Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

 Ñʋʋ 13

Kazandʋ ndʋ Ɛsɔ tɩsɔɔlɩ yɔ

Kazandʋ ndʋ Ɛsɔ tɩsɔɔlɩ yɔ

“Ɩtɩlɩ mbʋ piɖeɣni Kɩbaɣlʋ yɔ.”​—EFƐƐZƖ 5:10.

1. Ɛyaa mba Yehowa hɔŋ nɛ ɛkɔŋnɩ ɛ-yɔɔ kiŋ? Nɛ ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩcaɣnɩ ɖɛ-ɛza fezuu taa?

YESU tɔm se: “Luŋiyaa [Ɛsɔ sɛyaa] siŋŋ kaɣ Caa tɛɛ luŋuu lɩmaɣzɩyɛ taa nɛ tʋtʋyɛ taa: Luŋiyaa [Ɛsɔ sɛyaa] mba Caa ñɩnɩɣ.” (Yohanɛɛsɩ 4:23) Yehowa naɣ pɩ-tɛ ɛyaa mba lɛ, ɛhɔŋ-wɛ nɛ ɛ-yɔɔ nɛ ɛ-Pɩyalʋ yɔɔ, ɛzɩ ɛhɔmʋʋ-ŋ ɖɔɖɔ yɔ. (Yohanɛɛsɩ 6:44) Pɩtɩkɛ waɖɛ sɔsɔɖɛ lɛ mbʋ yɔ! Ɛlɛ mba pɔsɔɔlɩ toovenim tɔm ndʋ tɩwɛ Bibl taa yɔ, pʋpɔzʋʋ se pañaɣ pana nɛ ‘patɩlɩɣ mbʋ piɖeɣni Kɩbaɣlʋ yɔ,’ mbʋ pʋyɔɔ yɔ Sataŋ kɛ cɛtɩyʋ sɔsɔ.​—Efɛɛzɩ 5:10; Natʋ 12:9.

2. Kɛdɩ ndʋ Yehowa maɣzɩɣ mba pakpakɩɣ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ se pesidi toovenim ñɩmbʋ taa yɔ, pɔ-yɔɔ.

2 Yele nɛ ɖɩna mbʋ pɩɩlabɩ Siinayi Pʋʋ yɔɔ alɩwaatʋ ndʋ Izrayɛɛlɩ piya pɔzɩ Aarɔɔnɩ se ɛlabɩ-sɩ ɛsɔ yɔ. Aarɔɔnɩ tisaa nɛ ɛla sika neɣye nɛ ɛtɔ se neɣye nɖɩ ɖɩsɩŋnɩ Yehowa. Ɛtɔm se: “Cee, pɩkɛ [Yehowa] hɩɖɛ ɖʋʋ kazandʋ.” Yehowa sum tamɩyɛ se pakpaɣ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ndʋ nɛ pesidini toovenim ñɩndʋ na? Aayɩ. Eyeba nɛ pakʋ sɩɩnaa layaa mba pa-taa ɛyaa ɛzɩ kudokiŋ naadozo mbʋ yɔ. (Egipiti Lɩʋ 32:1-6, 10, 28) Ɛbɛ tɔm ndʋ tɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ? Ye ɖɩcaɣ se ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ kpam Ɛsɔ sɔɔlɩm taa yɔ, pɩtɩmʋna se ɖitukuni “azuluma pʋyʋ.” Nɛ pɩwɛɛ se ɖɩlʋbɩnɩ kpekpeka nɛ ɖɩkandɩyɩ toovenim yɔɔ nɛ azuluma naayɛ ɛtaataa-pʋ.​—Izaayii 52:11; Ezekɩyɛɛlɩ 44:23; Galaatɩ 5:9.

3, 4. Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩmaɣzɩ Bibl paɣtʋ kila yɔɔ camɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlɩzɩɣ se ɖɩlakɩ yaa ɖɩɩlakɩ ɛjaɖɛ yɔɔ sɔnzɩ nɛ kazandʋ natʋyʋ lɛ?

3 Apostoloowaa kandɩyaɣnɩ ɛgbɛyɛ yɔɔ se tisuu yebiyaa  ɩtaawɛɛkɩ-ɖɩ. Pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pa-sɩm wayɩ lɛ, cɛtɩm Krɩstʋ mba paɣzɩ sʋnʋʋ sɩɩnaa layaa sɔnzɩ, kazandʋ nɛ kɩyakɩŋ “kiɖeɖeŋ” ɛgbɛyɛ taa. (2 Tesalooniki 2:7, 10) Yele nɛ ɖɩtazɩ kazandʋ ndʋ tɩ-taa natʋyʋ taa. Ŋkaɣ naʋ se ɛjaɖɛ yɔɔ fezuu wɛnɩ tɩ-taa, pɩtɩkɛ Ɛsɔ fezuu. Nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga kɛwɛ ɛjaɖɛ yɔɔ kazandʋ ndɩ ndɩ hɛkʋ taa yɔ, ŋga yɔɔ: Kazandʋ ndʋ tiseɣtiɣ tomnaɣ nandʋ sɔɔlɩm nɛ tɩɖɛzɩɣ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ wɩlɩtʋ nɛ feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ yaʋ nɔɔ. Lakasɩ nzɩ sɩtɔyɩnɩ Babilooni Sɔsɔʋ taa. * (Natʋ 18:2-4, 23) Tɔzɩ ɖɔɖɔ se Yehowa sɩm camɩyɛ se sɩɩnaa latʋ taa cɛtɩm kazandʋ sakɩyɛ lɩnaa. Pɩtʋʋ fɛyɩ se sɔnɔ ɖɔɖɔ kazandʋ ndʋ tɩɩkɛdɩɣnɩ-ɩ. Pɩɩwɛɣ ɖeu se ɖɩkpaɣ ndʋ ɛmaɣzɩɣ yɔ nɛ ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ pɩkɩlɩ yaa we?​—2 Yohanɛɛsɩ 6, 7.

