɔ yɔ pakpakɩɣ mbʋ pɩkɛ Ɛsɔ pʋyʋ yɔ nɛ pɛcɛlɩɣ ɛjaɖɛ yaa ɛjaɖɛ ñʋndɩnaa; nɛ pamaɣzɩɣ se papɩzɩɣ nɛ paya ɛyaa ñʋŋ. (Izaayii 43:11; 1 Kɔrɛntɩ 10:14; 1 Yohanɛɛsɩ 5:21) Ñʋndɩnaa mba, pa-taa lɛlʋ lɛ Nebukadɩnezaarɩ, caanaʋ taa Babilooni wiyaʋ. Ɛñɩnaɣ se ɛwɩlɩ ɛyaa e-ɖoŋ nɛ ɛzɩma ɛsɔɔlɩ Ɛsɔ sɛtʋ tɔm yɔ. Pɩ-yɔɔ eyeba nɛ pala sɩʋ kpelaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ nɛ ɛɖʋ paɣtʋ se poluŋ kɛ-tɛɛ alɩwaatʋ ndʋ peteɣ hendu ɛzɩ peteɣ kɩɖaʋ kɛdɛɛka hendu yɔ. Ɛlɛ Ebree evebiya naadozo, Sadraakɩ, Mesaakɩ nɛ Abɛdɩnego pekizi se paaluŋuu sɩʋ kpelaɣ ŋga kɛ-tɛɛ paa panawa se pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ-wɛ sɩm yɔ.​—Danɩyɛɛlɩ, ñʋʋ 3.

Caanaʋ taa tɔm taa tazɩyʋ weyi payaɣ se Carlton Hayes yɔ, ɛtɔm se ɖa-alɩwaatʋ taa “ɛjaɖɛ sɛtʋ pɩsɩ Ɛsɔ sɛtʋ ndʋ tɩ-taa kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛʋ kɩlɩnɩ cɛyʋʋ siŋŋ yɔ. Ɛyaa luzuu pa-ñʋŋ alɩwaatʋ ndʋ pɛɖɛɣnɩ kɩɖaʋ kɛdɛɛka pɛ-ɛzɩdaa yɔ; nɛ woŋgalɩyaa makɩ keɣsi se pɛɖɛyɩnɩ kɩɖaʋ kɛdɛɛka nɛ piya ñeteɣ kɩɖaʋ hendu.” Ɛtasɩ yɔɔdʋʋ se ɛjaɖɛ sɛtʋ ndʋ, tɩwɛnɩ “kɩyakɩŋ kiɖeɖeŋ” ɛzɩ 4 juillet  Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ. Tɩwɛnɩ ɖɔɖɔ “ɛyaa kiɖeɖema nɛ sɔdɩŋ” nɛ kookasɩ nzɩ sɩ-taa pɛkpɛyɩɣ yɔ. Palakaɣ ɛjaɖɛ sɔnzɩ nasɩyɩ lɛ, Preeziili ɛjaɖɛ taa minisi weyi ɛcɔŋnɩ sɔɔjanaa yɔɔ yɔ ɛyɔɔdɩ samaɣ ɛzɩdaa se: “Pɛsɛɣ kɩɖaʋ kɛdɛɛka nɛ poluŋuu kɛ-tɛɛ . . . ɛzɩ pɛsɛɣ Ɛjaɖɛ yɔ.” Toovenim, ɛzɩ takayaɣ nakɛyɛ (The Encyclopedia Americana) yɔɔdʋʋ yɔ: “Kɩɖaʋ kɛdɛɛka kɛ pʋyʋ kiɖeɖeu ɛzɩ kaamaŋkaɣ yɔ.”