4 Ða Krɩstʋ mba toovenim mba, ɖɩnawa se Yehowa tɩsɔɔlɩ kazandʋ natʋyʋ. Ɛlɛ, pɩwɛɛ se ɖɩñaɣ pana kpem pʋcɔ nɛ ɖise kazandʋ ndʋ. Ye ɖɩsɩm mbʋ pɩ-yɔɔ kazandʋ ndʋ tɩɩkɛdɩɣnɩ Yehowa yɔ, pɩsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩñaɣ pana nɛ ɖise mbʋ piyeki nɛ pɩwɛɛ-ɖʋ kaɖɛ se ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ kpam Ɛsɔ sɔɔlɩm taa yɔ.

WƖSƖ SƐTƲ PƖSƖNƖ KISIMASƖ

5. Ɛbɛ yɔɔ ɖɩɩpɩtɩɣ se patɩlʋlɩ Yesu Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye?

5 Nabʋyʋ fɛyɩ Bibl taa nɛ pɩwɩlɩɣ se pɔtɔkaɣ Yesu lʋlʋʋ kazandʋ. Toovenim taa lɛ, paasɩŋ kɩyakʋ ŋgʋ palʋlʋʋ-ɩ yɔ. Ɛlɛ, ɖɩɩpɩtɩɣ se patɩlʋlɩ Yesu Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye. Ɛbɛ yɔɔ? Kajalaɣ lɛ, pɩɩkɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa niŋkaɣ sɔsɔɔ lakɩ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa yɔ. * Ŋgʋ Luka mawa se  alɩwaatʋ ndʋ palʋlɩ Yesu yɔ, “ninɖiɣyaa nabɛyɛ kɛwɛ . . . tɛyɛ ɖoo ana a-taa” nɛ pɔcɔŋnɩ pa-kpɩna yɔɔ. (Luka 2:8-11, ABT) Ye ninɖiɣyaa ɩɩcakaɣ awayɩ paa ɖoo wena a-taa yɔ, pɩtaacɛyɩ se pañɩɣ niye tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ. Ɛlɛ, niŋkaɣ lakɩ Bɛtɩlɛhɛm ɛjaɖɛ taa pɩdɩɩfɛyɩ Saŋayɩŋ fenaɣ taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ tɛʋ nɩɣ nɛ ɖɔmbɛɛ tɔlʋʋ. Pɩ-yɔɔ ninɖiɣyaa taacakɩ awayɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, paɖɩkaɣ po-wondu kalakɩŋ taa. Pɩtasɩ lɛ, Sezaarɩ Ogustɩ kaalɩzɩnɩ paɣtʋ se pala kɩgalʋʋ, pɩ-yɔɔ Yosɛɛfʋ nɛ Maarɩɩ powobi Bɛtɩlɛhɛm. (Luka 2:1-7) Yuda mba taasɔɔlɩ pa-ñʋndɩnaa mba pɛkɛ Roma mba yɔ. Ye mbʋ, Sezaarɩ taapɩzɩɣ se ɛɖʋ paɣtʋ ndʋ niŋkaɣ alɩwaatʋ taa.

6, 7. (a) Le Kisimasɩ sɔnzɩ sakɩyɛ lɩnaa? (b) Ɛzɩma tɩyɛ kʋjɔŋ weyi palakɩ Kisimasɩ yɔɔ yɔ ɩwɛ ndɩ nɛ kʋjɔŋ weyi Krɩstʋ mba lakɩ ɖama yɔ?

6 Pɩtɩkɛ Bibl taa Kisimasɩ kazandʋ lɩnaa. Ɛlɛ tɩlɩnɩ caanaʋ taa kazandʋ ndʋ payaɣ se Saturnales yɔ, tɩ-taa. Roma mba tɔkaɣ kazandʋ ndʋ pɛ-ɛsɔ weyi ɛkɛ ɖomaɣ ɛsɔ nɛ payaɣ-ɩ se Saturne yɔ, ɛ-yɔɔ. Takayaɣ ŋga payaɣ se Nouvelle Encyclopédie catholique (aŋglɛɛ) yɔ, kɔtɔm se ɛsɔ weyi payaɣ-ɩ se Mithra (“wɩsɩ nzɩ paapɩzɩɣ nɛ pawabɩ-sɩ yɔ”) yɔ, ɛ-sɛyaa ñɔtɔkaɣ ɛ-lʋlʋʋ kazandʋ, Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye. Kɔtɔm ɖɔɖɔ se Krɩstʋ sɩba nɛ pɩla pɩnzɩ 300 mbʋ lɛ, “papaɣzɩ tɔɔʋ Kisimasɩ. Pɩɩkɛ alɩwaatʋ ndʋ wɩsɩ ɛsɔ sɛtʋ tɔyɩ Roma tɛtʋ taa yɔ.”