Takayaɣ kʋyʋmaɣ ŋga kɔtɔm ɖɔɖɔ se “kɩɖaʋ hendu wɩlɩɣ ɛzɩma ɛyaa sɔɔlɩ pɛ-ɛjaɖɛ yɔ” nɛ “ɖoŋ ɖoŋ lɛ, hendu ndʋ tɩ-taa pɔpɔzʋʋ Ɛsɔ se ɛkandɩyɩ ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-ñʋndɩnaa pɔ-yɔɔ nɛ ɛwɩlɩ-wɛ nʋmɔʋ.” Ye mbʋ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛnɩ toovenim se pamaɣzɩ se ɛjaɖɛ sɔnzɩ nzɩ sɩ-taa kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛtʋ  nɛ kɩɖaʋ hendu teu pɛwɛɛ yɔ, sɩkɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ sɔnzɩ. Takayaɣ nakɛyɛ (Le tempérament américain) kɛdɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya nzɩ sɩlakɩ sukuli Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ, sɩ-tɔm. Piya nzɩ, sikizaa se sɩɩsɛɣ kɩɖaʋ kɛdɛɛka nɛ siiɖuki se pɩwɩlɩ se sɩkpaɣ sɩ-tɩ nɛ sɩha sɩ-ɛjaɖɛ. Nɛ pʋwayɩ lɛ, takayaɣ ŋga kɔtɔ se: “Amerika ɛjaɖɛ taa Tɔm Ðɩhʋyɛ Sɔsɔyɛ maɣmaɣ ñɩɣ niye se sɔnzɩ nzɩ sɩkɛ Ɛsɔ sɛtʋ lakasɩ na.”

Paa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩlakɩ sɔnzɩ nzɩ sɩkaɖɩɣnɩ Bibl yɔ, paaɖɩkɩ lalaa nʋmɔʋ se pala sɔnzɩ nzɩ. Pañaŋ ɖɔɖɔ kɩɖaŋ kɛdɛɛkasɩ nɛ kominawaa mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɛkɛ “ñʋndɩnaa” nɛ palakɩ tʋmɩyɛ ɛzɩ “Ɛsɔ tʋmlaɖaa” yɔ. (Roma 13:1-4, ABT) Mbʋ labɩna nɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɖɔŋ Bibl tɔm ndʋ tɩtɔŋ se patɩmɩ “awiya nɛ ñʋndɩnaa kpeekpe yɔɔ” yɔ, tɩ-yɔɔ. Ɛlɛ ɖɩlakɩ mbʋ se “pɩsa nɛ ɖɩwɛɛ hɛɛɛ, ɖiɣ ɖiɣ, ɖɩkɛ ɛyaa siŋŋ, mba patɩŋɩɣ Ɛsɔ nʋmɔʋ yɔ.”​—1 Timootee 2:2.

Takayɩsɩ ɖʋzʋʋ se palɩzɩ politiki ñʋndɩnaa. Krɩstʋ mba toovenim mba ñaŋ waɖɛ nɖɩ ɛyaa lalaa wɛna se paɖʋzɩ takayɩsɩ yɔ. Paasusuu se ɛyaa ɩtaaɖʋzɩ takayɩsɩ. Pɩtasɩ lɛ, pañaŋ ñʋndɩnaa mba ɛyaa ɖʋzʋʋ takayɩsɩ nɛ palɩzɩɣ yɔ. Ɛlɛ, paaɖʋʋ pɔ-nɔsɩ ɛjaɖɛ yɔɔ politiki tɔm taa. (Maatiyee 22:21; 1 Pɩyɛɛrɩ 3:16) Ɛbɛ pɩwɛɛ se Krɩstʋ tʋ ɛla, ye ɛwɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa paɣtʋ pɔzʋʋ se paɖʋzɩ takayɩsɩ yaa ye ɛyʋ ekizaa se ɛɛɖʋzʋʋ takayɩsɩ yɔ, paanaɣ-ɩ nɛ ɛzɩyɛ yɔ? Ye ɛ-ɛhʋyɛ ɛɛcɛyɩɣ yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ewolo takayɩsɩ ɖʋɖʋzɩyɛ ɛzɩ Sadraakɩ, Mesaakɩ nɛ Abɛdɩnego paawobu ɖɔɖɔ Duura kɛdɛɛŋa taa yɔ. Ɛlɛ, pɩwɛɛ se ɛñaɣ pana nɛ ɛtaatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ. Pɩwɛɛ ɖɔɖɔ se ɛkpaɣ paɣtʋ kila loɖo wena akɔŋ yɔ nɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ:

  1. Yesu wayɩ tɩŋɩyaa tɩkɛ “ɛjaɖɛ yɔɔ mba.”​—Yohanɛɛsɩ 15:19.

  2. Krɩstʋ mba lakɩ tʋmɩyɛ Krɩstʋ nɛ e-Kewiyaɣ pa-hɩɖɛ taa.​—Yohanɛɛsɩ 18:36; 2 Kɔrɛntɩ 5:20.

  3. Nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛ mba pɛwɛ Krɩstʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɛ-hɛkʋ taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pe-tisuu kɛ kʋɖʋmam nɛ pɔsɔɔlɩ ɖama ɛzɩ Krɩstʋ sɔɔlʋʋ-wɛ yɔ.​—1 Kɔrɛntɩ 1:10; Koloosi 3:14.