Sɔɔlɩm tuzuuni Krɩstʋ mba toovenim mba nɛ palakɩ kʋjɔŋ

7 Paatɔkɩ pa-kazandʋ ndʋ lɛ, sɩɩnaa layaa lakɩ ɖama kʋjɔŋ nɛ pɔtɔkɩ tɔɔnasɩ kpɛdɛlɛɛɛ. Mbʋ ɖɔɖɔ pɔtɔkɩ Kisimasɩ kazandʋ sɔnɔ. Paa pɩtɩɩkɛ Roma mba alɩwaatʋ taa yaa sɔnɔ yɔ, kʋjɔŋ weyi palakɩ Kisimasɩ yɔɔ yɔ, ɩtɩla nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ 2 Kɔrɛntɩ 9:7 taa yɔ. Peeɖe pamawa se: “Paa weyi lɛ ɛha ɛzɩ ɛmaɣzɩɣ ɛ-taa yɔ, pɩtaakɛnɩ laŋɩyɛ lɩʋ yaa kɩjɛyʋʋ; mbʋ yɔ: Ɛsɔ sɔɔlɩ weyi ɛhaɣnɩ laŋɩyɛ leleŋ yɔ.” Sɔɔlɩm tuzuuni Krɩstʋ mba toovenim mba nɛ palakɩ kʋjɔŋ. Pɩtɩkɛnɩ-wɛ kɩjɛyʋʋ se pala kʋjɔʋ ka zandʋ natʋyʋ yɔɔ; nɛ paaɖaŋɩɣ se lalaa ɩlabɩ-wɛ kʋjɔʋ pʋcɔ nɛ mba ɖɔɖɔ palabɩ-wɛ kʋjɔʋ. (Luka 14:12-14; kalɩ Tʋma Labʋ 20:35) Pɩtasɩ lɛ, pɩkɛnɩ-wɛ taa leleŋ siŋŋ se paayɔkʋʋ pa-ñʋŋ ɛzɩ lalaa yɔ, Kisimasɩ yɔɔ. Nɛ pɛhɛzɩnɩ kɩma wena ɛyaa sakɩyɛ tɔkɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ.​—Maatiyee 11:28-30; Yohanɛɛsɩ 8:32.

8. Kʋjɔŋ weyi kɩnanayaa kaaha Yesu yɔ, ɩkɛ lʋlʋʋ kazandʋ kʋjɔŋ na? Lɩzɩ pɩ-taa.

8 Pɩtɩla nabɛyɛ pɔzʋʋ se pɩcaɣ kɩnanayaa labɩ lʋlʋʋ kazandʋ kʋjɔŋ Yesu na? Aayɩ, pɩtaakɛ lʋlʋʋ kazandʋ kʋjɔŋ. Ɛlɛ palabɩ-ɩ kʋjɔŋ ɛnɩ se paha-ɩ ñamtʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛkaɣ kɛʋ ɛyʋ sɔsɔ nɔɔyʋ. Mbʋ palakaɣ hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa Bibl alɩwaatʋ taa. (1 Awiya 10:1, 2, 10, 13; Maatiyee 2:2, 11) Pɩtasɩ lɛ, pɩtɩkɛ ɖoo wena a-taa palʋlɩ Yesu yɔ pɔkɔm ɛ-cɔlɔ. Alɩwaatʋ ndʋ powobi nɛ pana Yesu yɔ, ɛtaatasɩ kɛʋ pɩɣa  cɩɩɩ ŋga pahɩzɩ pulone taa yɔ, ɛlɛ ɛwɛɛnɩ fenasɩ sakɩyɛ nɛ paawɛ ɖɩɣa nakɛyɛ taa na.

TƆM NDƲ BIBL WƖLƖƔ LƲLƲƲ KAZANDƲ YƆƆ YƆ

9. Ɛbɛ labɩ lʋlʋʋ kazandʋ ndʋ Bibl kɛdɩ tɩ-tɔm yɔ, ti-ɖeɖe?

9 Paa pɩɣa lʋlʋʋ ɛkɛ leleŋ tɔm yɔ, Bibl tɩyɔɔdɩ ɖoli se Ɛsɔ sɛyʋ nɔɔyʋ tɔɔ lʋlʋʋ kazandʋ. (Keɣa 126:3) Bibl sɔ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ kɩsɔʋ na? Aayɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɔyɔɔdɩ lʋlʋʋ kazandʋ naalɛ tɔm Bibl taa: Egipiti tɛ Faraɔɔ nɔɔyʋ lʋlʋʋ kazandʋ nɛ Eroodi Antipasɩ ñɩndʋ. (Kalɩ Kiɖe Tɛɛ Tɔm 40:20-22; Maarkɩ 6:21-29) Ɛlɛ, mbʋ pɩlabɩ kazandʋ ndʋ tɩ-naalɛ ti-ɖeɖe yɔ, pɩfɛyɩ ɖeu; kɔzɩ kɔzɩ Eroodi Antipasɩ lʋlʋʋ kazandʋ ɖeɖe; mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɛsɛtɩ Yohanɛɛsɩ Lɩm tɛɛ Mɩyɩsɩyʋ ñʋʋ puwiye.

10, 11. Lɩmaɣza wena kajalaɣ Krɩstʋ mba kaawɛnɩ lʋlʋʋ kazandʋ yɔɔ? Nɛ ɛbɛ yɔɔ?

 10 Takayaɣ ŋga payaɣ se The World Book Encyclopedia yɔ, kɔtɔm se: “Kajalaɣ Krɩstʋ mba ɛzɩdaa lɛ, lʋlʋʋ kazandʋ kɛ sɩɩnaa layaa sɔnzɩ nasɩyɩ.” Caanaʋ taa Hela mba maɣzaɣ se fezuu nakʋyʋ cɔŋnɩ paa ɛyʋ weyi lɛ, ɛ-lʋlʋʋ yɔɔ nɛ kɩkandɩyɩɣ ɛ-yɔɔ e-wezuu caɣʋ kpeekpe taa. Takayaɣ ŋga payaɣ se Coutumes et usages des anniversaires (aŋglɛɛ) yɔ, kɔtɔm se “nɔɔ kʋɖʋmaɣ nakɛyɛ wɛ fezuu ŋgʋ nɛ ɛsɔ weyi pɔtɔkɩ ɛ-lʋlʋʋ kazandʋ kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye yɔ, pɛ-hɛkʋ taa.” Pɩtasɩ lɛ, ɖooo lɔŋ nɔɔ kʋɖʋmaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ kaawɛ lʋlʋʋ kazandʋ nɛ tɩɩnzɩ yɔɔ tɩyɩtʋ pɛ-hɛkʋ taa.

11 Kajalaɣ Krɩstʋ mba kizaɣ lʋlʋʋ kazandʋ sɔnzɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, sɩlɩnɩ sɩɩnaa latʋ taa na. Ɛlɛ pɩtɩkɛ pɩ-yɔɔ yeke. Pekizaɣ sɔnzɩ nzɩ ɖɔɖɔ paɣtʋ kila wena pañaŋaɣ yɔ, a-yɔɔ. Ɛbɛ yɔɔ ɖɩyɔɔdʋʋ mbʋ? Poluzaɣ pa-tɩ nɛ pataamaɣzɩɣ se pa-lʋlʋʋ kɩyakʋ wɛ ñɩm siŋŋ nɛ pɩwɛɛ se pɔtɔzʋʋ kɩ-yɔɔ. * (Mikee 6:8; Luka 9:48) Ɛlɛ Yehowa paɖʋwaɣ hɩɖɛ nɛ pɛsɛɣ-ɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛha-wɛ wezuu. *​—Keɣsi 8:4, 5; 35:10; Natʋ 4:11.

12. Ɛzɩma tɩyɛ sɩm kɩyakʋ kɩlɩ ɖeu lʋlʋʋ kɩyakʋ?

12 Ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa tɩŋa sɩkɩ lɛ, pɛwɛ Ɛsɔ lɩmaɣza taa nɛ lidaʋ wɛɛ se pakaɣ-wɛ fezuu. (Yɔb 14:14, 15) Eklesɩyastɩ 7:1 tɔm se: “Hɩɖɛ kɩbanɖɛ kɩlɩ ɖeu tɩlaaɖɩ sɔsɔʋ, nɛ sɩm kɩyakʋ kɩlɩ lʋlʋʋ kɩyakʋ.” ‘Ða-hɩɖɛ’ lɛ hɩɖɛ kɩbanɖɛ nɖɩ ɖɩwɛnɩ Ɛsɔ ɛzɩdaa pɩlɩɩnɩ siɣsiɣ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩlabɩ Ɛsɔ sɛtʋ nʋmɔʋ taa yɔ, ɖɩ-yɔɔ. Halɩ kɩyakʋ kʋɖʋmʋʋ ŋgʋ paɖʋ  Krɩstʋ mba paɣtʋ se pɔtɔzʋʋ kɩ-yɔɔ yɔ, kɩkɛ sɩm kɩyakʋ na, pɩtɩkɛ lʋlʋʋ kɩyakʋ. Kɩyakʋ ŋgʋ lɛ Yesu weyi ɛ-hɩɖɛ kɩbanɖɛ yakɩ ɖa-ñʋʋ yɔ, ɛ-sɩm kɩyakʋ.​—Luka 22:17-20; Ebree 1:3, 4.

PASKA TƖKƐ KRƖSTƲ MBA KAZANDƲ ƐLƐ LƲLƲƲ ƐSƆ KAZANDƲ NA

13, 14. Le Paska kazandʋ sɔnzɩ lɩnaa?

13 Paa pɔtɔŋ se Paska kɛ Krɩstʋ femtu kazandʋ yɔ, toovenim lɛ kazandʋ ndʋ tɩlɩnɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ taa na. Paska alɩwaatʋ taa palakɩ sɔnzɩ ndɩ ndɩ nɛ ɛyaa hɔkʋʋ nɔsɩ nɛ pɔsɔŋ nandʋ Kemeɣa wiye. Le sɔnzɩ nzɩ sɩlɩnaa? Bibl ɖʋ paɣtʋ Krɩstʋ mba se pɔtɔzʋʋ Yesu sɩm yɔɔ. Ɛlɛ patɩma Bibl taa ɖoli se Krɩstʋ mba ɩtɔɔ Yesu femtu kazandʋ, nɛ patɩɖʋ-wɛ ɖɔɖɔ se pala sɔnzɩ nzɩ nabɛyɛ lakɩ Paska alɩwaatʋ taa yɔ. Toovenim lɛ, sɔnzɩ nzɩ payɩ palakɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, sɩkaɖɩɣnɩ Bibl wɩlɩtʋ nɛ sɩlɩnɩ sɩɩnaa layaa cɔlɔ na.

14 Pɩkɛdɩɣnɩ Yehowa se pɔtɔkɩ ɛ-Pɩyalʋ femtu kazandʋ lʋlʋʋ kazandʋ natʋyʋ wiye na? Kpa. (2 Kɔrɛntɩ 6:17, 18) Toovenim lɛ, Masɩ tɩyɔɔdɩ ɖoli se pɔtɔɔ Yesu femtu kazandʋ. Ye mbʋ, mba pɛtɛŋ pa-taa nɛ palakɩ mbʋ yɔ, palɩɣ Ɛsɔ wayɩ.