  4.   Takayɩsɩ ɖʋzɩyaa lɩzɩɣ weyi yɔ, mbʋ mbʋ ɛlakɩ yɔ, pɩkɛ pa-sʋʋtʋ ɖɔɖɔ. Maɣzɩ paɣtʋ kila wena awɛ Masɩ sɩnɛ sɩ-taa yɔ, a-yɔɔ nɛ ŋna: 1 Samɩyɛɛlɩ 8:5, 10-18 nɛ 1 Timootee 5:22.

  5. Alɩwaatʋ ndʋ Izrayɛɛlɩ piya pɔzɩ Yehowa se ɛha-wɛ wiyaʋ weyi panaɣ-ɩ yɔ lɛ, Yehowa tɔm se Ɛnʋ pekizaa.​—1 Samɩyɛɛlɩ 8:7.

  6. Pɩwɛɛ se Krɩstʋ mba iheyi politiki agbaa tɩŋa taa ɛyaa Ɛsɔ Kewiyaɣ tɔm nɛ kaalɛyɩtʋ.​—Maatiyee 24:14; 28:19, 20; Ebree 10:35.

Tʋmɩyɛ labʋ sɔɔjatʋ lone taa. Ajɛɛ naayɛ taa, Komina pɔzʋʋ mba patɩsɔɔlɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ labʋ yɔ se pala tʋmɩyɛ naɖɩyɛ yem pi-lone taa alɩwaatʋ cabɩ. Ye pʋpɔzʋʋ se ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ naɖɩyɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩtɩmɩ. Ðɩpɩzɩɣ ɖɔɖɔ nɛ ɖɩyɔɔdɩnɩ koobu weyi ɛpɩ fezuu taa yɔ, nɛ pʋwayɩ lɛ, ɖɩsɛtɩ ɖa-tɩ tɔm pɩtɩŋnɩ ɖɛ-ɛhʋyɛ nɖɩ ɖɩnɩ tɔm taa camɩyɛ yɔ, ɖɩ-yɔɔ.​—Aduwa 2:1-5; Filiipu 4:5.

Ɛsɔtɔm yɔɔdaa se pɩwɛnɩ Krɩstʋ mba se ‘poluzi pa-tɩ sɔsaa nɛ ñʋndɩnaa pɛ-tɛɛ, paña, pala paa tʋmɩyɛ kɩbanɖɛ nɖɩ lɛ, . . . pawɩlɩ ɛyaa kpeekpe laŋɩyɛ kɩbanɖɛ siŋŋ.’ (Tiiti 3:1, 2) Ðɔkɩ tɔm ndʋ ña-laŋɩyɛ taa nɛ ŋpɔzɩ ña-tɩ se: ‘Ye mentisaa se malakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, mawɩlɩɣ se maaɖʋʋ mɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ yɔɔ politiki tɔm taa na? Ðɩɩlakɩ nɛ manɖʋ nesi cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ na?’ (Mikee 4:3, 5; 2 Kɔrɛntɩ 6:16, 17) ‘Ye mentisi tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, pɩɩlakɩ-m kaɖɛ se mala ɛgbɛyɛ taa tʋma na? Yaa tʋmɩyɛ nɖɩ, ɖɩkaɣ labʋ nɛ maakaɣ tasʋʋ pɩzʋʋ kpem se mala ɛgbɛyɛ taa tʋma na?’ (Maatiyee 28:19, 20; Efɛɛzɩ 6:4; Ebree 10:24, 25) ‘Yaa ye malakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, pɩhaɣ-m waɖɛ se mala fezuu taa tʋma nɛ halɩ mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ na?’​—Ebree 6:11, 12.

Ye Krɩstʋ tʋ nɔɔyʋ ɛmaɣzɩ ɛ-taa nɛ ɛkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɛnʋ lakɩ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ yem sɔɔjatʋ lone taa nɛ ɛtaasʋʋ salaka yɔ, pɩwɛɛ se koobiya lɛlaa ɩña ɛ-lɩmaɣzɩyɛ. (Roma 14:10) Ɛlɛ ye ɛmaɣzaa nɛ ɛna se ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛla tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, pɩwɛɛ ɖɔɖɔ se lɛlaa ɩña mbʋ ɛlɩzaa se ɛlakɩ yɔ.​—1 Kɔrɛntɩ 10:29; 2 Kɔrɛntɩ 1:24.