TOUSSAINT TƖKƐ KRƖSTƲ MBA KAZANDƲ

15. Toussaint kazandʋ lɩnɩ le?

15 Toussaint kazandʋ lɩnɩ le? Ajɛɛ naayɛ taa lɛ, payaɣ kazandʋ ndʋ se Halloween. Takayaɣ nakɛyɛ (The Encyclopædia Britannica, édition de 1910) kɛdaa se: “Toussaint kɛ kɩyakʋ ŋgʋ Katoliiki Cooci ɖʋwa se kɩtɔzʋʋnɩ kɩ-ɛyaa kiɖeɖema mba pasɩba yɔ, pɔ-yɔɔ. Pɔtɔkɩ kazandʋ ndʋ ɖɔɖɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pamaɣzɩɣ se ɛyaa mba pasɩba nɛ patɩhɩzɩ pe-kiɖe tɛɛ kɩwɛɛkɩm yaa patiheyi pa-kɩwɛɛkɩm taa yɔ, paapɩzɩɣ pasʋʋ ɛsɔ daa koboyaɣ taa. Ɛlɛ papɩzɩɣ pasɩnɩ-wɛ pɩtɩŋnɩ adɩma nɛ sɔnzɩ nzɩ palakɩ yɔ, pɔ-yɔɔ nɛ pasʋʋ ɛsɔdaa koboyaɣ taa. Sɔnzɩ nzɩ palakɩ Toussaint wiye yɔ, sɩlɩnɩ ɖooo caanaʋ taa sɩɩnaa layaa cɔlɔ na. Ajɛɛ sakɩyɛ taa, Katoliiki mba sakɩyɛ maɣzɩɣ se Toussaint ɖoo taa, sɩɖaa ciyamnaa pɩsɩɣ pa-ɖɩsɩ taa nɛ pa nɛ pa-ñɩma pɔtɔɔ tɔɔnaɣ.” Mbʋ labɩna nɛ puwiye lɛ, ɛyaa woki pɩlaŋ yɔɔ, pasɩɣ tɔɔnasɩ nɛ tɩŋ hɛtʋ, palakɩ adɩma nɛ pɔsɔkɩ bouziiwaa miŋ. Sɔnzɩ nzɩ sɩlɩnɩ sɩɩnaa layaa cɔlɔ na nɛ sɩtɩkɛdɩnɩ Yehowa.

ITAAYELE NƐ NABƲYƲ PISI MI-NESI ÐƆKƲƲ

16, 17. (a) Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se Krɩstʋ mba mba pacaɣ nesi ɖɔkʋʋ yɔ, peyele nɛ Bibl paɣtʋ kila sɩnɩ-wɛ nɛ patazɩ sɔnzɩ nzɩ palakɩ pɛ-ɛjaɖɛ taa yɔ, sɩ-taa? (b) Ɛbɛ pɩwɛɛ se Krɩstʋ mba ɩmaɣzɩ takayɩsɩ hɔɔlasɩ yaa wondu lɛɛtʋ lɔʋ nesi ɖɔkɩyaa yɔɔ?

16 Pɩkazɩ pazɩ “paatasɩɣ nɩʋ [Babilooni Sɔsɔʋ taa] walʋ kɩfalʋ nɛ asɛyʋ kɩfalʋ pɔ-nɔɔ.” (Natʋ 18:23) Ɛbɛ yɔɔ? Kajalaɣ lɛ, pɩlɩnɩ kɩ-tɩyɩtʋ lakasɩ yɔɔ. Lakasɩ nzɩ sɩpɩzɩɣ nɛ sipisi nesi ɖɔkʋʋ kpaɣnɩ nesi ɖɔkʋʋ kajalaɣ kɩyakʋ wiye.​—Maarkɩ 10:6-9.

17 Ajɛɛ ɩɩkpɛndɩɣ sɔnzɩ. Sɔnzɩ nasɩyɩ pɩzɩɣ sɩkɛ kɩbanzɩ ɛza yɔɔ yem, ŋgʋ sɩlɩnɩ Babilooni taa, ɛzɩ mbʋ ɛyaa lakɩ se pɩkɔnɩ ‘ñʋʋ leleŋ’ mba pɔɖɔkɩ nesi yaa pɔ-hɔʋ taa mba yɔ. (Izaayii 65:11) Sɔnzɩ nzɩ sɩ-taa nasɩyɩ lɛ takayɩsɩ hɔɔlasɩ yaa wondu lɛɛtʋ lɔʋ nesi ɖɔkɩyaa yɔɔ. Pamaɣzɩɣ se lakasɩ nzɩ sɩkandɩyɩɣ nesi ɖɔkɩyaa yɔɔ nɛ sɩsɩnɩ-wɛ nɛ palʋlɩ piya. Ye mbʋ, pɩcɛyaa se mba pañɩnɩɣ se pɔɖɔkɩ pa-tɩ kpam Ɛsɔ sɔɔlɩm taa yɔ, pese sɔnzɩ nzɩ sɩlɩnɩ feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ yaʋ taa yɔ.​—Kalɩ 2 Kɔrɛntɩ 6:14-18.

18. Bibl paɣtʋ kila wena pɩzɩɣ nɛ asɩnɩ mba pacaɣ nesi ɖɔkʋʋ nɛ mba paya-wɛ nesi ɖɔkʋʋ kazandʋ taa yɔ?

18 Yehowa sɛyaa seɣ ɖɔɖɔ lakasɩ nzɩ sɩɩkɔŋnɩ ñamtʋ nesi ɖɔkʋʋ nɛ nesi ɖɔkʋʋ kazandʋ yɔɔ yɔ, nɛ lakasɩ nzɩ sɩcɛyɩɣ nabɛyɛ ɛhʋyɛ yɔ. Paayɔɔdʋʋ tɔm ndʋ tɩwɩzɩɣ yɔ yaa kʋzɔɔtʋ tɔm ndʋ tɩpɩzɩɣ nɛ tɩcɛyɩ nesi ɖɔkɩyaa kɩfama yaa nabɛyɛ yɔ. (Aduwa 26:18, 19; Luka 6:31; 10:27) Paalakɩ  ɖɔɖɔ kazandʋ sɔsɔtʋ nesi ɖɔkʋʋ wiye se pala “ñɩm kuuni.” (1 Yohanɛɛsɩ 2:16) Ye ŋcaɣ nesi ɖɔkʋʋ yɔ, taasɔɔ kpa se Yehowa ñɩnɩɣ se kɩyakʋ ŋgʋ lɛ, kɩkɛ mbʋ ŋkaɣ tɔzʋʋ pɩ-yɔɔ paa ɖooye nɛ taa leleŋ yɔ, pɩtaakɛnɩ agbiɖa. *

PAKPAZƖƔ KƆPƲNAA NƐ ƐSƆDAA PƲCƆ NƐ PƆÑƆƲ SƲLƲM YƆ

19, 20. Tɔm ndʋ takayaɣ nakɛyɛ yɔɔdɩ sʋlʋm kɔpʋnaa kpazɩɣ nɛ ɛsɔdaa kiŋ yɔɔ? Nɛ ɛbɛ yɔɔ Krɩstʋ mba ɩɩlakɩ mbʋ?

19 Ðoŋ ɖoŋ lɛ, nesi ɖɔkʋʋ kazandʋ yaa kazandʋ lɛɛtʋ yɔɔ, nabɛyɛ kpazɩɣ pa-sʋlʋm kɔpʋnaa se paɖʋ lalaa hɩɖɛ yaa pawɩlɩ se pañɩnɩɣ se piɖeni-wɛ. Takayaɣ ŋga payaɣ-kɛ se Le guide international des alcool et des cultures yɔ, kɔtɔm se: “Pɩwɛ ɛzɩ kɔpʋnaa kpazʋʋ ɛsɔdaa lɩnɩ lɩm lizuu ɛsɔnaa sɔnzɩ nzɩ palakaɣ caanaʋ taa yɔ, sɩ-taa na. . . Ɛyaa lizaɣ ɛsɔnaa lɩm se paba ɩwazɩ-wɛ nɛ pocosi pa-adɩma wena a-taa pɔpɔzʋʋ ‘wezuu kɩɖaɣlʋʋ’ yaa ‘tɔnʋʋ taa alaafɩya’ yɔ, a-yɔɔ.”

20 Ɛyaa sakɩyɛ kpazɩɣ kɔpʋnaa ɛsɔdaa lɛ, paamaɣzɩɣ se pɩkɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ yaa sɩɩnaa layaa sɔnzɩ nasɩyɩ na. Ɛlɛ toovenim lɛ, adɩma palakɩ se ɖoŋ nɩɩyɩ yaa ɛsɔ nɔɔyʋ ɛwazɩ pɔ-yɔɔ yaa nɔɔyʋ yɔɔ. Lɛlaa lɛ, paba ñeliziɣ sʋlʋm tataa se hadɛdɩnaa ɩñɔɔ nɛ pakandɩyɩ-ɩ pɔ-yɔɔ. Lakasɩ nzɩ sɩ-tɩŋa sɩfɛyɩ nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ yɔ.​—Yohanɛɛsɩ 14:6; 16:23. *

“MBA MƖ ƖÑAŊ [YEHOWA] YƆ, ISE KƖDƐKƐDƖM”

21. Kazandʋ ndʋ pɩwɛɛ se Krɩstʋ mba ise? Nɛ ɛbɛ yɔɔ?

21 Sɔnɔ ɛyaa wɩlɩɣ kalaŋŋ se patɩsɔɔlɩ wezuu kɩbaŋʋ caɣʋ. Ajɛɛ sakɩyɛ taa paɖʋ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ nɛ abalaa mba pasʋʋnɩ  ɖama yaa halaa mba pasʋʋnɩ ɖama nɛ pa-taabalaa, palɩɣ nɛ papaɣ habɛɛ yɔɔ. Halɩ Babilooni Sɔsɔʋ ɖʋʋ nesi lakasɩ nzɩ. Sɔnzɩ lɛɛsɩ lɛ, habɩyɛ paʋ. Pɩkɛ payɛ nɖɩ kɩnadɩnaa paɣ paa waaɣ pɩnaɣ ŋga nɛ pawɩlɩɣ pa-hama yɔ. Puwiye ɛyaa ñɔʋ sʋlʋm nɛ peheliɣ yaa palakɩ hama lakasɩ. Pɩwɛɣ ɖeu se ‘weyi ɛsɔɔlɩ Yehowa yɔ’ ewolo kazandʋ ndʋ tɩ-taa yaa ɛcɔnɩ-tʋ na? Ye ɛlabɩ mbʋ, pɩwɩlɩɣ se toovenim lɛ eseɣ kɩdɛkɛdɩm na? (Keɣa 1:1, 2; 96:10) Pɩkɩlɩɣ ɖeu se ɖɩla ɛzɩ keɣa maɖʋ weyi ɛtɩmaa se: “Posi mɛ-ɛza nɛ sɩʋ kpelisi [mbʋ pɩɩwazɩɣ pʋyʋ yɔ] cɔlɔ.”​—Keɣa 118:37.

22. Ɛzɩmtaa pɩwɛɛ se paa Krɩstʋ tʋ weyi lɛ ɛsɛtɩ ɛ-tɩ tɔm se ɛtɔkɩ kazandʋ natʋyʋ yaa ɛɛtɔkɩ-tʋ?

22 Kɩyakɩŋ weyi palakɩ ɛjaɖɛ yɔɔ kazandʋ yɔ, pʋpɔzʋʋ se Krɩstʋ tʋ ɛɖɔkɩ ɛ-tɩ camɩyɛ nɛ pataamaɣzɩ se ɛnʋ ɖɔɖɔ ɛtɔkɩ kazandʋ ndʋ. Pɔɔlɩ tɔm se: “Paa ɛbɛ ɩlakɩ yɔ, ɩtɔkɩ yaa ɩñɔʋ kɔyɔ, yaa paa ɛbɛ pʋdʋ ɩlakɩ yɔ, ɩla-pʋ se Ɛsɔ hɩɖɛ ɛsɛɛ.” (1 Kɔrɛntɩ 10:31; cɔnɩ aɖakaɣ ŋga kɛwɛ takayaɣ hɔɔlɩŋ 158-9 yɔɔ yɔ, ka-ñʋʋ yɔ: “ Lɩmaɣza kɩbana kpaɣʋ.”) Ɛlɛ, ye pɩnaɣ kaɣlaa se kazandʋ natʋyʋ tɩkɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ yaa politiki yaa tɛtʋ pɩɣa kɛnʋʋ kazandʋ nɛ ye tɩɩkaɖɩɣnɩ Bibl taa paɣtʋ kiɖe naɖɩyɛ yɔ, paa Krɩstʋ tʋ weyi pɩwɛɛ se ɛsɛtɩ ɛ-tɩ tɔm taa se ɛtɔkɩ kazandʋ ndʋ yaa ɛɛtɔkɩ. Ɛlɛ, pɩwɛɛ ɖɔɖɔ se ɛmaɣzɩ lɛlaa ɛhʋyɛ yɔɔ nɛ etaayele nɛ putuuli-wɛ.

SA ƐSƆ PƖTƖŊNƖ ÑƆ-YƆƆDAƔ NƐ ÑA-LAKASƖ PƆ-YƆƆ

23, 24. Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩlɩzɩ aseɣɖe camɩyɛ Yehowa paɣtʋ siɣsiɣ ndʋ yɔɔ?

23 Ɛyaa sakɩyɛ maɣzɩɣ se ɛjaɖɛ yɔɔ kazandʋ tɔɔʋ haɣ hɔŋ nɛ taabalaa waɖɛ se pakatɩ. Ye mbʋ, ye nɔɔyʋ ɛtɔm se ɛzɩma Masɩ sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩsɛtɩ ɖa-tɩ tɔm taa kazandʋ tɔɔʋ yɔɔ yɔ, pɩwɩlɩɣ se ɖɔ-tɔm kɩlɩ kaɖɛ yaa ɖɩtɩsɔɔlɩ lalaa yɔ, ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩlɩzɩ-ɩ pɩ-taa. Ðiheyi-i nɛ sɔɔlɩm se hɔŋ nɛ taabalaa pakatɩɣ nɛ pakpazɩɣ ɖama ɖoŋ yɔ, pɩkɛ mbʋ pɩwɛ  ñɩm Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɛzɩdaa yɔ. (Aduwa 11:25; Eklesɩyastɩ 3:12, 13; 2 Kɔrɛntɩ 9:7) Pɩkɛnɩ-ɖʋ taa leleŋ se paa pɩnaɣ alɩwaatʋ ndʋ taa lɛ, ɖa nɛ ɖɔ-hɔʋ taa mba nɛ ɖa-taabalaa ɖɩkatɩɣ. Ɛlɛ, ɖɩsɔɔlɩ Ɛsɔ nɛ ɛ-paɣtʋ kila, pɩ-yɔɔ ɖiiyeki se sɔnzɩ nzɩ ɛtɩsɔɔlɩ yɔ, sipisi leleŋ alɩwaatʋ ndʋ.​—Cɔnɩ aɖakaɣ ŋga kɛwɛ takayaɣ hɔɔlʋʋ 156 yɔɔ yɔ, ka-ñʋʋ yɔ: “ Toovenim Ɛsɔ Sɛtʋ Haɣ Taa Leleŋ Sɔsɔŋ.”

24 Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nabɛyɛ sɩnɩ mba pañɩnɩɣ se panɩɩ tɔm taa siŋŋ yɔ, pa-taa nabɛyɛ, pɩtɩŋnɩ lɩmaɣza wena awɛ takayaɣ ŋga payaɣ se Tɔm Ndʋ Bibl Wɩlɩɣ Toovenim Taa? * yɔ, ka-ñʋʋ 16 yɔɔ. Ɛlɛ tɔzɩ se ɖɩñɩnɩɣ se ɖɩsɩnɩ ɛyaa nɛ patɩlɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ na, ɖɩɩñɩnɩɣ se ɖɩwɩlɩ se pɛfɛyɩnɩ toovenim. Pɩ-yɔɔ lɛ, wɩlɩ-wɛ ñamtʋ, wɛɛnɩ hɛɛɛ wɛtʋ nɛ ‘ñɔ-yɔɔdaɣ ɛkɛ sɔɔlɩm yɔɔdaɣ tam, nɛ kamʋna.’​—Koloosi 4:6.

25, 26. Ɛzɩma tɩyɛ lʋlɩyaa pɩzɩɣ nɛ pasɩnɩ pe-piya nɛ tisuu nɛ sɔɔlɩm mbʋ sɩwɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ, pɩpaɣlɩ?

25 Ða Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɛ ɖɛ-ɛza kulaa. Ðɩsɩm mbʋ pʋyɔɔ ɖɩlakɩ lakasɩ nasɩyɩ nɛ ɖiseɣ lɛɛsɩ yɔ. (Ebree 5:14) Ye mbʋ lʋlɩyaa, ɩkpɛlɩkɩ mi-piya ɛzɩma sɩkpaɣ Bibl paɣtʋ kila nɛ sɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ yɔ. Ye ɩlakɩ mbʋ yɔ, iɖiɣni-sɩ sɩnʋʋ se si-tisuu ɛkpa ɖoŋ, se sɩkpaɣ Bibl nɛ sicosini mba pɔpɔzʋʋ-sɩ tɔm pe-tisuu yɔɔ yɔ, nɛ sɩtɩlɩ se Yehowa sɔɔlɩ-sɩ.​—Izaayii 48:17, 18; 1 Pɩyɛɛrɩ 3:15.

26 Mba pa-tɩŋa pɛsɛɣ Ɛsɔ “lɩmaɣza [fezuu] taa nɛ toovenim taa yɔ” pɩtɩkɛ kazandʋ ndʋ tɩtɩla nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ Bibl paɣtʋ yɔ, ti-yeke paalakɩ. Pañakɩ pana ɖɔɖɔ se pɛwɛɛ toovenim pɩtɩŋa pɩ-taa. Sɔnɔ, ɛyaa sakɩyɛ maɣzɩɣ se ɛyʋ ɛwɛ toovenim pɩtɩŋa pɩ-taa yɔ, piiɖeɣni-i. Ɛlɛ, ɛzɩ ɖɩkɔŋʋʋ naʋ ñʋʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ, kɩ-taa yɔ, nʋmɔʋ ŋgʋ Ɛsɔ wɩlɩɣ yɔ, ŋgʋ kɩlɩnɩ ɖeu paa ɛzɩmtaa.

^ tay. 3 Cɔnɩ aɖakaɣ ŋga ka-ñʋʋ kɛ: “ Pʋmʋnaa se Mɔntɔɔ Kazandʋ Ndʋ na?” nɛ kɛwɛɛ takayaɣ hɔɔlɩŋ 148-9 yɔɔ yɔ. Pama kɩyakɩŋ “kiɖeɖeŋ” nɛ kazandʋ natʋyʋ hɩla Index des publications Watch Tower, ŋgʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɩzaa yɔ, kɩ-taa.

^ tay. 5 Ye ɖɩcɔnɩ ndʋ Bibl nɛ caanaʋ taa tɔm taa tazɩyaa pɔyɔɔdaa yɔ, pɩtɩla palʋlɩ Yesu pɩnaɣ 2 P.Ð.A, Yuda mba fenaɣ ŋga payaɣ se Etanim , ka-taa. Fenaɣ ŋga kasɩŋnɩ Salaŋ/Aloma fenasɩ sɔnɔ.​—Cɔnɩ Takayaɣ ŋga Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɩzaa nɛ payaɣ-kɛ se Étude perspicace des Écritures, Volume  2, kɔ-hɔɔlʋʋ 21 yɔɔ.

^ tay. 11 Cɔnɩ aɖakaɣ ŋga ka-ñʋʋ kɛ: “ Kɩyakɩŋ ‘Kiɖeɖeŋ’ nɛ Sataŋ Sɛtʋ” takayaɣ hɔɔlʋʋ 150 yɔɔ.

^ tay. 11 Moyizi Paɣtʋ taa lɛ, halʋ lʋlʋʋ pɩɣa nɛ pɩtɛ lɛ, pɩwɛɛ se ɛha kɩwɛɛkɩm yɔɔ haɖɛ Ɛsɔ. (Levitiki 12:1-8) Haɖɛ nɖɩ ɖɩsɩɣnɩ ɛyaa se pɔtɔzɩ se pɛɖɛzɩɣ pa-kɩwɛɛkɩm pe-piya. Nɛ paɣtʋ ndʋ tɩsɩɣaɣnɩ Izrayɛɛlɩ piya se sɩtaakɩlɩ ɖɛzʋʋ si-piya lʋlʋʋ nɔɔ nɛ sɩtaakpaɣ sɩɩnaa layaa lʋlʋʋ kazandʋ sɔnzɩ.​—Keɣa 50:7.

^ tay. 18 Cɔnɩ tɔm ñʋŋ naadozo weyi pama nesi ɖɔkʋʋ kazandʋ labʋ nɛ aleɣya lɛɛna yɔɔ La Tour de Garde 15 octobre 2006 taa, hɔɔlɩŋ 18-31 yɔɔ yɔ.

^ tay. 20 Cɔnɩ La Tour de Garde 15 février 2007, hɔɔlɩŋ 30-1 yɔɔ.

^ tay. 24 Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɩzɩnɩ-kɛ